Nostalgia

Irtoripset kiinni myrkkyliimalla ja aurinkosuojaksi lypsyvoidetta – näin hullua oli kauneudenhoito 1960-luvulla

Tupeerattu tukka, pinkit huulet ja mustareunaiset silmät. Siinä staili, joka vetosi yli viisikymmentä vuotta sitten nuorisoon. 1960- ja 70-lukujen kauneusammattilaiset kertovat, mitä kauneus ja kauneudenhoito tarkoittivat tuolloin.

Kauneus 1960-luvun tapaan tupsahtaa takaisin muotiin tasavälein. Eikä ihme, sillä tuolloin Suomessa syntyi nuorisomuoti. Siitä ajasta on hyvä ammentaa edelleen.

Huolettoman huolelliset nutturat ja näyttävät silmänrajaukset ovat olleet trendi jo monta vuotta.

Lue myös: Kuulutko suuriin ikäluokkiin? Silloin muistat, kun nämä arkiset asiat olivat vielä outoja

Suurisilmäinen, lyhyttukkainen, langanlaiha Twiggy (s. 19.9. 1949) oli vuosikymmenen naiskuva. 168-senttinen Twiggy elätti itsensä mallina ennen kuin siirtyi näyttelemään. Häntä ja Mod-tyyliä jäljiteltiin Suomessakin. Mod oli tietysti lyhenne moderni-sanasta.

Englannin muotimaailmassa vaikutti tuohon aikaan lahjakas Mary Quant (s. 11.2.1934)  minihameillaan ja mikroshortseillaan. Britanniasta alkoi tulla meille meikkejäkin: Mary Quantin, Minersin ja Jane Hellenin luomivärit, ripsivärit ja huulipunat täyttivät meikkipussit.

Lue myös: Testasimme magneettiripset: katso ennen- ja jälkeen-kuvat!

Kauneuden maailma valloitti Raili Hulkkosen

Valtakunnan meikkaaja Raili Hulkkonen, 72, valmistui kosmetologiksi vuonna 1965.

Olitko erikoisuus, kun kauneus kiinnosti sinua?

”Ensin ei kiinnostanut, pähkäilin hoitoalaa ja fysioterapeutin hommia. Sitten balettikaverini sanoi, että sopisin kosmetologiksi. Innostuin ajatuksesta. Hain kosmetologiopistoon ja valmistuttuani löysin itseni Terttu Stenbergin kampaamosta.”

Hulkkonen pääsi tuolloin keskelle kaikkea, mitä nuori voi toivoa. Asiakkaat teettivät paljon meikkauksia, kasvohoitoja, jalkahoitoja. Työ opetti kauneuden maailmaan.

”Tuolloin meikattiin aika vahvasti, tyypillistä 60-luvun lookia oli vaalea pinkihtävä huulipuna ja  banaanivarjostukset silmämeikissä. Joskus myös piirrettiin alaripsiä ja kieputettiin tukkaan banaaninuttura.”

Meikkipussi nuorille ”meikkimielisille”

Vuonna 1970 Raili Hulkkonen aloitti työt Max Factorilla. Revlon oli myös suosittu sarja, samoin Helena Rubinstein, Juvena, Dior, Elizabeth Arden. Lumenen valloitus alkoi vuonna 1970.

Aila Airo perusti Helsinkiin Aleksanterinkadulle vuonna 1964 Suomen ensimmäisen selektiivisen kosmetiikan erikoisliikkeen Beautyboxin, jossa asiakasta palvelivat kosmetologit, ihonhoidon asiantuntijat. Erityisesti nuorille, ”meikkileikkimielisille”, suunnatun Meikkipussin Aila Airo perusti vuonna 1973.

”Kyllä me silloinkin seurasimme muotia. 1960-70-luvuilla muotia olivat kapeat kulmakarvat, joten me nypimme niitä hullun lailla. No nyt niitä kulmakarvoja ei enää olekaan! Itse aloitin meikkaamisen vasta 19-vuotiaana. Opettajani Ritva Norris sanoi, että olen kummallinen kosmetologi, kun en meikkaa.”

Kaipaatko jotain entisiä tuotteita?

”En kaipaa, on hyvä mennä eteenpäin. Tänä päivänä käytetään kaikki tietotaito tuotteiden valmistukseen, tuotteet ovat muuttunet paljon 1960-70-luvuista. Mieleen tulee kuitenkin yksi tuote, Max Factorin Pan Stik -meikkivoidepuikko, joka edelleenkin on markkinoilla. Se lanseerattiin vuonna 1947, ja 1960-luvulla se oli supersuosittu.”

Muistutat usein meitä naisia meikkivoiteen tarpeellisuudesta. Miten kauneus on muuttunut noista ajoista?

”Ihonhoitotuotteet ovat kehittyneet, on tullut erikoistuotteita erilaisiin iho-ongelmiin”, Raili Hulkkonen sanoo.

”Että vanhanakin olisin jonkun näköinen”

Muuallakin kuin Helsingissä oltiin tuolloin kiinnostuneita kauneuden maailmasta. Marja-Leena Laine, omaa sukua Mäkinen, piti Kyröskoskella pitkään kemikaliota.

”Olin aina kiinnostunut ihon hoidosta ja kauneudesta. 13–14-vuotiaana ainoa kauneustuotteeni oli pieni Nivea-purkki, kertoo Marja-Leena, 80.

Tuotteiden puuttuessa hän pyrki nuorena ”kauniiksi kotoisin keinoin”.

”Vein ystäviäni ulos pitkille kävelyreissulle kun oli kostea ilma, koska se teki niin hyvää iholle. Sitten laitettiin teepussit silmille kirkastamaan silmiä. Mottoni oli nuorena: Että vanhanakin olisin jonkun näköinen.”

Marja-Leena perusti kauneushoitolan vuonna 1960 ja vuotta myöhemmin kemikalioliike Mainan.

Hän muistelee, että vielä 60-luvun alkupuolella ei paljon meikattu. Nuorilla se oli hyväksyttävää rippikoulun jälkeen.

”Arkena laitettiin ripsiin ripsiväri ja kulmiin kulmakynällä väriä sekä huulipunaa. Juhlameikkin tuli enemmän: luomiväriä, rajaus ripsien reunaan, ripsiväriä, kulmakynää, poskipunaa, kivipuuteria kasvoille vipalla ja vielä huulipunaa.

Irtoripset Marja-Leena muistaa hankalina: ne olivat liian pitkiä ja tuuheita, eikä niiden liima ollut terveellistä iholle. Tuolloin suosittua oli myös lypsyvoide Tummeli, jota naiset käyttivät aurinko- ja käsivoiteena.