Nostalgia

Kulttuurikoti Villa Randala on Naantalin helmi

Lautturi Johan Claason rakennutti Naantalin Kultarantaa vastapäätä sijaitsevan Villa Randalan 1700-luvun alussa. Historiallisessa talossa asuu nykyään kirjailija Armas J. Pullan pojantytär Hanna Pulla puolisoineen.

Villa Randala on ehkä kaunein Naantalin vanhankaupungin Paavonrannassa säilyneistä vanhoista rakennuksista. Lautturi Johan Claason rakensi talon eli silloiselta nimeltään Lill-Randalan vanhimman osan jo 1700-luvun alussa. Claason kuljetti kaupunkilaisia salmen yli Luonnonmaan saareen, ja työn takia hänet katsottiin siinä määrin hyödylliseksi kaupunkilaiseksi, että hänet vapautettiin kaikista veroista ja maksuista. Luonnonmaalta Guldarannan talosta Claason löysi itselleen vaimon Marie Johansdotterin, josta tuli Lill-Randalan ensimmäinen emäntä.

Tänä päivänä Turun ja Naantalin välillä liikennöivä matkustajahöyrylaiva s/s Ukkopekka tuuttaa juuri Villa Randalan kohdalla. Laiva näkyy hyvin Villa Randalan lasitetulta verannalta, josta talossa yöpyvät matkailijat voivat sitä ihastella iltapäiväkahvia nauttiessaan.

Vastapäätä olevassa Luonnonmaan saaressa on Kultaranta, jossa Suomen presidentit ovat asuneet kesäisin vuodesta 1920 lähtien. Silloin presidentti K. J. Ståhlberg toi vastavihityn Ester– rouvansa sinne kesänviettoon. Tornissa alkoi liehua lippu sen merkiksi, että presidentti on paikalla linnassaan.

Kulttuurikodiksi kesällä 1917

Villa Randala oli ensimmäisen vuosisadan saman suvun hallussa. Sukunimi vaihtui, mutta suku pysyi samana. Tämä selittyy sillä, että talon perivät tyttäret peräti sadan vuoden ajan. Se oli harvinaista 1700–1800-luvuilla, jolloin pojat olivat yleensä ensisijaisia perijöitä. Ilmeisen vahvoja olivat nämä naiset, jotka osasivat perintöasioissa kietoa isänsä pikkusormensa ympärille tai valita puolison, joka oli mieluisa myös isälle.

1800-luvulla Randalassa asui Johan G. Lindström, joka harjoitti menestyksellistä silakkakauppaa Venäjälle ja Itämeren maihin. Hänen ottopoikansa Viktor Jaatisen aloitteesta Villa Randalaan asennettiin puhelinkeskus vuonna 1884. Puhelinlaitos oli alkanut toimia Suomessa vasta pari vuotta aikaisemmin.

Villa Randalan julkisivu
Villa Randala -nimi on ollut virallinen vuodesta 2013 lähtien. Randala-nimi oli 1880-luvun lopulle asti, sitten nimi suomennettiin Rantalaksi.

Villa Randala on ollut kulttuurikoti aivan Suomen itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Aikaisempina vuosisatoina se oli lähinnä porvariskoti, jossa kyllä harjoitettiin kulttuuritoimintaa, mutta ei siinä mittakaavassa kuin myöhempinä vuosikymmeninä. Varsinaiseksi kulttuurikodiksi Villa Randalan voi sanoa muuttuneen kesällä 1917, jolloin Turun Sanomien perustaja ja valtiopäivämies Antti Mikkola osti Lill-Randalan äidilleen Maria Sofialle ja sisarelleen Alma Saarelle. Mikkolan tarkoituksena oli muuttaa eläkepäiviksi asumaan tähän luonnonläheiseen ja viihtyisään kartanoon, mutta hänen kohtalonsa oli toinen.

Nuorsuomalaisten keskushahmo ja vahva suomalaisuusmies kuoli kansalaissodan aikana helmikuussa 1918 punakaartilaisten luoteihin. Toimelias ja yhteiskunnallisesti aktiivinen sisar Alma Saari asui Villa Randalassa vuoteen 1963 asti. Hän halusi monien muiden tavoin toimia itsenäistyneen Suomen hyväksi. Alma Saaren aloitteesta perustettiin muun muassa Suojeluskunnan ompeluseura ja Lotta Svärd -yhdistyksen Naantalin paikallisosasto.

Polku suojassa rakkauden

Kun nyt astuu katettua porttikäytävää Rantakadulta Villa Randalan pihapiiriin, voi miltei nähdä puutarhurin koulutuksen hankkineen Alma Saaren hoitamassa innokkaasti puutarhaansa. Hänen hoidossaan hedelmäpuut ja marjat tuottivat hyvää satoa. Viiniköynnöksetkin kukoistivat suojaisalla pihalla, jolle Saaristomeren tuulet eivät yltäneet. Marjoja ostettiin jopa Marlin tehtaille.

Toisella puolella pihaa ovat 1800-luvulla rakennetut kaksikerroksiset aitat. Niissä on nykyään kolme kesähuoneistoa vieraille. Rakkaudenpolku aukeaa pihan perältä. Polku sai nimensä 1800-luvulla, jolloin kaupungissa oli paljon venäläisiä sotilaita. Suomalaisia neitoja sotilaat tapailivat Rakkaudenpolun suojaisissa sopukoissa.

Kultarannan mailla on rakkaudenlähde, jonne Naantalin kylpylävieraat tekivät noihin aikoihin ahkerasti huviretkiä. Lähteen kirkkaan veden sanotaan yhdistävän rakastavaisten sydämet ikuisiksi ajoiksi.

Villa Randalan sisätiloissa aistii rauhallisen tunnelman. Ehkä tunnelmaan vaikuttavat ne hyvät energiat, joita taloon on kertynyt vuosisatojen ajan, siellä vaikuttaneiden positiivisten ja paljon hyvää aikaansaaneiden ihmisten kautta.

Villa Randalan kirjasto
Kirjastohuone toimi aikanaan Alma Saaren työhuoneena. Jugendkaappi on Hanna Pullan lapsuuden lelukaappi.

Rakennus lumosi myös Armas J. Pullan pojantyttären Hanna Pullan ja hänen aviomiehensä Olli-Pekka Kankimäen. He olivat etsimässä sopivaa kartanoa, jossa voisivat harjoittaa majoitustoimintaa, järjestää erilaisia tilaisuuksia ja asua. He kävivät katsomassa kaikkiaan 90 kiinteistöä Hamina–Naantali–Ruovesi-alueella. Randala oli ainoa, joka tuntui sopivalta. Vuosi onnistuneen kaupanteon jälkeen Hanna Pulla sai kuulla, että hänen isänsä, entisöintiyrittäjä Jorma Pulla oli käynyt Villa Randalassa usein 1990-luvulla silloisessa taidegalleria-ravintola Purppurassa ja oli samalla ihastunut taloon.

Tieto kosketti Hanna Pullaa syvällisesti. Ennen Jorma Pullan kuolemaa vuonna 2007 isä ja tytär olivat ehtineet entisöidä yhdessä muun muassa Vihdissä olevan Olkkalan kartanon, jonka vuonna 1845 valmistunut päärakennus on nyt suojelukohde. Jos Villa Randala olisi ollut myynnissä 1990-luvulla, se olisi hyvinkin voinut päätyä Jorma Pullan omistukseen.

Merkkihenkilöt kävivät kylässä

Villa Randalan seinillä oli 1900-luvulla Alma Saaren aikana muun muassa Ali MunsterhjelminI. Kaijalan, Santeri Salokiven ja Victor Westerholmin töitä. Salissa oli mahonkinen Biedermayer-kalusto.

Talossa vierailivat monet taiteilijat ja merkkihenkilöt. Kenraali Taavetti Laatikaisen perhe poikkesi kahvilla Alman luona sillä välin, kun kenraali kävi virka-asioilla Kultarannassa presidentti Kyösti Kallion puheilla.

Uusi presidentti toisensa jälkeen tuli perheineen kesänviettoon Randalan naapuriin Kultarantaan. Vuoden 1943 elokuussa presidentti Risto Ryti osallistui Naantalin kaupungin 500-vuotisjuhlaan puolisonsa Gerdan kanssa. He tarjosivat hallitukselle juhlapäivällisen Kultarannassa. 1950-luvulla presidentti Juho Kusti Paasikiven Alli-rouva järjesti Kultarannassa siinä määrin juhlia ja kekkereitä, että temperamenttinen presidentti väliin hermostui niihin ja purki asiasta mieltään päiväkirjaansa.

Sello Villa Randalassa

Talon kolmen vuosisadan mittainen historia näkyy Villa Randalassa. Sali on talon vanhinta osaa. Se pidettiin ennen tavallisesti kylmillään, mutta lämmitettiin silloin, kun sinne tuli vieraita. Siellä Alma Saari järjesti monet illanvietot ja eri yhdistysten kokoukset. Kulttuuriin ja taiteisiin liittyviä keskusteluja käytiin runsaasti vuosikymmenien aikana kahvikuppeja kilistellen. Salin keltainen ryhmä oli aikanaan kirjailija Armas J. Pullan salongissa. Peilit ovat Jorma Pullan lahjoja Hanna Pullalle tämän 20- ja 30-vuotispäivinä. Vitriinikaapin pienessä rasiassa on hiuskiehkura, jonka Hanna halusi viimeiseksi muistokseen isästään hänen menehdyttyään sydänkohtaukseen kahdeksan vuotta sitten.

Alma Saari piti erityisesti lapsista ja opiskelusta kiinnostuneista nuorista. Tänä päivänä Alma Saaren rahasto jakaa apurahoja oikeustieteellisiin opintoihin. Alman veli Antti Mikkola oli paitsi valtiomies myös lakitieteen kandidaatti, joka perusti Turun ensimmäisen suomalaisen asianajotoimiston. Mikkola oli vuonna 1905 perustuslakivaliokunnan jäsen ja tulevan presidentti Ståhlbergin lähin avustaja.

Nykyistä aikaa näyttää salin seinällä oleva kello, jonka Jorma Pulla teki kihlajaislahjaksi talon nykyisen omistajan Hannan äidille Riitta Pullalle 1960-luvulla. Esillä on myös Hanna Pullan isästään maalaama muotokuva vuodelta 2007.

Sininen huone ystäville

Kirjasto ja nykyinen siniseksi huoneeksi tai kammariksi kutsuttu makuuhuone oli kalustettu kustavilaisin ja talonpoikaiskalustein. Se oli Alma Saaren makuuhuone. Talossa asui Alman lisäksi hänen äitinsä, josta Alma piti hyvää huolta hänen kuolemaansa saakka.

Talon muissa huoneissa oli kesävuokralaisia ajan yleisen tavan mukaan. Nyt sinisessä huoneessa on ikkunan edessä Hanna Pullan isoäidin, käsityönopettajana toimineen Tellervo Pullan ompelutuoli. Kirjoituspöydän Hanna sai 18-vuotislahjaksi isältään Jorma Pullalta.

Villa Randalan Sininen huone
Sininen huone oli aikanaan Alma Saaren makuukammari. Kuvan kirjoituspöydän Hanna Pulla sai 18-vuotislahjaksi isältään.

Siniseen huoneeseen majoitetaan perheystävät, kun he tulevat vierailulle Villa Randalaan. Sinisen salin viereinen kirjastohuone oli Alma Saaren työhuone. Ikkunan edessä oleva kirjoituspöytä on Hanna Pullan edesmenneen tädin perikunnalta ostettu ja jugendkaappi on Hannan vanha lelukaappi.

Alma Saaren vanha astiasto on verannan hyllyllä. Se saatiin ostettua viime kesänä Alman sisarentyttären pojalta, oikeustieteen tohtori Iiro Liukkoselta. Verannan seiniä koristavat Hanna Pullan maalaukset.

Alma Saari asui tässä talossa 75-vuotiaaksi asti, jolloin hän myi Villa Randalan Naantalin kaupungille. Alma Saari muutti historiallisesta kotitalostaan Luostarinkadulle vastavalmistuneeseen kerrostaloon, jossa pitkään kaipasi Villa Randalan väljyyttä ja etenkin omaa rakasta puutarhaansa.

 

Lue myös:

Taalainmaa: Carl Larssonin taiteilijakoti Värikäs ite-taiteilija Enni Id Mänttä muuttui tehdaskaupungista taidekaupungiksi Kirppariostoksia ja vintage-löytöjä

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kulttuurikoti Villa Randala on Naantalin helmi

Sinun täytyy kommentoidaksesi.