Ihmisiä töölöläishuvilan edessä nauttimassa kesäpäivästä.

Voi mitä huviloita! Nämä 8 ihanaa kuvaa huvilaelämästä saavat kaipaamaan menneitä kesiä

Reilut sata vuotta sitten varakkaat kaupunkilaiset lekottelivat kesäänsä hulppeilla huviloillaan. Hellepäivinä huvilaelämän joutilaisuuden katkaisi vain peli ja leikki.

Varakkaiden kaupunkilaisten kesäparatiiseja. Näin voisi kuvailla huviloita, jotka alkoivat yleistyä Suomessa 1800-luvun lopulla.

Nämä hulppeat huvilat toimivat kesäasuntoina ja olivat saaneet vaikutteensa Ruotsista ja Venäjältä. Ensimmäiseksi huvila-alueita syntyi rannikkokaupunkien kuten Turun, Helsingin, Oulun, Kokkolan, Vaasan ja Porin lähistölle sekä Karjalankannaksen Terijoelle.

Myös joihinkin sisämaan kaupunkeihin, kuten Savonlinnaan, rakennettiin huviloita. Hyvien sisävesiyhteyksien vuoksi niihin pääsi mukavasti höyrylaivalla.

Huviloita hankittiin, koska perheet halusivat pois kaupungin pölystä, luonnon helmaan. Huviloille muutettiin usein koko kesäksi ja mukaan lähtivät niin astiat, liinavaatteet, keittäjät kuin sisäkötkin. Perheen päät jäivät usein kaupunkiin tekemään töitä ja matkustivat vaimojensa ja lastensa luo viikonlopuiksi virkistäytymään.

Puisilla pitsihuviloilla järjestettiin juhlia, seurusteltiin naapurihuviloiden asukkaiden kanssa, pelattiin tennistä kesämekot yllä sekä käytiin ­kuljeksimassa huvilakaupungin kaduilla.

Huvilaelämä oli toki myös purjehdusta ja veneilyä ja puutarhanhoitoa. Huviloilla kasvoi monivuotisia ruusuja, orvokkeja ja erilaisia hyötykasveja. Saattoipa huvilan puutarhassa tepastella riikinkukkokin.

Kesäkausi päättyi monilla elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettäviin venetsialaisiin. Kaikkia kansanosia koskettava mökkikulttuuri juontaa juurensa huvilakulttuurista.

Lue myös: Eikö mökki kelpaa? Vanha mökki on vanhemmille rakas, mutta lapset voivat pitää sitä riesana

Huvila metsän reunassa.

Ainola sijaitsi Terijoella

Terijoella oli vuonna 1939 noin 8000 vakituista asukasta, mutta kesäisin asukasmäärä oli jopa kymmenkertainen. Paikka tunnettiin 1930-luvulla ”Suomen Rivierana” huviloineen, hiekkarantoineen ja merikylpylöineen, mutta se menetettiin sodassa Neuvostoliitolle.

Yksi suuren huvilayhdyskunnan huviloista oli hulppea Ainola Terijoen Kuokkalassa. Lukuisia Terijoen huviloita oli jo 1920-luvulla purettu ja siirretty muualle Suomeen.

Naisia ja lapsia viltillä ulkona.

Huvilaelämää naisväen kesken

Kesäpäiviä vietettiin huviloilla paljolti naisten ja lasten kesken, koska miehet olivat lomien puuttuessa töissä ja saapuivat huviloille vain viikonloppuisin. Kuvassa Rosenbergin perhe on piknikillä kesähuvilallaan Espoon Suvisaariston Malmkopplanilla 1920-luvulla.

Uiminen kuului huviloiden päivittäiseen ohjelmaan. Suosittua huvia olivat purjehdus ja saariretket. Lapset ja aikuiset viihdyttivät itseään myös pelaamalla yhdessä erilaisia pelejä.

Nainen seisoo huvilan portailla, jonka yläpuolla olevalla parvekkeella on kolme naista.

Kuva: Museovirasto

Huvila Eana Kivennavalla

Kivennavan Raivolassa sijannut huvila Eana on pyöröhirrestä tehty tumma kesäkoti, jonka ensimmäinen omistaja oli Eduard Ulmann. 1920-luvulla huvila purettiin ja siirrettiin Luumäelle.

Pihaleikkejä talon edessä.

Bocciaa pelattiin Espoossa

Villa Rullund on ainutlaatuinen huviloiden kokonaisuus Espoossa. Siellä Kihlmanin kulttuurisuku vietti kesiään sadan vuoden ajan. Kuvassa Kihlmanit pelaavat boccia-peliä huvilallaan 1910-luvulla.

Huvila järven rannalla.

Ministerin huvilaelämä Saimaalla

Suurissa huviloissa oli usein sali, ruokasali, kirjasto, lasiveranta, makuuhuoneet sekä palvelusväen tilat ja keittiö. Kuvan huvila on ministeri Nikolai Giersin huvila Rättijärven sulun luona Saimaan kanavan varrella.

Ihmisiä laiturilla katsomassa, kun toiset saapuvat veneellä.

Veneellä huvilasaareen

Huviloille ei lähdetty ­kaupungeista aivan kevyin varustein, koska niillä vietettiin koko kesä.  Kun huvilalle mentiin veneellä, kyytiin saattoi tulla jopa kesäkalusteita.

Espoon Suvisaaristo sai ensimmäiset kesäasukkaansa 1800–1900-lukujen taitteessa, ja sinne nousi useita näyttäviä huviloita. Huviloiden rakentamisen mahdollisti vuonna 1865 voimaan tullut maalaki, joka salli tonttien lohkomisen huvilarakentamiseen.

Lue myös Anna.fi: Millainen kesämökki on paras? Neljä mökkeilijää kertoo

Ihmisiä töölöläishuvilan edessä nauttimassa kesäpäivästä.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Tyylikkäästi Töölössä

Kesäpäivää vietetään 1800-­luvun lopulla Humaliston eli Humlebergin huvila-alueella Helsingin Töölössä, huvilalla numero 20. Huviloilla pukeuduttiin kauniisti ja elettiin tarkan päivärytmin mukaan lukui­sine aterioineen, joita pal­velusväki usein valmisti.

Haga-huvila sijaitsi nykyisen Sibeliuspuiston pohjoispuolella. Sen omisti arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg.

Töölö oli huvila-aluetta 1800-luvun puolivälistä aina vuoteen 1906, jolloin Töölön asemakaava vahvistettiin.

Terijoen Harppulinna

Harppulinna Terijoella

Loistelias Harppulinna Omintakeista ja hyvin näyttävää huvilatyyliä edusti Terijoen Kellomäellä sijaitseva Harppu­linna. Sen rakennutti perheelleen pietari­lainen arkkitehti.

Lähteet: Olli Vuori: Kesähuvilaomistus Suomessa. Kartoittava tutkimus kesäasutuksesta ja huvilanomistuksesta taloudellisena ilmiönä., Leena Nokela, Katja Hagelstam, Rakas kesäkoti.

Juttu on julkaistu Kotilieden Ihana kesä -erikoisnumerossa 2022.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Voi mitä huviloita! Nämä 8 ihanaa kuvaa huvilaelämästä saavat kaipaamaan menneitä kesiä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X