Nämä eivät ole jokaisenoikeuksia! Asiantuntija kertoo, mitä rikkeitä luonnossa tapahtuu useimmin
Tiedätkö, minne luonnossa saa tehdä avotulen ja mitä luonnosta saa jokamiehenoikeuksien perusteella poimia mukaan? Kaikki eivät tiedä, joten kertaus ei ole pahitteeksi!
Taas Pyhä-Luoston kansallispuistosta tulee ilmoitus rikkeestä. Kansallispuistossa on alueita, joissa liikkuminen on ympäri vuoden kielletty luonnonsuojelun takia. Erityisesti talviaikaan puiston jyrkissä rinteissä liikkuu kuitenkin paljon vapaalaskijoita niilläkin alueilla, joilla ei saisi kulkea.
”Osa varmasti tietää, että rajoituksia on, mutta ei välitä niistä. Osa taas ei välttämättä edes tiedä, että kansallispuistossa voi olla alueita, joilla ei saa liikkua. Ajatellaan, että jokaisenoikeuksilla kaikissa paikoissa saa liikkua”, Metsähallituksen erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen kertoo puhelimessa.
Lupa liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen maastossa ilman maanomistajan lupaa onkin yksi keskeisimmistä jokaisenoikeuksista. Tätä oikeutta kuitenkin rajoitetaan tietyillä luonnonsuojelualueilla. Se ei ole kaikille luonnossa liikkujille selvää, sillä erätarkastajat saavat paljon ilmoituksia siitä, että kielletyillä alueilla on liikuttu.
Mitkä muut jokaisenoikeudet (ent. jokamiehenoikeudet) aiheuttavat epäselvyyttä luonnossa liikkujissa? Listasimme viisi kohtaa, jotka jokaisen retkeilijän kannattaa varmuuden vuoksi kerrata.
1. Minne luonnossa saa leiriytyä?
Jokaisenoikeuksien puitteissa saa leiriytyä melkein minne vain, jos kyse on tilapäisestä leiriytymisestä. Ympäristöministeriö on linjannut, että 2–3 vuorokauden mittainen leiriytyminen katsotaan tilapäiseksi leiriytymiseksi.
”Monesti tämä ylittyy ja meille tulee soittoja aiheesta. Sitten pohditaan, missä raja menee. Lainsäädännössä ei ole määrätty tarkkaa rajaa, vaan se on vain ohjeistus. Siksi asia ei ole aina selvä leiriytyjille eikä myöskään viranomaisille”, Ahonen sanoo.
On hyvä muistaa, että leiriytyä saa vain sellaisille alueille, joilla liikkuminen on muutenkin sallittua.
Lue myös: Tunnetko jokaisenoikeudet? Tee testi ja selvitä tietosi!
2. Minne luonnossa saa tehdä tulen?
Avotulen saa tehdä vain virallisella tulentekopaikalla. Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tulta ei saa tehdä lainkaan.
”Avotulen tekemisen kuvitellaan usein kuuluvan jokaisenoikeuksiin. Se ei kuitenkaan kuulu niihin, ja siitä tulee jonkin verran jälkipuintia.”
Polttopuita ei saa hakata puista ilman maanomistajan lupaa. Kaatunutta puuta ei saa käyttää polttopuuna, eikä oksia saa repiä puista tulentekotarpeiksi.
3. Mitä luonnosta saa kerätä mukaan?
Luonnosta saa poimia marjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja jokaisenoikeuksien nojalla. Jäkälää tai sammalta taas ei saa kerätä. Kääpiä ja pahkoja ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa.
”Joskus vastaan tulee tapauksia, että metsästä haluaa viedä kunttaa omalle pihalle. Se ei kuitenkaan kuulu jokaisenoikeuksien piiriin, ja silloin puhutaan näpistys- tai varkausrikoksesta. Näitä tapauksia kuitenkin esiintyy vain pienessä mittakaavassa. Yleisempää on kääpien ja pahkojen kerääminen ilman lupaa.”
4. Missä saa pitää koiraa kytkemättömänä?
”Koirien ulkoiluttamisesta tulee paljon yhteydenottoja. Metsästyslaki määrittelee, milloin koira on pidettävä kiinni luonnossa liikkuessa.”
Koira on pidettävä aina kytkettynä 1.3.–19.8. Tuolloin koiraa saa pitä luonnossa kytkemättömänä vain omalla pihalla tai alueen omistajan erikseen antamalla luvalla.
Koiraa ei saa päästää vapaana yleiselle uimarannalle, kunnostetulle ladulle tai esimerkiksi kuntopolulle.
”Kansallispuistoissa järjestyssäännöt saattavat määrätä, että koiraa ei saa pitää irti lainkaan. Kiinnipitosäädökset liittyvät usein siihen, että alueella on pesiviä lintuja, joiden pesinnälle koirat voivat aiheuttaa tuhoja.”
5. Saako metsään viedä oman riistakameran?
Viime vuosina riistakamerat ovat muuttuneet halvemmiksi. Ahonen on huomannut, että ihmiset hankkivat niitä jatkuvasti enemmän.
”Ihmiset tykkäävät kuvata eläimiä ja luontoa riistakameroilla. Metsähallitus on kuitenkin linjannut, että valtion maille riistakameran asettaminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Jos haluaa asettaa kameran valtion maille, sille pitää hankkia lupa.”
Jos lupaa ei ole, voi syyllistyä hallinnan loukkaukseen.
Juttua on muokattu 29.9.2023 kello 15.05: Muutettu sana ”jokamiehenoikeudet” nykyiseen muotoonsa ”jokaisenoikeudet”.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Nämä eivät ole jokaisenoikeuksia! Asiantuntija kertoo, mitä rikkeitä luonnossa tapahtuu useimmin
Julkaisette väärää tietoa!
”Koira on pidettävä aina kytkettynä 1.3.–19.8. Tuolloin koiraa saa pitä luonnossa kytkemättömänä vain omalla pihalla tai alueen omistajan erikseen antamalla luvalla.”
Kaikki pitävät koiran kytkettynä 1.3-19.8 välisenä aikana luonnossa.
”Metsästyslaki 51 §
Koiran kiinnipitovelvollisuus
Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.”
Toisen aluella koiran irtipitäminen luonnossa on kiellettyä ilman lupaa.
”Metsästyslaki 53 §
Koiran pitäminen toisen alueella
Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella.”
Eläimet on myös rauhoitettuja ja niiden häirintä kiellettyä.
Metsästyslaki 36 §
Riistaeläinten häiritsemiskielto
Riistaeläimiä ei saa häiritä niiden ollessa sellaisella alueella, jolla asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen metsästämiseen metsästysoikeutta tai metsästyslupaa.
Lähikuukausina on raportoitu useita irtokoirien tappamia metsäkauriita. Yksi viimeisemmistä Espoossa. Kaksi irtokoiraa tappoi metsäkauris naaraan jolla 3 syntymätöntä vasaa vatsassa.
Tämä kohta melkein aina kirjoitetaan auki väärin eli olet oikeassa. Koira on oltava toisen alueella tai taajamassa kiinni. Metsästysaika tuo vapauden metsästyskoirille alueilla, missä metsästäjällä metsästysoikeus. Viranomaiskoirat ja paimennuselinkeinossa työskentelevät koirat, jos sellaista vielä on täällä etelässä ovat poikkeuksia.