Luonto

Täysikuu lumoaa – katso kuvat ja tutustu kiinnostaviin faktoihin kuusta

Maapallon lähin taivaankappale Kuu on kautta aikain vetänyt meitä puoleensa. Kuutamo vangitsee katseen, valvottaa ja innoittaa. Kuun vaiheisiin liittyy myös myyttejä ja taikauskoa. Katso myös jutusta, koska on täysikuu vuonna 2019.

Kun Aurinko katoaa horisonttiin, vastakkaisesta suunnasta taivaanrannasta nousee kellanpunainen kiekko. Illan tummetessa Kuu kirkastuu ja hohtaa hopeisena yönmustalla taivaalla.

Lue myös: Kumpupilvi, untuvapilvi, alapilvi – osaatko tulkita pilviä? Lue lisää ja opit tulkitsemaan sään muutoksia

Kuu vaikuttaa olevan samankokoinen kuin Aurinko, vaikka se on 400 kertaa sitä pienempi. Harha syntyy etäisyydestä. Kuu kiertää Maata keskimäärin 384 000 kilometrin päässä, kun Aurinkoon matkaa on 150 miljoonaa kilometriä.

Kuu nousee joka päivä edellispäivää keskimäärin 50 minuuttia myöhemmin. Vaihteluväli on 10 minuutista 90 minuuttiin.

Kuun rata on soikea, ja siksi Kuun ­koko näyttää vaihtelevan. Kun Kuu osuu radallaan lähimmäksi Maata täydenkuun aikaan, puhutaan superkuusta. Se loistaa 15 prosenttia suurempana ja kolmanneksen kirkkaampana kun ratansa kauimmassa pisteessä.

Kuu on kosmisen kolarin tuotos

Kuun synnystä on ollut monta teoriaa. George Darwin päätteli 1870-luvulla, että Maa ja Kuu ovat olleet alkujaan yhtä. Darwinin mukaan nuorena planeettana Maa pyöri niin vauhdikkaasti, että siitä muotoutui päärynämäinen ja osa repeytyi irti muovautuen Kuuksi.

Kuu näyttää muuttavan muotoaan pallosta sirpiksi, katoavan uudenkuun aikaan ja kasvavan taas täydeksi.

Toisen teorian mukaan Kuu oli toisaalla aurinkokunnassa syntynyt planeetta, jonka Maan vetovoima sieppasi kiertolaisekseen. Nykykäsityksen mukaan Kuu syntyi planeetta Theian törmäyksessä Maahan sen kehityksen alkuaikoina.

Suurin osa läpimitaltaan puolet Maata pienemmästä Theiasta höyrystyi takaisin avaruuteen. Maastakin sinkoutui valtavia määriä osin sulaa kiveä. ­Suuri osa aineesta jäi kiertämään Maata Saturnuksen renkaan lailla. Suurten kappaleiden painovoima veti pienempiä puoleensa, ja kappaleista syntyi kuu, kun ne törmäilivät toisiinsa. Kuu koostuu samoista ainesosista kuin Maa, joskin eri suhteessa toisiinsa.

Ilmestyessään Kuu on punertava ja himmeä, mutta taivaankannelle kivutessaan se muuttuu kirkkaaksi kiekoksi.

Kuussa näkyy maatamo

Lähellä Aurinkoa ollessaan Kuu nousee kapeana sirppinä juuri ennen auringonnousua ja laskee kohta auringonnousun jälkeen. Yleensä Kuusta näkyy vain Auringon valaisema osa, mutta kirkkaan sirpin vieressä näkyy usein koko Kuu himmeänä pallona. Silloin Kuussa on täysimaa eli maatamo.

Lue myös: Bongaa revontulet! Näin onnistut todistamaan taivaan näytelmää

Kapeana sirppinä Kuu on lähes Maan ja Auringon välissä, ja Aurinko valaisee Kuuta takaa. Myös Kuun puoleinen osa Maasta saa paljon valoa. Maasta Kuuhun heijastuva valo saa Kuun pimeän puolen hohtamaan niin, että sen yksityiskohdatkin näkyvät.

Kapeana sirppinä Kuu on lähes Maan ja Auringon välissä. Maasta heijastuva valo saa Kuun pimeän puolen hohtamaan. Kuussa on silloin täysimaa, maatamo.

Sirpin sakarat kertovat

Kuu muuttaa muotoaan päivä päivältä. Täydestä pallosta se pienenee ohueksi sirpiksi ja katoaa hetkeksi kokonaan, kunnes taas alkaa kasvaa. Kuun eri vaiheiden kierto kestää 29,5 vuorokautta.

Kun Kuun painovoima vetää maapalloa puoleensa, vedenpinta nousee Kuun puolella ja seurauksena on merien vuorovesi-ilmiö. Kun Aurinko on maasta katsottuna samassa linjassa Kuun kanssa, syntyy voimakas tulvavuoksi.

Sirpin sakarat osoittavat aina Auringosta poispäin. Kuun kasvaessa sakarat osoittavat vasemmalle. Samalla varjossa oleva osa tummenee.

Täysikuusta kahden viikon kuluttua Kuu on kiertänyt Maan ­vastakkaiselle puolelle, jolloin se on Maan ja Auringon välissä. Valoisaa on vain Kuun näkymättömällä puolella, Maan puoli on pimeänä. On uudenkuun aika, eikä Kuuta voi hetkeen nähdä.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 1/2019.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Täysikuu lumoaa – katso kuvat ja tutustu kiinnostaviin faktoihin kuusta

Sinun täytyy kommentoidaksesi.