Kaarina Silmunen pellolla

Retkeily on Kaarinan Silmusen elämäntapa – nappaa matkavinkit eri puolille maailmaa

Retkeily on Kaarina Silmuselle elämäntapa. Viime vuodet hän on pyöräillyt, kahlannut, patikoinut ja melonut ympäri Viroa, Latviaa ja Liettuaa. Luolat, suot, aukeat rannat ja salaiset sotilaskohteet ovat hänen suosikkejaan.

Piikkiöläisen Kaarina Silmusen pinkki peruskännykkä rahisee avattaessa.

”Kaikki kameramme ja puhelimme ovat täynnä hiekkaa. Laitteet ovat kovilla, kun olemme aina retkeilemässä.”

Takana on pari viikkoa Virossa. Muutavan päivän mittaiseksi aiottu piipahdus venyi kunnon retkeksi, kun Kaarina ja hänen miehensä Hannu kulkivat Vormsissa ja Hiidenmaalla kuluttaen aikaa, jotta he pääsisivät melomaan Soomaan kansallispuiston kuuluisiin, mutta vain muutamia päiviä kestäviin kevättulviin.

Pärnusta koilliseen sijaitseva suometsä täyttyy vedellä, jos routa pysyy, mutta lumi sulaa nopeasti jos sataa sopivasti. Hannu siirsi jopa pitkään jonottamaansa leikkausaikaa kokeakseen tämän harvinaisen luontoilmiön.

Rakkaus luontoon ja retkeilyyn yhdistää partiossa tavannutta paria.

He ovat lähteneet kolmen alle viisivuotiaan lapsensa kanssa kuukaudeksi interrailille ja pyöräilleet lapinkoira Hillan kanssa ympäri Sloveniaa. He ovat kävelleet ja pyöräilleet kuusi kertaa Santiago de Compostelan kuuluisalla pyhiinvaellusreitillä Espanjassa, Ranskassa ja Itävallassa sekä perehtyneet muinaisten etruskien jälkiin kymmenillä Italian Toscanaan suuntautuneilla automatkoilla.

”Olemme perhekeskeisiä ja teemme kaiken yhdessä”, Kaarina sanoo.

Kaarina Silmunen: aviomies Hannu Silmunen ja Hilla-koira kanootissa

Kokemukset kirjaksi

Kun Kaarina huomasi pari vuotta sitten, että hänelle on karttunut retkeilystä kokemusta jaettavaksi asti, hän päätti kirjoittaa oppaan Italian etruskinähtävyyksistä. Silmuset kustansivat kirjan itse ja myivät sitä messuilla ja karavaanareiden tapahtumissa.

Kun kirja oli lähes loppuunmyyty, Kaarina etsi uutta matkaopasprojektia. Aluksi Baltian maat tuntuivat latteilta kauneutta pursuavien Italian, Ranskan ja Espanjan rinnalla.

”Minua pelotti sitoutua retkeilemään pitkäksi aikaa pienten maiden luonnossa. Mietin, että nyt jäävät upea Norja, korkeat vuoret ja monet isot jutut kokematta vuosikausiksi.”

Ankeana pitämäänsä Itä-Eurooppaa Kaarina oli suorastaan vältellyt. Ensimmäisen kerran hän ajoi Baltian ja Itä-Euroopan poikki vasta vuonna 2004 matkalla Etelä-Euroopasta kotiin.

”Nyt pari vuotta Baltiaa ristiin rastiin samonneena näen asiat eri tavalla. Nyt näen, miten kauniisti sammal nousee maasta, miten valo piirtyy käkkäräisen puun rungolle tai miten majava loiskahtaa lammella meitä pakoon.”

Baltian luonnosta on syntynyt jatkuvasti uusia seikkailuja tarjoava koti-metsä, johon Kaarina kaipaa Suomessa ollessaan.

”Elämääni tulee iso aukko, kun projekti loppuu, eikä aluetta tarvitse enää tutkia kirjaa varten.”

Kaarina Silmunen Etelä-Viron taidelaavussa

Trangiaa ja telttailua

Silmuset matkustavat edullisesti. Perhe on yöpynyt teltassa ja keittänyt ruoat trangiakeittimellä puistossa jopa keskellä Barcelonaa.

”Vasta kolmannella kerralla Barcelonassa käydessämme meillä oli varaa kustantaa koko poppoo eläintarhaan.”

Perhe on viettänyt joka kesä kuukauden verran retkeillen. Lisäksi on tehty syyslomamatka, vietetty jouluja Toscanassa ja käyty hiihtämässä – kunnes lapset alkoivat vaatia kotijouluja ainaisen matkailun sijaan.

Perheellä on koulukuvayritys, jonka aikataulut tukevat retkeilevää elämäntapaa: syksyllä tehdään neljätoistatuntisia työpäiviä, muulloin työ joustaa ja pidemmät vapaat ovat mahdollisia.

”Toki voisimme ottaa hääkuvauksia ja muita töitä kesäksi, mutta olemme halunneet viettää aikaa lastemme kanssa. Meillä ei ole rahaa säästössä, sillä kaikki mikä tulee, kuluu perhe-elämään ja retkiimme”, Kaarina sanoo.

Kaarina ja Hannu liikkuvat retkillään Bürstner-matkailuautolla. Sen kyydissä kulkevat polkupyörät, intiaani- kanootti ja muut varusteet. Autossa syödään ja yövytään.

Lasten sijaan matkoilla on nykyään mukana viisivuotias lapinkoira Hilla.

”Viime kesänä pyöräilimme Piikkiöstä Puolaan, ja Hilla kulki mukana vetokärryssä. Välillä se juoksi kymmenenkin kilometrin pätkän pyörän rinnalla.”

Rummun entinen vankila Virossa on veden saartama. Hilla-koira etualalla

Enää ei pelota

Vuonna 2004 Kaarina sairastui rintasyöpään. Isäkin kuoli. Koko vuosi meni hoidoissa.

Kun Kaarina sitten Norjan-matkalla ajoi matkailuatoa yöllä muun perheen nukkuessa, hän sai ahaa-elämyksen: ”Miksi minun pitäisi odotella joltakulta lupaa tekemisiini?”

Aamulla perheen herättyä hän kysyi: ”Kuka lähtee mukaan kahdeksi kuukaudeksi Marokkoon? Haluan käyttää pienen isänperintöni tähän matkaan.”

Tuon käännekohdan jälkeen retkeileminen on tehnyt Kaarinasta entistä rohkeamman.

Aiemmin ahtaanpaikankammosta kärsinyt nainen hilaa nyt itseään matalassa onkalossa kyynärpäillään kymmenenkin metriä, jotta pääsee katsomaan veden kovertamaa kalkki-kiviluolaa Pohjois-Latviassa Salaca- joen lähistöllä.

Hän uskaltaa myös uida missä tahansa, vaikka Euroopan leveimmässä vesiputouksessa, 249 metriä leveässä Ventas rumbassa Latviassa.

Kaarina Silmunen Euroopan leveimmässä vesiputouksessa uimassa

Hymy huulillaan hän kahlaa vyötäröä myöten suossa sovitellen askeliaan veden alle piiloutuvalla kivipolulla, jonka 1200-luvun varnailaiset rakensivat voidakseen paeta vihollisia.

Pari sääriin takertunutta iilimatoa ei tunnu missään naisesta, joka on kohdannut Virossa karhun kolmasti.

”Olen aiemmin pelännyt karhuja, mutta kohtaamisten jälkeen ei enää pelota. Luotan, että ne eivät tule päälle.”

Suden ulvontaa hän on kuullut naapurimaassa enemmän kuin Suomessa.

”Iltaulvontaan yhtyvät kaikki susilauman jäsenet pikkupentuja myöden. Ja sitten – whum! Ulvonta loppuu yhtäkkiä.”Kaarina Silmunen, suo

Turkishatussa suolle

Baltiassa luonto on helposti saavutettavissa, koska maasto on tasaista ja välimatkat lyhyitä.

Jo yhdessä viikonlopussa ennättää tutustua moneen eri luontotyyppiin. Autolla pääsee muutaman sadan metrin päähän kiintoisasta lähteestä, suosta tai linnavuoresta.

Paikalliset piipahtavat luonnonhelmassa mutkattomasti, vaikkapa kyläilyreissulla. Mukana ovat mummot ja vauvat, eikä luontoelämys vaadi goretexia: naiset kulkevat pitkospuita turkishatussa käsilaukkuaan heilutellen.

Kaarina Silmunen rannallaHylkyjä ja hylkeitä

Kaarinaa kiinnostavat erityisesti kansanperinteeseen tai kulttuurihistoriaan liittyvät luontokohteet, kuten Latviassa Liivinmaalla sijaitseva veneiden hautausmaa.

Neuvostoliiton aikana asukkaat eivät saaneet oleilla rannoilla tai lähteä merelle kalastamaan, ja veneet raahattiin metsään. Nyt veneiden runkojen läpi kasvaa puita kuin taideinstallaatiossa.

Historian ilkikurisuutta osoittaa se, että merenrannat ovat nyt rakentamattomia ja avoimia kaikille. Kovia hiekka- ja sorarantoja voisi halutessaan kulkea pitkiä matkoja, vaikka Viron Pärnusta Latvian pääkaupunkiin Riikaan asti.

”Suomessa ei voi sellaista kuvitellakaan. Jos ei ole omaa mökkiä, ei pääse kuin kunnan uimarannalle.”

Sotahistoria on yhä läsnä Baltian luonnossa: maastosta voi löytää ensimmäisen maailmansodan aikaisia bunkkereita tai jopa entisen ydinasetukikohdan, jossa pääsee kurkistamaan siilojen sisälle.

Mutta mukavampaa on tarkkailla hylkeitä – hylkeestä kaikki alkoikin.

”Ensimmäisen hylkeen näin ihan tavallisella kylpylälomalla Narvajoen suulla. Kävelin aamulla hiekkarannalla ja poikanen seurasi minua uiden. Monta sataa metriä etenimme näin toisiamme katsellen. Se oli taianomainen hetki. Tuntui, että kuutti kutsui minua kirjoittamaan Baltian luonnosta.”

Kaarina Silmunen

  • Piikkiössä asuva 54-vuotias yrittäjä, freetoimittaja ja tietokirjailija. Kirjoittanut opaskirjan Etruskien mailla (2015).
  • Perheeseen kuuluvat aviomies, koulu- kuvayrittäjä Hannu Silmunen, aikuiset lapset Matias, 29, Veera 26, Venla 24 ja Fanni 21, sekä lapinkoira Hilla.
  • Kirjoittaa parhaillaan kesällä ilmestyvää kirjaa Baltian luontokohteista. Lisätietoja Facebook-sivulla: Löytöretkellä Baltian luonnossa.

Juttu on julkaistu Kotiliesi 9/2017 -lehdessä.

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista:

Kolin kansallismaisema palkitsee turistin jokaisena vuodenaikana – lue Kolin tarina

Budapest x 5: matkailijan vinkit

Garda on Italian helmi – viisi vinkkiä matkalle

Firenze hurmaa Italiassa. Nappaa tästä parhaat osoitteet ja vinkit vierailuun!

Vietä hemmottelupäivä Tallinnassa: testasimme kuusi hyvän olon helmeä

 

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Retkeily on Kaarinan Silmusen elämäntapa – nappaa matkavinkit eri puolille maailmaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X