Matka: Suomen suloisimmat puutalokaupungit – vieraile historiallisissa rannikkokaupungeissamme

Kulttuuri ja sivistys, vieraat ihmiset ja oudot tavarat ovat tulleet Suomeen laivojen tuomina. Poimi perinnemestari Hannu Rinteen matkatärpit upeisiin historiallisiin rannikkokaupunkeihimme.

1. Länsi-Rannikon helmi, Kristiinankaupunki

Kristiinankaupungin (perustettu 1649) loistokausi oli purjelaivojen aikakaudella, jolloin sen laivasto oli maamme suurimpia. Useimmat suomalaiset puukaupungit ovat palaneet, osa moneen kertaan, mutta historiallinen Kristiinankaupunki on säästynyt lieskoilta.

Keskikaupungin mielenkiintoisin vanha rakennus on Lebellin kauppiaantalo, joka on pohjoismaiden edustavimpia 1700-luvun porvariskoti-museoita. Sen kahdessa kerroksessa on hillittyjä sisustuksia useilta eri aikakausilta.

Carlsron arkkitehtuuri

Carlsron arkkitehtuuri on sekoitus 1800-luvun lopun nikkari- ja sveitsiläistyyliä, jotka ovat molemmat tunnettuja koristeellisuudestaan.

Kaupungin ulkopuolella oleva Carlsro-museo on oikea tavaroiden runsaudensarvi. Talon rakennutti kesäpaikaksi upporikas Carl Carlström 1800-luvun lopulla.

Myöhempi yllättävä omistaja oli hevoskuski Åke Weckström, joka kuljetti vettä, tavaroita ja jätteitä. Tarkkana miehenä hän otti talteen muiden rojut ja osti huutokaupoista lisää. Lopulta hän oli täyttänyt Carslron 11 000 esineen kokoelmalla!

visitkristinestad.fi

2. Historialliset Parainen & Kuusisto

Paraisten alkuperäinen vanha keskusta kirkon ympärillä, Vanha Malmi, on säilynyt varsin alkuperäisenä. Alueella oli rakennuspaineita 1900-luvun alussa, kun jättimäinen kalkkikaivos toi uusia asukkaita, mutta kasvukeskus siirrettiin suosiolla parin kilometrin päähän.

Kotiseutumuseo on usein vanha maalaistalon pihapiiri, mutta Paraisilla rakennuksia on tusinan verran, ja ne esittelevät monta erilaista asumismuotoa vaatimattomasta parituvasta komeaan karoliiniseen kartanoon. Yksi kartanon huoneista on omistettu Leninille, joka yöpyi siinä vuonna 1907 pakomatkallaan läpi Suomen.

Paraisten kotiseutumuseon vanha tapetti

Paraisten kotiseutumuseon vanha tapetti on koottu noin A3-kokoisista paperiarkeista, jotka on liimattu yhteen ja väritetty käsin.

Paluumatkalla mantereelle kannattaa pistäytyä Kuusiston kartanossa. Talo oli 1600-luvun lopulta 1800-luvun alkuun Turun jalkaväkirykmentin komentajan eli everstin virkatalo. Vuodelta 1738 oleva päärakennus on yksi maamme vanhimpia puurakennuksia.

Kartanon saleissa on kesäaikaan taidenäyttely ja kahvila.

pargashembygdsmuseum.fi, kuusistontaidekartano.fi

Rokokoo salonki

Tammisaaren museon porvariskodissa on täydellinen kertaustyylinen uusrokokoosalonki, jossa kaikki on sievästi koristeltua.

3. Vanha kauppapaikka Tammisaari

Nykyiseen Raaseporin kaupunkiin on vuosikymmenten saatossa sulautettu monta kuntaa ja kaupunkia. Alueen vanhin kauppapaikka on Tammisaari. Se on perustettu jo vuonna 1546 Kustaa Vaasan mahtikäskyllä, jotta Viron puolella olevalla Tallinnalle saatiin pohjoinen kilpailija.

Tammisaaren keskustassa on korttelin kokoinen museokeskus EKTA. Historiallinen kotimuseo esittelee porvarillista asumista 1700-luvun lopulta.

Museohallissa on kaupungin historiasta kertova näyttely sekä jonkin aikaa kaupungissa asuneen Helene Schjerfbeckin näyttelykokonaisuus, jossa on hänen teoksiaan ja hänelle kuulunutta esineistöä.

Tontin eteläreunassa on vanha puurakennus, johon on sisustettu 1940-luvun valokuvaamo.

Tammisaari-päivä tulee ehdottomasti päättää meren päälle rakennetussa ravintola Knipanissa, joka on uhmannut aaltoja jo vuodesta 1907.

ektamuseum.fi, knipan.fi

4. Ranta-aittojen Porvoo

Porvoo sai kaupunkioikeudet vuonna 1380, joten se on yksi kuudesta keskiaikaisesta kaupungistamme. Monien kaupunkipalojen vuoksi rakennuskanta on 1700-luvun jälkipuolelta, mutta rinnettä kiemurtelevat kadut ovat monin paikoin yhä keskiaikaisilla paikoillaan.

Porvoon jokikatu

Porvoon jokikadulla on ravintoloita ja antiikkiliikkeitä. Joistakin porteista pääsee rannan punaisille aitoille.

Vanhaan kaupunkiin on syytä varata runsaasti aikaa, sillä se on täynnä ravintoloita, kahviloita, erikoismyymälöitä ja museoita.

Kuuluisalla Brunbergin suklaatehtaallakin on täällä oma pieni puotinsa – maista ainakin tryffeleitä.

Uuden näkökulman Porvooseen saa siirtymällä puolisen kilometriä etelään, jossa on C. L. Engelin suunnittelema empirekaupunginosa.

Muutamassa kohdassa näkymä on samanlainen kuin 150 vuotta sitten. Tuon ajan asumista esittelee oivallisesti Runebergin koti, joka on ollut museona jo vuodesta 1880.

visitporvoo.fi

5. Suloinen Loviisa

Loviisasta tuli tärkeä rajakaupunki, kun Venäjä siirsi länsirajaansa Turun rauhassa vuonna 1743. Uutta tiukasti kaavoitettua linnoituskaupunkia alettiin rakentaa lahden pohjukkaan.

Etelämmäksi, alakaupunkiin, syntyi vapaamuotoisempi merimiesten ja käsityöläisten kansoittama asuinalue. Rähjääntymään päässyt kaupunginosa oli välillä purku-uhan alla, nyt se on suojeltu ja suosittu matkailukohde.

Vanhaan herrasväen kesäviettotapaan voi tutustua Kappelissa, joka on kumpuilevan maisemapuiston keskellä sijaitseva kesäravintola. Täysin entisöity Kappeli rakennettiin kylpylävieraiden käyttöön vuonna 1865.

Roseborg puoti

Ruotsinpyhtään ruukissa toimiva Roseborg myy työvälineitä ja materiaaleja perinnerakentajille

Jos jatkat matkaa Loviisasta itään, tee visiitti myös Strömforsin ruukkiin Ruotsinpyhtäällä. Sieltä löytyy kaikkea taidenäyttelyistä kahviloihin ja käsityöläispuodeista perinnerautakauppaan.

visitloviisa.fi

6. Itärannikon itäisin Hamina

Arvolommin talo

Haminan pikkuympyräkadulla lienee Suomen ainoa uusrenessanssityyliä mukaileva asuintalo. Arvilommin talossa (1847) on hirsirunko, joka on rapattu näyttämään kivitalolta.

Suomen rannikon itäisin kaupunki Hamina on saanut seurata sotajoukkojen kulkua moneen kertaan.

Kuuluisan ympyräkaupungin rakentaminen alkoi 1720-luvulla, kun Ruotsi-Suomen valtakunta menetti Viipurin Venäjälle. Jo vuonna 1742 Venäjä haukkasi Haminankin, mutta ympyräkaupungin rakentaminen jatkui venäläisenä varuskuntana.

Kaupungissa näkyy hyvin eri maiden ja eri uskontojen vaikutukset arkkitehtuuriin. Vanhaan kaupunkimaiseen asumistapaan voi tutustua parhaiten kauppiaantalomuseossa. Itse puoti on vain yksi huone, mutta sen ympärillä on kokonainen suurpiha rakennuksia, työpajoja, varastoja ja eläinsuojia. Kaupungeissa on ollut aina puutetta tilasta.

Päiväretken viimeinen haaste on päättää, nauttiiko iltapäiväkahvin vuonna 1798 valmistuneen Raatihuoneen terassilla vai sadan metrin päässä Konditoria Huovilan sata vuotta myöhemmin rakennettujen kellariholvien suojassa.

visitkotkahamina.fi

Juttu on julkaistu Kotiliesi 15/2017 -lehdessä.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Matka: Suomen suloisimmat puutalokaupungit – vieraile historiallisissa rannikkokaupungeissamme

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X