Ihmiset

Miten sinä nukut?

Levollinen yöuni vaatii kunnon petikaverit.

Sopiva vuode ja kyky rauhoittua kannattelevat matkalla höyhensaarille.Yrittävätkö univaikeudet tehdä pesää sinun arkeesi?

Kerro, miten onnistut selättämään ne.

Lue lisää aiheesta Kotilieden numerosta 19/2010.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Miten sinä nukut?

Pyykkäri

Kiitos kysymästä – nukun oikein hyvin. Syvää unta – kuin kaivoon pudoten ja sieltä tuskalla aamilla ylös kiiveten. Kun nukkuu liian vähän, ajattelen itse, nukkuu sen vähän kuin mustassa aukossa majaillen – pimeää, unetonta ja raskasta unta. Uni tulee illalla sekunnissa ja aamulla noin 6 – 6.5 tunnin päästä herääminen on todellakin vaikeaa.

Juttunne koskee varmasti kaunista makuuhuonetta, hyvää ja hulppeaa sänkyä ja sen kaltaisia asioita. tärkeitä, toki. itselleni on tärkeää, että vuode on puhdas – puhtaat lakanat – ja että sänky on muuten ok – huonolla patjalla selkä kipeytyy.

Sänkyseura on ihana asia – mutta kova kuorsaaja vieressä pitää hyvänkin nukkujan valveilla. Kunpa siihen joku keksisi hyvän hoitokeinon!

Ei yksin vuode

Nukun välillä paremmin, välillä uni on repaleisempaa. Paljon vaikuttaa sekin, miten paljon olen liikkunut, ja miten syön tai siis mitä. Jos en pääse liikkumaan riittävästi, unen laatu kärsii. Siksi pidän vuodettakin tärkeämpinä luontaisina unilääkkeinä lliikuntaa ja ravintoa. Kovasti sokeria sisältävä iltapala vaikuttaa selvästi uneeni, myös se, jos en ole juonut tarpeeksi päivän aikana. Onneksi näille asioille voi jotain tehdä. Vaikeampaa on niillä, joilla on jokin sairaus, jonka takia nukkuminen häiriintyy.

Harsoa

Nukun kestämättömän huonosti ilman lääkettä. Nyt on onneksi löytynyt hyvä sellainen. Ohut ja etenkin katkonainen uni on ollut riesanani nuoresta saakka, eikä se ole ollut sen parempaa/kehnompaa stressi- tai loma-aikoina, ei kotona eikä kylässä.

syklaami

Nukun hyvin,vaikka mies kuorsaa. Puhtaat lakanat ovat tärkeitä.
Meillä on Tempur patja, sen jälkeen selkä ei ole ollut kipeä.
Uni on kyllä tärkeä päivän jaksamiselle.
Joskus nukun päiväunetkin vielä, näin eläkkeellä se on mahdollista.
Illalla luen sängyssä kirjaa vähän aikaa, se rauhoittaa.

marleena

Lasten syntymän jälkeinen symbioosi ei ole mihinkään kadonnut. Herään suden aikaan( neljältä) ja sen jälkeen kaikki asiat muuttuvat ja suurenevat moninkertaiseksi. Kuulen kun tuuli ulvoo nurkissa, harakka hyppii katolla ja tuuletin hurisee.Aamulla ne asiat ovat niin suuria ja kamalia, että siihen riittää yksi vähän vino katse, niin itku voi tulla…
Olen kokeillut lähes kaikkea mahdollista, mutta välillä menee pitkiä aikoja, että uni vaan ei tule.
Luen kuinka helppoa on laihduttaa, kun nukkuu enemmän, joopa joo. mielelläni niin tekisin.
Vähän on auttanut Ph balance jauhe, mutta aina ei sekään. Puuttuu se rentouttava ihana raukeus aamulla, joka hyvin nukutun yön jälkeen tulee.
Yritän taas sitä kirkasvaloakin… En ole siis vielä pystynyt selättämään univaikeutta. Älä stressaa, on helppo sanoa. Kaunista syksyä silti kaikille!

naukkis

avioeron jälkeen ja siihen lisäksi vaihdevuodet, nukun tosi huonosti.
Pätkittäistä ja huonolaatuista unta. joten välillä pilleripurkki avuksi, mutta haluaisin nukkua ilman lääkettä, mutta……..

Haukottelija

Odotan unentuloa iltaisin ja viimeistään pari tuntia nukahtamisestani herään
joko selkäsärkyyn,miehen kuorsaukseen, tuulen huminaan, sateen ropinaan
tai ihan muuten vaan ilman ilmeistä syytä.Olen kokeillut nukahtamislääkkeitä
sillä tuloksella, että nukahdan nopeammin, mutta muuten pitkin yötä sama rumba pahempana ihan kuin olisin juonut jotain liikaa.En syö raskaasti,liikun kohtalaisesti tuuletan makuuhuoneen illalla.En enää edes katso jännempiä ohjelmia paria tuntia ennen nukkumista,alkoholin käyttöni rajoittuu onnittelumaljoihin vuoden mittaan ja en ole koskaan polttanut. Iltakahvin juon nykyään jo naurettavan aikaisin noin klo 18.00-19.00.Jos jollakulla ihan kenellä vain on antaa vielä vinkki viikoksi kuinka sinne höyhensaarelle pääsisi edes neljäksi tunniksi per yö olisin enemmän kuin kiitollinen.

vähäunineN

Olen kai aina nukkunut vähän. Nukahdan iltaisin alta aikayksikön, mutta heräilen useamman kerran yössä, joskus jopa tunnin välein. Ei kutsu vessa, ei nälkä, ei jano, ei ole normaalia enempää meteliä. Olen vain tällainen… ja aina uuvuksissa. Liikunta tuntuu piristävän niin, että uni on entistä huonompaa. Raitis ilma itsessään auttaa, En haaveile rahasta enkä unelmieni prinssistä vaan useamman tunnin yhtenäisestä, katkeamattomasta unesta. Toivossa on hyvä elää, kunhan terveyskin sen kestäisi.

apua terapiasta?

Kuulin jostain, että kognitiivisesta psykoterapiasta olisi apua vaikeampiinkin uniongelmiin. Itselläni on tällä hetkellä aika hyvää unta, mutta toisinkin on ollut. Jos kärsisin pitkään, lähtisin hakemaan apua. En tiedä, miten esimerkiksi uniklinikalle pääsee, mutta voisihan sitä kysyä. Elämä ilman unta on kuin varjo vain. Ottaa päähän ja itkettää.

Enna

Vain ihminen, jolla on unihäiriöitä, voi ymmärtää mitä ko. ”tauti” itse asiassa on. Olen kärsinyt jo lapsesta saakka eriasyteisista unihäiriöistä. Illalla on rättiväsyneenäkin vaikea nukahtaa ja heräilen yöllä noin kolmen tunnin väliajoin. Vältän kahvinjuontia sekä päivätorkkuja, mutta ilman sen suurempia tuloksia. Aamulla olen kuin toiselta planeetalta eikä se vähäinenkään järki ota kulkeakseen muutamaan tuntiin. Olen keskustellut asiasta aikoinaan parin eri lääkärin kanssa ja kumpikaan heistä ei ole ottanut asiakseen tutkia ”taudin” syitä. Kommentti, johon asia on jäänyt ”Vai jo lapsesta asti” (siis unihäiriöitä). Minusta tuntuu kadottaneeni puolet tähän asti elämästäni elämästä unihäiriöiden takia.

Homemaker

Nukkuminen on vaihdevuosien tullen ihan ihmeellinen juttu – hyvä, virkistävä ja katkeamaton yöuni on kaukainen muisto vain. Heräilen vähän väliä, oli sellaisiakin öitä jolloin joka tunnin välein muistan nähneeni ”mitä kello on”. Ensin on huono olo, sitten hulmahtaa valtava hiki päähän ja ylävartaloon, vaikka olisi ollut vilu nukkumaan mennessä niin viimeistään siinä vaiheessa lentävät viimeisetkin peitot päältä. Onneksi asumme sen verran syrjäseudulla, että voin vaikka mennä ulos seisoskelemaan ja haihduttelemaan hikeäni.
Äidillä alkoi olla 50+vuosinaan tällaista, joten en osaa sitä sen kummemmin kauhistella. Työtilanne on onneksi sellainen, etten stressaa huonosti nukutusta yöstä sen kummemmin.
Varovasti arvioiden nämä hikoilut ovat kuitenkin muuttumassa lievemmiksi (vai tottuuko niihin niin ettei huomaa?) – herään muttei ole niin kova hiki kuin ennen ja pystyn nukahtamaan aika pian uudelleen.
Kanssasisaret, joiden täytyy aamulla nousta töihin ja olla pirteänä, tämä tällainen ei vetelisi ollenkaan teillä. Jos minulla olisi jotain työstressiä niin lähtisin häntä viivana lääkäriin hakemaan jotain rohtoa. Lehdessä kyllä oli tänään että lääkärit ovat yl.ottaen tosi huonosti perehtyneet unihäiriöihin, koulutuksessa asiasta suunnilleen mainitaan. Ei ihme sitten jos eivät ota vakavasti.
Ja vaihdevuosien lääkitys on myös tasapainoilua riskin ja hyödyn rajamailla, sen takia en ole lähtenyt hormonipillereitä hakemaan. Ans kattoo miksi se tästä kääntyy. Tsemppiä sisaret.

Ellen

Nukun erittäin hyvin ja olen siitä kiitollinen. Uni tulee illalla niin hyvin, että kun laitan pään tyynyyn, en ehdi lukea iltarukoustakaan kun olen jo unessa. Näin on ollut vuosien ajan. Vaihdoin muutama vuosi sitten sänkyyni futon-patjan, joka sopii minulle erittäin hyvin. Liikun työpäivän jälkeen ulkona melko paljon ja sen jälkeen rauhoitan itseni ennen nukkumaan menoa. Syön iltapalan, joka voi joskus olla vaikkapa kaurapuuroa. Nälkäisenä en mene nukkumaan.

Siipukka

Hyvin tuntuu tutulta nuo vaihdevuosioireet kuin sinulla on. Söin kymmenen vuotta pillereitä, että saatoin työskennellä asiakaspalvelussa. Nyt kun olen eläkkeellä, lopetin pillerit ja oireet ovat öisin samat kuin sinullakin. Ei auta ruokavalio, ei elämäntapa muutokset. ”Saunomista” on kaiken yötä. Tekisi mieli laittaa kello yöpöydältä pois, että ei olisi silmät aina kellossa.

Sen olen huomannut, että jos illalla teen pitemmän lenkin, niin nukun hieman paremmin. Asun kuitenkin täällä sivukylällä ilma katuvaloja, eipä siihen tielle oikein tahdo viitsiä pimeällä mennä. Liikkuu noita metsäneläviäkin ihan tarpeeksi.

Laiha lohdutus on, että emme ole yksin vaivamme kanssa.
Hyvää Joulua sinulle!

Teekissa

Hei Haukotteli…
Älä hyvä ihminen juo kahvia enää illalla! En nukkuisi minäkään jos joisin kahvia. Nyt otan viimeisen kupillisen iltapäivällä klo 14. Illalla juon vihreää teetä tai täysin kofeiinittomia yrttijuomia. Kannattaa kokeilla josko kahvinjuonnin vähentäminen auttaisi.

Hyvää yötä

Minukin vaihdevuoteni alkoivat ”saunomisella”. Samoihin aikoihin löysin uuden ihanan liikunnallisen harrastuksen, jossa hikoilin todella runsaasti pöksyjä ja sukkia myöten. Pian huomasin että yöhikoilut jäivät pois. Nykyisin kuntoni on kohonnut niin ettei harrastus enää hikoiluta minua niin paljon, mutta yöhikoilut ovat pysyneet edelleen pois. Nukun 6-7 tuntia yössä, koska en malta enenpää, mutta pitemmillä unilla olisin tosi virkeä. Nyt jo tuo määrä tuntuu hyvältä sen syvyyden takia.

Vastaa käyttäjälle Ei yksin vuodePeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.