Ihmiset

Maidon käsittely pikkuoloissa

Epäilemättä on maidon käsittely useissa ruokatalouksissa kesäiseen aikaan päivän polttavimpia kysymyksiä.

Lienee jokainen emäntä joutunut saavuttamaan sellaisia surullisa kokemuksia, että maito keitettäessä juoksettuu, viili kunnollisen happanemisen asemesta rupeaakin käymään, tai vetää lasillinen myrtynyttä maitoa janoisenkin juojan suun pahasti viistoon.

Mitään uusia salaisuuksia maidon käsittelyyn nähden ei ole vielä paljastettu. Tarkoitukseni olisi vain tehostaaa muutamia jo aikoja sitten todettuja seikkoja.

Kaikki maidossa tapahtuvat muutokset johtuvat bakteritoiminnasta. Niin kauan kuin ihminen pysyy bakterien herrana, ovat ne hänen uskollisimmat palvelijansa. Mutta jos osat vaihtuvat, ja bakterit saavat ylivallan, silloin on ihminen kokonaan niitten mielivallasta riipuvainen. Niinpä kohdistuukin kaikki maidonhoito toiseltapuolen luvattomien bakterien aisoissa pitämiseen: koetetaan ehkäistä niitä pääsemästä maitoon ja estää niitten leviämistä ja toimintaa siellä.

Sanomattakin on selvää, miten tärkeätä maidon säilymiselle on se, että se kohta lypsyn jälkeen on sopivasti hoidettu. Jos lypsetään laitumella, jossa ei maitoa mitenkään jäähdytetä, kuljetusasita suljetaan maidon vielä ollessa lypsylämmintä, ja astiaa kuljetaan tärisevillä rattailla hyvän aikaa ennkuin maito joutuu jäähdytettäksi, ehkä vielä jäädhtys on puutteelista, niin eipä ihmekään, vaikka maidossa jo alunperin tuntuisi ummehtunut haju ja hapan maku. Jos astiat lisäksi ovat ruosteiset ja huolimattomasti puhdistetut, käy seikka entistäkin vaikemmaksi.

Puhtaus onkin maidon hoidossa a ja o. Puhtautta jo lehmien ympäristössä, puhtaat lehmät, puhtaat lypsäjät puhtaissa pukimissa, puhtaat lypsyastiat ja kuljetusastiat, tarkoitustaan vastaavat vanusiivilät, joilla maito heti lypsyn jälkeen siivilöidään, nämä kaikki ovat edellytyksiä hyvä maidon saamiselle.

Teksti: Päivi Liakka. Kotiliesi 15-16/1923.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Maidon käsittely pikkuoloissa

Manta

Kirjoittajan nimi on PÄIVÄ Liakka.

Manta

Fil.maist., agronomi Päivä Liakka toimi 39 vuotta Tyrvään tietopuolisen karjanhoitokoulun, sittemmin Satakunnan karjatalouskoulun, opettajana vuosina 1923-1962, joista koulun johtajana viimeiset 8 vuotta.

Vastaa käyttäjälle MantaPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.