Tämä sisukas pikkunisäkäs selviää talvesta oudolla ja omintakeisella tavalla – kutistamalla itsensä

Hyvin pienille nisäkkäille pakkaset käyvät helposti hengen päälle. Päästäinen on varsinainen energiasyöppö: sen aineenvaihdunta on erittäin nopeaa, ja se tarvitsee talvellakin ruokaa jopa kaksi kertaa painonsa verran kolmesti vuorokaudessa.

Lue myös: Apua, orava kurkisti sisään! Oravalla uskottiin ennen olevan taikavoimia – lue 5 kiinnostavaa faktaa pörröhännästä

Kun päästäinen pienenee, sen ruoantarve vähenee

Päästäisten ruokavalio koostuu hyönteisistä ja hyönteisten toukista, kotiloista ja etanoista, madoista ja pieneliöistä

Polttoaineen löytäminen on päästäisille selviämisen edellytys. Ravinnon puutteessa ne kuolisivat nälkään jo alle päivässä.

Päästäisellä on outo ja omintakeinen keino selvitä kylmästä. Se kutistuu talvella. Päästäisen kallo ja selkärangan nikamavälilevyt kutistuvat pienentäen eläintä 10–15 prosenttia. Samalla ruoantarve pienenee.

Toinen erikoinen piirre on isot aivot. Aikuisen päästäisen ruumiinpainosta ne painavat keskimäärin kymmenesosan.

Lue myös: Seura: Päästäinen on suursyömäri, josta erittyy pahaa hajua

Neljä eri päästäislajia

Yleisin päästäislaji Suomessa on metsäpäästäinen. Sen lisäksi metsissämme ja niityillämme elää musta-, idän-, vaivais-, ja kääpiöpäästäinen.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tämä sisukas pikkunisäkäs selviää talvesta oudolla ja omintakeisella tavalla – kutistamalla itsensä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X