Helsingin salaiset helmet x 10: kaupungin oma ”Panteon”, Suomen ensimmäinen uimahalli, yläluokkainen taidekoti 100 vuoden takaa…

Tunnetko varmasti pääkaupunkimme perinpohjin? Tässä Helsingin salaiset helmet, joissa vain harva ymmärtää käydä. Tutustu Helsinkiin näillä vinkeillä!

Olet saattanut kulkea Helsingin kaduilla ihaillen talojen kauniita julkisivuja ja sitten olet astunut kauppakeskuksen kliinisen valkoiseen maailmaan. Miksi et ensi kerralla astuisi kauniin jugend-talon sisälle tai kiipeäisi talon torniin? Helsingin salaiset helmet ovat  upeita tiloja kattomaalauksineen ja krumeluureineen – mutta niistä tietää vain harva.

Lue myös: 50 vinkkiä Helsinkiin – parhaat aktiviteetit, kahvilat ja nähtävyydet

Helsingin salaiset helmet:

Tässä Helsingin salaiset helmet, jotka ovat auki kävijöille, veloituksetta tai pienestä maksusta:

1. Kansalliskirjasto: Keisarin kultahippuinen valtakunta

Tämä keltainen Karl Ludvig Engelin suunnittelema, vuonna 1845 käyttöön otettu kirjastorakennus saattaa jäädä Senaatintorilla Tuomikirkon varjoon. Älä anna tämän häiritä, sillä Kansalliskirjasto on erityisesti sisäpuolelta upea ilmestys. Kun eteisen lokeroon on jättänyt laukkunsa, aulaan astuu kuin kuninkaallinen palatsiinsa.

Engel suunnitteli Helsingin Yliopiston kirjaston (nyk. Kansalliskirjasto) päärakennuksesta kolme versiota, joista Keisari Nikolai I hyväksyi monumentaalisimman. Julkisivussa ja saleissa on viittauksia klassismin tyylikauteen ja antiikin temppeleihin. Kirjasto on osa Senaatintorin arkkitehtuuria, jossa näkyy vahvasti keisarilliset vaikutteet Venäjältä.

Kansalliskirjaston tehtävä on säilyttää, kuvailla ja käyttöönasettaa julkaisuperintöä. Kirjaston hyllyistä löytyy ainutlaatuisia teoksia, kuten Aleksis Kiven Seitsemän veljestä alkuperäisteos vuodelta 1870. Arvokkaimmat kokoelmat voi nähdä kun siitä erikseen sovitaan.

Kansalliskirjaston kupolisalin katto on on näkemisen arvoinen, Helsingin salaiset helmet.

Kansalliskirjaston kupolisalin katto on on näkemisen arvoinen. Kuva: Kansalliskirjasto

Lue myös: Yli 30 asiaa, jotka voi tehdä Helsingissä talvella: Poimi talteen parhaat ideat!

2. Jugendsali: Kahvilla venäläisen kauppiaan entisessä asunnossa

Tähän jugend-tyyliseen upeaan saliin on matala kynnys astua, sillä Havis Amandan patsaan kupeessa sijaitsevassa salissa toimii nykyään kahvila. Ennen kuin Jugendsalin kahvilatoiminta alkoi vuonna 2009, sali toimi pankkisalina, virasto- ja näyttelytilana.

Jugendsali on Uschakoffin talossa, jonka venäläissyntyinen kauppias, Jegor Uschakoff rakennutti 1800-luvun lopulla. Talossa toimi Uschakoffin kauppaliike ja yksityisasunto. Talo saneerattiin ja avattiin jälleen vuonna 1904 pankkikäyttöön arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemana.

Saliin kannattaa piipahtaa kahville – ja aikamatkalle. Suojellun pankkisalin lasikatto, ornamentit, koristemaalaukset, kiviveistokset ja kalusteet ovat kaikki Sonckin tovereiden 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alulla suunnittelemia. Kahvia siemaillessaan katse lepää salin päädyssä olevan Helsinki-aiheisen kattofreskon ruskaisessa maisemassa.

Pohjoisesplanadilla sijaitseva sali sai vuonna 1961 nimekseen Jugendsali, kun Helsingin kaupunki osti sen Yhdyspankilta ja muutti sen virastokäyttöön.

Pohjoisesplanadilla sijaitseva sali sai vuonna 1961 nimekseen Jugendsali, kun Helsingin kaupunki osti sen Yhdyspankilta ja muutti sen virastokäyttöön. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

3. Lauttasaaren kartano: 1800-luvun kartano metroaseman naapurissa

Vain 200 metriä Lauttasaaren metroasemalta komeilee vuonna 1837 rakennettu empiree-tyylinen Lauttasaaren kartano. Kartanon pihalla on myös Lauttasaaren vanhin pystyssä oleva rakennus, vuonna 1793 rakennettu Punainen villa. Molemmilla on tarjottavaa niin intohimoiselle sisustajalle, historiasta kiinnostuneelle kuin hyvää ruokaa arvostavalle kulinaristille.

Lauttasaaren kartano on Koneen säätiön omistama ja täysin kunnostama, ja se toimii oman määritelmänsä mukaan ”tieteen ja taiteen kohtaamispaikkana”. Punaisessa villassa on tiede- ja taidekahvila Puhuri ja Lauttasaariseura, puutarhassa on esillä julkisia taideteoksia ja päärakennus toimii Koneen Säätiön toimitilana ja henkilökunnan toimistona. Kartanon huoneet ovat sisustettu eri aikakausien tyylillä, 1800-luvulta 1920-luvulle ja nykypäivään. Päärakennuksessa järjestetään opastettuja kierroksia joka kuukauden kolmas torstai ja erilaisia tapahtumia, joista tiedotetaan kartanon verkkosivuilla.

Kartanolla on pitkä historia, josta suurimman osan ajasta se on ollut yksityisten perheiden omistuksessa, mutta 1950 luvulta lähtien se on toiminut myös sairaalana ja muistisairaiden vahusten hoitokotina, osan ajasta Helsingin kaupungin omistuksessa.

Lauttasaaren kartanon päärakennuksessa järjestetään kierroksia joka kuukauden kolmas torstai. Silja Pasila / Koneen Säätiö

4. Kansallismuseon aula: Kuin Helsingin Pantheon Kalevala-teemalla

Kun astuu Kansallismuseon aulaan, kannattaa lipunmyyntitiskin sijaan suunnata katseensa tilan kattoon. Katossa komeilevat Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1928 maalaamat Kalevala-aiheiset freskot: Sammon taonta, Sammon puolustus, Ilmarinen kyntää kyisen pellon ja Iso hauki. Maalausten esikuva on Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.

Kansallismuseo on myös itsessään nähtävyys. Museon suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen ja myöhemmin suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen. Kansallisromanttinen ja sisältäpäin jugend-tyylinen museo rakennettiin vuosina 1905–1910 ja avattiin yleisölle vuonna 1916. Suomen itsenäisyyden vuonna 1917 museo nimettiin Suomen kansallismuseoksi.

Kansalliskirjaston sisääntuloaulaan pääsee ihailemaan Gallen-Kallelan kattofreskoa veloituksetta, Helsingin salaiset helmet.

Kansalliskirjaston sisääntuloaulaan pääsee ihailemaan Gallen-Kallelan kattofreskoa veloituksetta. Kuva: Kansallismuseo

5. Talvipuutarha: Kasvien ystävän trooppinen paratiisi

Toisin kuin edellä mainituissa tiloissa, talvipuutarhassa pääosassa ei ole kattofreskot tai arkkitehtuuri, vaan kasviston loisto. Vuonna 1893 perustetussa Talvipuutarhassa komeilee yli 200 erilaista kasvia palmuista mehikasveihin, huonekuusiin, kuningasmagnoliaan ja 130-vuotiaaseen kameliapuuhun. Nähtävyydet eivät rajoitu kasvikuntaan – suuren huoneen keskiössä on myös vesiallas, jossa uiskentelee karppeja.

Talvipuutarha rakennettiin arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmien mukaan kenraalimajuri Jakob Julius af Lindforsille, joka lahjoitti puutarhan Suomen puutarhayhdistykselle. Puutarhassa on ollut ilmainen sisäänpääsy alusta pitäen. Jotain freskon tapaista puutarhassa on: Päädyssä on seinämaalaus, jonka koristemaalari Salomo Wuorio maalasi vuonna 1893.

Helsingin kaupunginpuutarhan kasvihuone

Helsingin kaupunginpuutarhan kasvihuone Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

6. Sinebrychoffin museo: Muuttumisleikki 1890-luvun taidekeräilijättäreksi

Vuonna 1842 Bulevardille rakennettu Sinebrychoffin taidemuseo oli tunnetun Sinebrychoffin panimosuvun koti ja tehtaankonttori. Alakerta oli varattu toimistotiloille ja palvelusväen huoneelle ja yläkerta edustustiloille ja perheen yksityisille tiloille.

Sinebrychoffit keräsivät taidetta 30 vuoden ajan 1890-luvulta lähtien. Fanny Sinebrychoff lahjoitti vuonna 1921 laajan 900 teoksen kokoelman valtiolle, jolloin rakennus avautui kotimuseona kävijöille. Talvisodan syttyessä 1939 taide siirrettiin turvasäilöön ja museo suljettiin. Vuonna 1959 kokoelmat pääsivät paikoilleen ja vuosina 1980 koko talo avattiin peruskorjattuna ja kunnostettuna alkuperäiseen tyyliin museokäyttöön. Nyt Fanny Sinebrychoffin keräilemän taiteen ohella voi ihailla myös Ateneumin taidemuseon vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelmia. Taidetta museossa on laaja kokoelma taidetta 1300-luvulta 1800-luvun alkuun.

Kustavilainen sali Sinebrychoffin museossa.

Kustavilainen sali Sinebrychoffin museossa. Kuva: Arno de la Chapelle / Sinebrychoffin museo

7. Yrjönkadun uimahalli: Kulttuurihistoriaa uimalasien läpi

Kaupunkikierroksella voi myös pulahtaa veteen Suomen vanhimmassa, ja luultavasti myös kauneimmassa uimahallissa, Yrjönkadun uimahallissa. Tyyliltään 1920-luvun klassisismia oleva uimahalli avattiin kävijöille vuonna 1928. Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema rakennus pohjautuu Tukholman Centralbadet-uimahallin arkkitehtuuriin.

Yrjönkadun uimahallin rinnalla tavalliset, modernit uimahallit kalpenevat. Kuppi kahvia toisen kerroksen parvella, josta näkee koko uimahallin komeuden, tekee uimahallikäynnistä todellisen elämyksen.

Yrjönkadun uimahalliin suuniteltiin aluksi elokuvateatteria. Uimahalli kuvattuna vuonna 1968.

Yrjönkadun uimahalliin suuniteltiin aluksi elokuvateatteria. Uimahalli kuvattuna vuonna 1968. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

8. Taidekoti Kirpilä: Taiteen ystävän paratiisi

Pohjoisella Hesperiankadulla kävellessä ei voi mitenkään arvata, mitä aarteita vaalean funkkistalon ylimmässä kerroksessa piileekään. 1900-luvun lopulla 350 neliön asunnossa asui intohimoinen taiteenkeräilijä, lääketieteen lisensiaatti Juhani Kirpilä (1931–1988) yhdessä elämänkumppaninsa antiikkikauppias Karl (Kalle) Rosenqvistin kanssa. Koti ja Kirpilän keräilemät 540 teosta ovat olleet yleisön nähtävissä vuodesta 1992.

Taidekoti Kirpilä tarjoaa paitsi käynnin taidemuseossa myös kurkistuksen yläluokkaiseen elämään 1900-luvun lopulla. Kodissa järjestetään myös konsertteja, kuten yläluokkaisissa kodeissa aikanaan. Taidekoti on auki kahtena päivänä viikossa, ja kotiin on ilmainen sisäänpääsy. Helsingin salaiset helmet eivät siis rasita läheskään aina kukkaroa!

Taidekoti Kirpelän juhlaolohuoneessa on muiden muassa Helene Schjerfbeckin maalaus

Taidekoti Kirpilän juhlaolohuoneessa on muiden muassa Helene Schjerfbeckin maalaus Kuva: Riitta Supperi / Taidekoti Kirpilä

9. Kaivopuiston tähtitorni: Pieni torni, josta avautuu suuri maailma

Tulitko koskaan Kaivopuiston vappuhulinoissa ajatelleeksi, että kätevänä kohtaamispaikkana tunnettu keltainen tähtitorni tosiaan on tähtitorni? Observatorion suunnitteli Martti Välikangas ja se valmistui vuonna 1926. Tähtitornia hallinnoi Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

Tornissa järjestetään tähtinäytöksiä henkilökunnan opastuksella talvi-iltaisin lokakuusta maaliskuuhun, kun sää on selkeä. Pienestä tornista avautuu kokonainen maailma: kaukoputkella katsellaan kuuta, planeettoja ja tähtijoukkoja tai sumuista taivasta. Kesäisin tornissa tähyillään aurinkoa joka sunnuntai, sään salliessa.

Kesällä tähtitornissa pääsee tarkkailemaan aurinkoa ja kysymään kysymyksiä asiantuntijalta.

Kesällä tähtitornissa pääsee tarkkailemaan aurinkoa ja kysymään kysymyksiä asiantuntijalta. Kuva: Ursa

10. Herttoniemen kartano: Talonpoikais- ja säätyläiskulttuuria keskellä Helsinkiä

Herttoniemenrannan ja Roihuvuoren välissä sijaitsevan Herttonimen kartanon historia ulottuu 1500-luvulle asti, jolloin Herttoniemi oli 800 hehtaarin kartanoalue. Kartano on toiminut historiansa aikana tiili- ja posliinitehtaana ja suunnitteilla on ollut myös kaakelitehdas.

Kartanossa on sattunut ja tapahtunut. Vuonna 1820 talon omistaja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt kuoli talossa epäiltynä maanpetturuudesta ja 100 vuotta myöhemmin punaiset ampuivat kartanon silloisen omistajan John Bergbomin aamiaispöytään.

Nykyään kartanon omistaa Svenska Odlingens Vänner i Helsinge -yhdistys. Kesällä kannattaa poiketa kävelylle kartanon suureen barokkipuutarhaan tai käydä talonpoikais- ja säätyläiskulttuuria esittelevässä museossa. Päätalossa järjestetään myös käsityöpajoja, draama- ja lauluiltoja ja erilaista ohjelmaa perheen pienimmille. Ravintola Wanha Mylly toimii 1700-luvulla rakennetussa pehtoorin tuvassa.

Mikä on sinun salainen helmesi Helsingissä? Kerro Kotiliedelle!

Herttoniemen kartano ja ranskalaistyylinen muotopuutarha Carl Olof Cronstedtin ajoilta, kuvattuna noin 1930, Helsingin salaiset helmet.

Herttoniemen kartano ja ranskalaistyylinen muotopuutarha Carl Olof Cronstedtin ajoilta, kuvattuna arviolta vuonna 1930. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Keskustelu

Eikös tuonne taidekoti Kirpilään pääse vain ryhmät? Sen sijaan Reitzin säätiön taidekokoelmia voivat kaikki käydä katsomassa ke- ja su-iltaisin.

Hei, kiitos kommentista ja vinkistä! Taidekoti Kirpilään pääsee vapaasti, ilman ennakkoilmoittautumista ke klo 14–18 ja su klo 12–16. Ilmainen yleisöopastus alkaa ke klo 14.30 ja su klo 12.30. Ryhmät voivat tilata oman opastuksen, jonka hinta on arkisin 60 e ja viikonloppuisin 75 e.

Kommentoi juttua: Helsingin salaiset helmet x 10: kaupungin oma ”Panteon”, Suomen ensimmäinen uimahalli, yläluokkainen taidekoti 100 vuoden takaa…

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X