Ihmiset

Maarit Tastula perehtyi vanhempiensa vaikeisiin vaiheisiin: ”Haluan ymmärtää, miten sukuni kokemukset vaikuttavat minuun” 

Kun televisiotoimittaja Maarit Tastula tutustui äitinsä ja isänsä menneisyyteen, hän oppi, ettei heidän taustansa ollut helppo. Suvun tarinoiden tunteminen auttaa Maaritia ymmärtämään itseään. 

Maarit Tastula oli kolmilapsisen perheen iltatähti. Hän varttui työläisperheessä Kokkolassa. Isä oli koristepuuseppä, äiti hoiti kodin arjen. Maarit oli kiltti ja herkkä lapsi, joka unelmoi paljon.

Lapsuuden valokuvassa Maarit katsoo lempeästi kameraan. Hän on ristinyt kädet syliinsä, hiuksiin on väkerretty korkkiruuvikiharoita. Hetkessä on rauhaa, aivan kuin tytölle olisi selvää, että elämä kantaa.

Maarit pyysi 10-vuotiaana lahjaksi kirjoituskonetta. Vanhemmat ihmettelivät kummaa ja kallista toivetta, mutta toteuttivat sen.
Maarit pyysi 10-vuotiaana lahjaksi kirjoituskonetta. Vanhemmat ihmettelivät kummaa ja kallista toivetta, mutta toteuttivat sen. Kuva: Maarit Tastulan kotialbumi

Maaritin äidin lapsuus oli ollut toisenlainen. Hän eli leskeksi jääneen äitinsä ja seitsemän sisaruksensa kanssa köyhyydessä, jossa lasi maitoakin oli luksusta. Haaveille ei jäänyt sijaa.

Nyt äiti on ollut poissa neljä vuotta. Onneksi Maarit oli ennen hänen poismenoaan ehtinyt kysellä ja tallentaa suvun tarinoita.

”Omaa lapsuuttaan äiti ei juuri halunnut muistella, sillä ainoa vahva muisto oli nälkä”, Maarit Tastula ­sanoo.

Äiti oli ollut 9-vuotias, kun hänen isänsä kuoli. Se merkitsi 1930-luvulla, että perhe sinnitteli sukulaisten hyvän tahdon varassa. Äidistä kasvoi selviytyjä.

Lue myös: Synnynnäinen sydänvika varjosti pitkään Mirja Pyykön elämää: ”Lääkäri sanoi, että en elä yli nelikymppiseksi”

Myös isän elämä arvaamatonta

Myös Maaritin isän elämä oli ollut arvaamatonta. Hän oli saanut jatkosodassa päähänsä kranaatinsirpaleita ja invalidisoitunut.

Fyysiset vammat olivat näkymättömiä, mutta sota jätti jälkensä mieleen.

Suvun tarinat tuntuvat Maaritista merkitykselliseltä. Hän on pysähtynyt miettimään esivanhempiensa kokemuksia, sillä ne ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, millaiseksi hän itse on kasvanut.

”Haluan ymmärtää, miten sukuni kokemukset vaikuttavat minuun. Olen nyt vapaampi tekemään omia valintoja”, Maarit sanoo.

Hän on esimerkiksi ymmärtänyt, että äidin kova tarve turvallisuuteen kumpusi köyhästä lapsuudesta. Sen sijaan vakaassa ja rakastavassa perheessä kasvanut Maarit on toiminut päinvastoin.

Maaritille tällä hetkellä tärkeä kysymys kuuluu: miten minusta tuli minä?

Lue myös: Anna Perho kertoo Anna-lehdessä isosta elämänmuutoksestaan: ”Irtisanoutuminen vakituisesta työstä ei ollut helppo päätös”

Maarit Tastula haluaa kyseenalaistaa

Nyt koronakriisin aikaan Maarit Tastula alkanut tehdä käsitöitä. Taustalla ovat suvun perinteet, sillä hänen äitinsä teki paljon käsillään, muun muassa ompeli lastensa vaatteet.

”Olen villisti opetellut kutomaan isoäidin neliön ja villasukkia ja ommellut pöytäliinoja ja vaatteita. Se on saavutus ihmiseltä, jonka koulun käsityöt teki pääasiassa oma äiti.”

Mutta taustalla on myös syvällisempi ajatus.

”Käsittäminen tulee kädestä. Kokeilemme käsillämme maailmaa, se lisää ymmärrystä.”

Ja ymmärtää Maarit haluaa. Kaikkea, kaikkia. Itseään. Koskaan ei tule valmista, sillä aina on kyseenalaistettava omia ajatuksiaan.

Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa Maarit Tastula kertoo elämänsä käännekohdista. Millaisia seikkailuja Maarit on kokenut? Miten ujosta neidosta kehkeytyi rutinoitunut televisiotoimittaja? Entä millaista Maaritin perhe-elämä on nyt? Lue koko juttu Kotilieden numerosta 9/2020. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Kommentoi

Kommentoi juttua: Maarit Tastula perehtyi vanhempiensa vaikeisiin vaiheisiin: ”Haluan ymmärtää, miten sukuni kokemukset vaikuttavat minuun” 

Villalanka

Isoäidinneliö virkataan koukulla, ei neulota puikoilla kuten villasukat.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.