Nostalgia

1960-luvulla sukupuolirooleja ravisteltiin rajusti – "Siinäpä vasta farssi", tokaisi Kotilieden päätoimittaja ehdotukselle miesten perhevapaasta

Kotiliesi täyttää 100 vuotta, joten kurkistimme, mistä lehdessä kuhistiin menneinä vuosikymmeninä. Vapautumisen vuosikymmeneksi kutsutulla 1960-luvulla sukupuoliroolit olivat rajussa ravistelussa.

Sukupuolirooleja ravisteltiin urakalla 1960-luvulla. Lehdistössä, radiossa ja televisiossa käytiin keskustelua esimerkiksi naisten ja miesten vastuista lastenhoidossa ja naisen oikeudesta saada abortti.

Kotirouvuus oli vaihtunut monella naisella työssäkäyntiin. E-pillereiden myötä nainen saattoi vapautua myös seksuaalisesti.

Oltiin suuren muutoksen kynnyksellä, mutta asenteet olivat tiukassa. Elettiinhän yhä aikaa, jolloin naisen sopi käydä ravintolassa vain miesseuralaisen kanssa.

Isien äitiysloma on vitsi

Päätoimittaja Eila Jokela ei lämmennyt ajatukselle äidin ja isän kesken jaettavasta äitiyslomasta, jota akateemisten tasa-arvon kannattajien perustama Yhdistys 9 oli esittänyt. Hänen mielestään perheenäidin tehtävä oli arvokas naisen ammatti.

Näin Jokela sivalsi pääkirjoituksessaan:

”Jossain eteläisten merien saarilla sanotaan vielä olevan ikivanhoja kulttuureita, joissa miehet paneutuvat vuodepotilaiksi, kun vaimojen synnyttämisen aika tulee. Se on rituaa­li, jolla halutaan karkottaa pahat henget. Tietenkään Yhdistys 9 ei halua palattavan mihinkään ammoiseen kulttuuriin”, Jokela kirjoitti ja jatkoi:

”Emme voi suhtautua tuohon isien äitiyslomaan muuten kuin huumorin kannalta. Siinäpä vasta mainio farssin aihe!”

Jokela antoi palstatilaa sosiologi Antti Eskolalle, koska hänen mielestään lukijoilla oli syytä kuulla miehen kanta sukupuolirooleista käytävään keskusteluun.

Eskola piti tärkeimpänä asiana talou­dellisen eriarvoisuuden poistamista miehen ja naisen väliltä.

”Tätä uudistusta ei ole syytä pelätä, sillä aidosti elämää rikastuttavaksi voi sukupuoliroolien eroavuus lopulta kehittyä vain miehen ja naisen mahdollisuuksien sekä niiden pohjalta vapaasti nousevien erilaisten valintojen varassa.”

Lue myös Anna.fi: 1960-luvun Anna-lehti käsitteli naisen muuttuvaa elämää.

Vastasyntynyt kapaloituna 1960-luvulla.
Vastasyntynyt kapaloituna 1960-luvulla. © Helsingin kaupunginmuseo

Naisille parempia pestejä!

Kotilieden toimittajana toimi 1960-luvulla Marjatta Väänänen, joka sittemmin tunnettiin keskustan kansanedustajana ja ministerinä. Hän kirjoitti ajankohtaisia artikkeleita naisen asemasta työmarkkinoilla, kotihoidontuesta ja aviopuolisojen yhteisverotuksesta.

Vuonna 1965 hän nosti esiin sen, ­että naiset sijoittuvat palkkatilastoissa alimpiin ja miehet ylimpiin luokkiin.

”Suomessa naisten työllisyysluvut ovat koko maailman työtilastojen kärjessä. Meillä on ansiotyötä tekevistä naisista hämmästyttävän suuri osa naimisissa olevia. Vuoden 1960 lopussa naisia oli ansiotyössä 810 000 eli 40 prosenttia maan koko työvoimasta”, Marjatta Väänänen kirjoitti.

Lehden edellinen päätoimittaja Alli Wiherheimo oli vuotta aiemmin nostanut esiin sen, etteivät koulutetut naiset päädy päättäviin asemiin. Otsikon ”Suomen kulttuuri kaipaa naisten tehostuvaa osuutta” alla hän totesi:

”Naiset käyvät tihein joukoin opiskelemassa eri aloja, hieman harventunut joukko suorittaa opintonsa päätökseen asti”, Alli Wiherheimo kirjoitti.

”Melkoisesti vielä harventunut joukko toimii valitsemallaan alalla opintojaan käyttäen ja taas heistä vain ani harvat toimivat alallaan siten, että tuovat siihen uutta elävää sisältöä.”

Lue myös Seura.fi: Oletko 1960-luvun lapsi? Miten silloin elettiin?

Puhelinkeskuksenhoitaja Barbro Höglund työnsä ääressä.
Puhelinkeskuksenhoitaja Barbro Höglund työnsä ääressä. © Helsingin kaupunginmuseo/Airam Electric Oy Ab.

Kodin asiat arvossaan

Vaikka muutosten vuosikymmentä elettiinkin, myös kotiin liittyvät asiat olivat lehdessä arvossaan.

Artikkeliin, joka oli otsikoitu ”1960-luvun monitaitoinen nainen” oli haastateltu kolmea nuorta naista, joita yhdistää käsityöharrastus.

Kirjoituksessa korostettiin, että he ovat kaikin puolin tarmokkaita, esimerkillisiä tyttöjä, jotka tietävät nyky­päivän vaatimukset.

Kirjoittaja ihaili tekstissään heidän uutteruuttaan, tehokkuuttaan, musikaalisuuttaan, liikunnallisuuttaan ­sekä näpsäsormisuuttaan. Hän kuvaili heitä sirkeäsilmäisiksi ja toivotti yhdelle heistä jatkuvaa pirteyttä ja innostusta elämänuran ratkaisua odotellessa.

Eli melko perinteiseen muottiin 1960-luvun nuorta naista kirjoituksessa vielä aseteltiin.

Lue myös: Muistatko nämä olohuoneiden tyylit 1940-60-luvuilla?

Äiti ja tytär parvekkeella 1960-luvulla.
Äiti ja tytär parvekkeella 1960-luvulla. © Helsingin kaupunginmuseo, Juha Jernvall

Entä vapaa seksi?

Vuosikymmentä leimannut seksuaalinen vapautuminen ei Kotiliedessä juuri näy. Ehkäisyä ei käsitelty myönteisessä mielessä, ja lehti oli vahvasti aborttia vastaan.

Naistenlehtiä tutkinut mediatutkimuksen yliopistonlehtori Laura Saarenmaa Turun yliopistosta sanoo, ­että naistenlehdet olivat areena, jossa käytiin kamppailua naisen kiistanalaisesta roolista. Lehdet asettuivat keskustelussa eri leireihin.

Suhteessa muihin tuon ajan naistenlehtiin Kotiliesi oli konservatiivinen, kun käsiteltiin naisen roolia.

Toisaalta lehteä luonnehti yleisyhteiskunnallisuus. Kotiliedessä käytiin keskusteluja koulutuksesta, asuntopolitiikasta, rakentamisesta, verotuksesta, voivuorista, talouspolitiikasta ja sukupuolikysymyksistä.

”Vaikka 1960–70-luvut eivät näytä nyky­näkökulmasta kovin moderneilta Kotiliedessä, lehdestä tuli keskeinen yhteiskunta- ja kulttuurifoorumi, jossa naiset saivat valtavasti nostetta vakavassa mielessä. Tieteen ja kulttuurin kovat nimet olivat esillä.”, Laura Saarenmaa sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka 1960-luvusta kerrotaan usein vallankumouksellisia asioita, monet asiat muuttuivat käytännössä pidemmällä aikajänteellä ja eri tahtiin eri puolilla Suomea.

”Toisaalta esimerkiksi neulominen ja käsityöt eivät olleet esillä yksin Kotiliedessä 1960-luvulla vaan myös muissa naistenlehdissä, koska valmisvaatteita ei tuolloin juuri vielä ollut.”

Onnellinen pariskunta 1960-luvulla.
Onnellinen pariskunta 1960-luvulla. © Helsingin kaupunginmuseo, Juha Jernvall

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 20/2022.

Kommentoi

Kommentoi juttua: 1960-luvulla sukupuolirooleja ravisteltiin rajusti – "Siinäpä vasta farssi", tokaisi Kotilieden päätoimittaja ehdotukselle miesten perhevapaasta

Sinun täytyy kommentoidaksesi.