Mikä on kouluruoan tulevaisuus?

Yksittäinen kouluateria saa maksaa nyky-Suomessa vain 60-90 senttiä. Miten kouluruoka maistuu lapsille?

Suomen Gastronomien Seura huolestui jo viime syksynä siitä, että kuntien pyrkimykset tinkiä kouluaterioiden raaka-aineiden hinnasta ovat huonontaneet ruoan laatua ja vähentäneet sen terveellisyyttä.

– Kolmannes koululaisista jättää säännöllisesti aterioita väliin, vain vähemmistö syö koko aterian. Syynä on ruoan yksitoikkoisuus. Hyvistä raaka-aineista tingitään eikä esillepano houkuta. Kansantaloutta pannaan kuntoon kasvavien lasten terveyden kustannuksella, seuran puheenjohtaja Raili Koroma varoittaa.

Ravitsemusasiantuntija Johanna Rajakangas-Tolsa HaagaHelia-ammattikorkeakoulusta vahvistaa, ettei kouluruoka maistu, ellei ateria ole myös monipuolinen.

Koululaiset kaipaavat salaattipöytää, tuoreita kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä. Näkkileivän lisäksi muukin leipä maistuisi välillä.

Lasten pitäisi saada kouluruoasta kolmannes päivän energiantarpeesta, mutta nyt se jää viidennekseen.

– Nälkä tyydytetään sitten korvikeruoalla: pullalla, makeilla juomilla ja makeisilla, jotka lisäävät lasten väsymystä, sairauksia ja passiivisuutta sekä heikentävät oppimiskykyä.

Lue lisää aiheesta Kotilieden numerosta 5/2010.

Onko hyvä ja ravitseva kouluruoka mielestäsi tärkeä asia?

Keskustelu

Kouluruuan hintaa on arvosteltu iät ja ajat: koskaan ei ole kylliksi rahaa. Tätini oli koulukeittolassa 1970 ja -80 luvuilla ja valitti miten vaikeaa on laittaa kunnon annos 3mk/oppilas-budjetilla, kun näkkäri, voinappi ja maito vie siitä aina ensin sen vakio-osuutensa päältä.

Toisaalta voi miettiä millaisissa oloissa nykylapset ovat kodeissaan. Koulukeittoloissa on havaittu ilmiö, että maanantaisin ruokaa kuluu selvästi enemmän. Eikö kodeissakaan ole varaa ruuanlaittoon vai puuttuuko keittotaito tai -halu?

Merkittävää on myös kouluruokailun ajoittaminen. Jos ateria on jo klo 10, ei voi kuvitella oppilaiden jaksavan opiskella klo 14-15 asti. Aikuisillakin on työpaikoillaan kahvitauot lounastauon lisäksi!
Itse otin joskus kouluun omenan tms evästä mukaan, jonka söin koulubussissa kotimatkalla. Lopetin, koska kyllästyin joka puolelta ojentuviin mankujien käsiin ja siihen miten he kerjäsivät (”aanna nyy piäni pala edes, mää olen sun kaverii”). Jos kaikki olis ottanut kotimatkalle evästä, olis ollu kiva syödä yhdessä….

Kyllä koululaiset saisivat mennä myös itseensä, sillä ruoka on ravitsevaa. Tuntuu olevan muotivillitys morkata ruokaa ja sitten kun tullaan koulusta on niin nälkä. Mutta kun ei voi syödä, kun toisetkaan eivät syö. Lapsi ei uskalla olla toista mieltä kuin mitä esim. luokan pomo. Aika surullista kuunneltavaa.

Meillä nuori ainakin toivottaa tervetulleeksi kouluun katsomaan, minkälaista ruokaa heille tarjotaan. Aina koululaiset ovat ruokaa morkanneet ja antaneet sille rakkaita lempinimiä. Mutta jos ruokaan käytettävät määrärahat laskevat alle kohtuuden, sen täytyy vaikuttaa ruoan laatuun. Miten alas ne voivat mennä?

Sillä määrarahalla, jonka kunta antaa kouluruokaan, voidaan koulun emäntiä pitää taikureina, sillä ruoka on yleensä maittavaa, ravitsevaa ja sitä on riittävästi. Tietenkin välistä täytyy olla myös puuropäiviä, jotta määrärahat edes jotenkin riittäisivät. Epäoikeudenmukaiselta kuitenkin tuntuu, että koulun henkilökunta joutuu aina maksamaan ateriastaan 4,36 euroa, vaikka tietääkseni työpaikkaruokailulla ei saisikaan tehdä voittoa.

Kouluruokala ei ole ainoa työmaaruokala, missä joutuu aivan itse maksamaan ruuastaan. Ainakin me maanviljelijät syödään työmaallamme omasta pussista eikä yrittäjätkään mistään lounasseteleitä saa. Alle 4,5 euron ateria on todella edullinen, vaikka olisi ”vain” puuroa, soppaa ja maksamakkaraviipale leivälle. Minusta kouluruokalassa oli ohraryynipuuro ja mehukeitto todella maittavaa, isossa padassa puuro hautuu herkulliseksi! Ja kyllähän tuon koululaisten näennäisesti ilmaisen aterian maksavat vanhemmat verorahoillaan. Kunnallispoliitikkojen kokoustarjoiluista voisi tinkiä, kokouskahvit ja -pullat voisi jokainen ottaa itse mukaan jos kokouksessa pitää saada vielä kahvitellakin.

Juttu on mielenkiintoinen. Siitä innostuneena kysäisin kotikunnastani Espoosta, miten paljon yhden lapsen yhden päivän ateria siellä maksaa. Hinta kuulemma vaihtelee koulun koon mukaan ja on näin ollen 2 -3,20 euron välillä. Aika paljon enemmän kuin alle euron. Aterian hintaan vaikuttaa sekin, onko se esikoululaisen, peruskoulun ala- vai yläasteen vai lukiolaisen ruoka.

kyl jotkut kouluruuat on monipuolisii mutta melkein jokainen lapsi on tottunu siihen perinteiseen kouluruokaan melkein kala ruuat ja vihannes laatikot on sellasii et ne jää syömättä
kurjaa on et koulu ruokien hinnat vaihtelee mutta kyl ruuan hintaki on noussu ja sen laskeminenkaa ei oo kyl kauheesti huomattavissa

Terveiset maanviljelijälle ja jatkoa open kommenttiin: koulussa opeilla (olen alakoulussa) on ruokailussa valvontavastuu. Tarkoittaa siis sitä, että katson, että ne minun kaikki 26 6. luokkalaista ottavat myös salaattia ja että he ylipäätään syövät. Samalla opetan hyviä pöytätapoja ja muistutan, että pitäisi syödä haarukalla ja veitsellä, eikä pipoa saisi olla päässä, keskustelukin pitäisi olla hillittyä, pöydät pitäisi järjestäjien pyyhkiä jne. jne. Tähän ja omaan ruokailuun lasten seurassa aikaa 15 minuuttia, varsinkin jos sen jälkeen on välituntivalvonta tai muita tehtäviä. Tuon kaiken jälkeen ei ihan hirvittävästi haluaisi maksaa siitä ruuasta! Maanviljelijä, missä ja miten sinä evääsi syöt?
Kouluruuan laatu riippuu myös paljon keittiöväen ammattitaidosta. Meillä ainakin hautuu liisteripuuroa, joka pysyy lautasella vaikka sen kääntäisi ympäri! Suosittuja ovat myös metallilaatikot, joissa lilluu jotain juuston ja rasvan seassa. Yritä siinä opettaa hyviä tapoja ja ruokailutottumuksia oppilaille, kun tarjonta on tällaista! Lisää henkilökuntaa ja rahaa kouluruokailuun!!

Nimimerkki ”miten hinta lasketaan” kiinnitti huomiota tärkeään seikkaan. Kouluruoka-annosta ei saa missään Suomen kunnassa mainitulla 60-90 sentin hinnalla. Kysessä on ehkä keskimääräinen raaka-aineiden hinta/annos; sekin alakanttiin. Siitä puuttuvat palkat, poistot (=laitteet), energia ja vesi, vuokrat yms. kustannukset. Jos aiheesta aiotaan keskustella, on käytettävä faktoja. Toivoisinkin toimittajien ottavan selvää asioista ennen kuin jatkavat samaa mantraa alle euron kouluaterioista.

Terveiset Ope2:lle. Maanviljelijän työmaaruokailun miten ja missä – toteutus vaihtelee suuresti vuodenajan ja työsesonkien mukaan. Valvontavastuutakin on, kun esim. puintiaikaan voi olla kuivuri täyttymässä sillävälin kun itse käy lautasensa tyhjentämässä. Eväskassi on usein pellonlaidalla tai metsässä mukana, pöydän virkaa toimittaa traktorin eturengas, kanto tms. Karjanomistajalla ei välttämättä onnistu ruokailu joka päivä samalla kellonlyömällä, eläimillä kun on usein ”taito” ajoittaa sairastuminen tai synnytys lounasaikaan, viikonlopuksi tai jopa yöksi. Toki sitten on niitäkin päiviä vuoden mittaan, että voi istua rauhassa sisällä ateriansa ääressä; eihän opettajienkaan tarvitse viikonvaihteisin ja loma-aikoina syödä koulumuonaa.

Ei muuten ole ihme, että oppilaiden suusta kuulee negatiivista palautetta kouluruuasta, jos opettajakin voi puhua liisteripuurosta ja metallilaatikoista. Koulukeittoloissa lienee myös eroja!

edelliselle: Koulujen keittiöissä on todella eroa, kokemusta on. Kiva näpäytys tuo viimeinen, paitsi, että juurihan kirjoitin hyvistä pöytätavoista. Asiaan kuuluu myös, että ruuasta kiitetään ja sitä maistetaan oli se millaista tahansa. Ruokailussa myös käyttäydytään asiallisesti, eikä ruokaa moitita. Niin minä kuin oppilaani!! Mukavaa, että sinulla on hyviä kokemuksia kouluruokailusta.
Ongelmana on myös, että keittiöt tekevät pienellä henkilökuntamäärällä ruokaa usein isolle joukolle. Parhaat kouluruokamuistot ovatkin pienten koulujen keittiöistä.

Kannatan kouluruokailun poistamista kokonaan. Oppilaille omat eväät kouluun, niin mankuminen loppuu. Tanskassa ei ole kouluruokailua ja ruokatunnilla on rauhaisaa, kaikki popsivat omia lounasleipiään.

Niinpä! Hyvä kommentti! Olin Englannissa töissä 4 vuotta. Ainoa ongelma mikä tulee mieleen on eväiden säilytysongelma. Missä lunchbox koulupäivän aikana? Varsinkin jos on elokuinen lämmin päivä. Englannissa lunchboxit oli vain luokassa, miten Tanskassa?
Mutta edelleen peräänkuulutan hyvän suomalaisen kouluruuan puolesta! Tänään oli maittavaa hernesoppaa, sämpylää ja juustoa. Olipas hyvää! Lapset haki myös edellisen päivän ruokaa ja tykkäsivät sämpylöistä! Toivoa siis on. Ei anneta periksi!

On ollut mielenkiintoista lukea ja kuunnella kommentteja kouluruokailusta. Meidän perheessä on lapset ala- ja yläkouluissa. Alakoulu on pieni kk:n koulu ja yläkoulu suuri keskuskoulu. Joten sieltäkin suunnalta tulee mielenkiintoisia kommentteja. Eikö kouluruoan pitäisi olla terveellistä ja makuhermoja ”kutkuttavaa”. Oppilaille ruoka/lounastauko pitäisi olla miellyttävä hetki, mitä oikein odotettaisiin. Eikä niinkuin tällähetkellä: välttämäton paha. Kouluruoassa pitäisi keskittyä enemmän laatuun ja maittavuuteen. Palattaisiin takaisin ruokaloihin, missä ruoka tehtiin alusta alkaen. Tiedän että kaikki tämä( henkilökunta, raaka-aineet, ruoanvalmistusvälineet ym.) maksavat. Nyt laman aikana me tavalliset mattimeikäläiset ollaan jo omaosuutemme annettu, että Suomi lähtisi nousuun. Eikö nyt olisi päättäjiemme vuoro. Valtava määrä veroeurojamme kuluu kansanedustajiemme ym. selvitysmiesten yms. palkkoihin. Mitä he ovat saaneet aikaan? Ei ainakaan kaikkea sitä mitä odotamme. Kyllä heidän palkkioita voidaan pienentää. Saavatpahan opetella miten eletään pienillä tuloilla. Jyvät erottuisivat ainakin akanoista: Nähtäisiin kuka päätäjistä tekee työtä Meidän Suomalaisten hyväksi oikeasti ja eikä vaan oman lihanvan tilipussin vuoksi.

Olen itse koulussa töissä ja seuraan päivittäin miten lapset syövät ja mitä kaipaisivat kouluruualta. Meillä keittiöhenkilökunnan keski-ikä lähentelee 60 vuotta ja sen kyllä huomaa. Ruokalsta puuttuvat kunnon salaatit, meillä syödään vain porkkana-, lanttu-, kaali- ja punajuuri raasteita, ei koskaan oikeita salaatteja, joita eteenkin tytöt yläasteiässä kaipaisivat. Kaikki muu kouluruoka on valmista einestä, muusi hiutaleista, jauhenliha valmiina ruskistettua, perunat silputtuina valmiiksi jne ei mitää luonnollista ruokaa enää. Minusta tämä aihe kyllä kaipaa keskustelemista, mitä meidän lapsille syötetään. Meillä ei esimerkiksi henkilökunta (aikaiset ihmiset) haluaisi käydä ollenkaan syömässä, mutta eivät kehtaa lopettaa ruokaetua ja alakoulun opettajat joutuvat valvomaan ruokailua, joten heidän paikalla olo on välttämätöntä.

Tuttavani on pienen kunnan koulussa keittäjänä, jossa ruokaraha per oppilas on 0,80e, eli ravitseva ja monipuolinen ruoka pitäisi taikoa 20 eurolla. Oppilaita on 25 ja esim. makaroonin tekemiseen jauhelihaa koko tälle sakille saa käyttää vain 800g. Ei kovin ravitsevaa, kun syödään periaatteessa vain makaroonia. Tuttavani otti lopputilin, ei suostunut 25 vuoden työkokemuksen jälkeen syöttämään pelkkää makaroonia ruuaksi kasvaville lapsille!

Itse olen syönyt kouluruokaa ja olen sitä mieltä, että lapset ja nuoret eivät turhasta valita…Ruoka on usein mautonta tai liikaa maustettu, kastikkeet ovat yleiseti ottaen vain limaa ja keitosta saa etsiä jotain ruokaan viittaavaa. Lapsellani on todettu syömishäiriö ja ainoa syy siihen on kouluruoka. Kotona teen tavallista perusruokaa, jonka mielestäni pitäisi palata takaisin kouluihin.
Ruuan laatu on huonontunut vuosi vuodelta. Turha siellä koulussa on tehdä kokeiluja oppilailla, että tottuvat eksoottisiin makuihin. Jätetään tämä niihin kotitalouksiin, joissa niin halutaan tehdä!!!!!!!!
Tavallinen vanhan ajan ruoka takaisin kouluihin!!!!!!!!!!1

Aivan oikein ”nimiä kehiin”.Kävin allekirjoittamassa adressin.Minustakin kouluruokaan panostetaan liian vähän rahaa,saattaa mennä jopa koko koulupäivä,ettei lapsukainen syö mitään koulussa,kun ei pysty,erityisruoka valiota ei ole otettu huomioon ja jos on muutenkin ”niipukas” syömään.Pitäisi olla myös kunnon välipala,eikä mitään vanikan palasta.
Kunnon ruokaa kouluihin!!!!

Kommentoi juttua: Mikä on kouluruoan tulevaisuus?

Vastaa käyttäjälle Tainuli -76 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X