Ihmiset

Seura: Mikko Alataloa ahdisti lapsena kotiseudun uskonnollinen ilmapiiri – nykyisin rukoilee iltarukouksessa lasten ja lastenlasten puolesta

Mikko Alatalo, 71, otti nuorena etäisyyttä henkisestä maailmasta. Nyt hän kertoo Seurassa pohtivansa henkisiä asioita ja rukoilevansa iltaisin lastensa puolesta.

Mikko Alatalon, 71, ura on ollut monipolvinen. Hän on työskennellyt toimittajana ja hiihdonopettajana. Vuonna 2003 hänet valittiin kansanedustajaksi eduskuntaan. Kaiken muun ohella hän on myös aina tehnyt musiikkia.

Mikko kertoo Seurassa olleensa 13-vuotias, kun hän perusti ensimmäisen bändinsä.

Viime vuonna Mikolle myönnettiin muusikonurasta opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinto ja Lastenmusiikki ry:n elämäntyöpalkinto. Vastikään Mikko voitti Iskelmä Finlandia -palkinnon. Mikko on tehnyt lähes 70 laulua yhdessä työparinsa Harri Rinteen kanssa.

”Huomionosoitukset hivelevät, koska olin aikoinaan niin pitkään kriitikoiden ja nälvijöiden hampaissa. Se aiheutti aika ajoin jopa masennusta, mutta nykyään minun ja Harrin tuotantoa arvostetaan. Olemme ottaneet työvoiton”, Mikko sanoo Seurassa.

Lue myös: Anna: Bloggaaja Karoliina Pentikäinen vaikeni uskostaan pitkään – syynä uskovaisiin liittyvät ennakkoluulot

Lapsena hengellisyys ahdisti

Mikko on kotoisin Kiimingistä. Hänen pienviljelijä-taksiyrittäjä isälleen ja äidille oli tärkeää, että Mikko pääsee kouluttautumaan hyvään ammattiin esimerkiksi insinööriksi, opettajaksi tai papiksi. He toivoivat, että Mikko jäisi asumaan kotiseudulle.

Mikkoa kuitenkin ahdisti ja ärsytti Kiimingin uskonnollinen ilmapiiri. Hän muutti opsikelemaan Tampereelle ja otti vuosiksi etäisyyttä henkiseen maailmaan.

”Syvästi ja ahdasmielisesti uskonnolliset ihmiset pitivät itseään ainoina ”valkoisina lampaina” ja tuomitsivat herkästi muiden tekemisiä”, Mikko kuvailee Seurassa.

Nykyisin Mikko kuitenkin pohtii hengellisiä asioita ja elämän rajallisuutta. Ensi syksynä tulee kuluneeksi 30 vuotta Mikon puolison Marja Alatalon itsemurhasta.

”Nuorena ei kuolemaa juuri ajattele vaan luulee olevansa miltei kuolematon. Ikääntyessään kuitenkin tuntee elämän rajallisuuden ja henkiset ja hengellisetkin asiat nousevat yhä enemmän pintaan. Sitä alkaa pohtia, jatkuuko elämä jossain muodossa kuoleman jälkeen ja samalla toivoo, että voisi vielä kohdata niitä läheisiään, jotka ovat jo kuolleet.”

Mikko haluaa uskoa taolaiseen filosofiaan.

”Jos et elää voi kuin tahdot, tahdot elää niin kuin voit. Kaikkeen pitää olla valmis: epäonnistumisiin, pettymyksiin, menetyksiinkin.”

Mikko Alatalo rukoilee iltaisin lastensa ja lastenlastensa puolesta

Mikko on ollut vuodesta 1995 lähtien naimisissa Seijan kanssa. Parilla on yhteiset lapset Aaro ja Eero ja lisäksi Jaska ja Kalli Mikon ensimmäisestä avioliitosta. Lapselapsia on yhteensä viisi.

Mikon ja Seijan suhteen perusta on, että he antavat toisilleen riittävästi tilaa. Seijalla on omat harrastuksensa ja ystäväpiirinsä. Kumpikin elää omaa elämäänsä, mutta on toisilleen tukena.

”Seija auttoi minut jaloilleni silloin, kun minulla oli henkisesti raskainta. En ole aivan varma, olisinko ilman häntä nyt tässä”, Mikko sanoo Seurassa.

Vanhemmiten Mikko on huomannut olevansa samanlainen läheisistä huolehtija kuin äitinsäkin.

”Juuri nyt olen huolissani lapsistani ja lastenlapsistani, siitä miten heidän elämänsä etenevät ja miten he tulevat pärjäämään elämässä. Iltaisin laitan käteni ristiin ja rukoilen heidän puolestaan.”

Mikko itse sairastaa kakkostyypin diabetesta. Seijaa huolestuttaa, kun Mikko lähtee levytyssessioihin ja keikkamatkoille.

”Minulla on noin kaksikymmentä laulua valmiiksi kirjoitettuina. En ole lainkaan varma, että levytän niitä enää itse. Ehkä ne laulut jäävät jo muiden laulettaviksi”, Mikko sanoo.

Lue myös Seura.fi: Kotiseudun uskonnollisuus ahdisti Mikko Alataloa nuorena – Oma tie on vaatinut rohkeutta: ”Perustin ensimmäisen bändini Kiimingissä 13-vuotiaana”