Nostalgia

150 vuotta sitten rouvat keikkuivat köysiradalla Imatrankosken yli – katso millaista kotimaanmatkailu oli menneinä vuosikymmeninä 

Suomalainen on osannut ottaa kotimaanmatkailusta ilon irti lomallaan Siinä ovat auttaneet kuohuvat kosket, vihreät metsät ja kimmeltävät veet.

Viimeiset kaksi vuotta on pandemian takia pitänyt keksiä, mitä nähtävää Suomessa olisi. Kotimaanmatkailu on ollut suosittua pakostakin.

Mitä nähtävää täällä ennen oli? Muistoistani nousevat lapsuuden kesälomat, mennyt maailma. Se, kuinka linja-autot pomppivat kuoppaisilla hiekkateillä ja niissä haisi tupakka. Ja se, kuinka konduktööri rei’itti pienen pahvisen junalipun ja miten teltan katto alkoi sateella vuotaa, vaikka se oli suojattu muovilla.

Nämä muistot liittyvät 1970-luvulle, eli aikaan, jolloin matkailu oli jo koko kansan ulottuvilla.

Suomessa oli kuitenkin turistikohteita jo kauan ennen kuin matkailusta tuli kaikkien huvia. Jo toistasataa vuotta sitten kylpylät olivat paikkakunnan kehityksen kirittäjiä, koska vaativille varakkaille turisteille piti kehittää parhaat palvelut.

Varhainen turismi myös avasi paikallisten silmiä oman seudun hie­nouk­sille. Näin kävi esimerkiksi Aava­saksalla, jonka ulkomaiset kulkijat nostivat paikaksi nähdä keskiyön aurinko. Sittemmin paikalliset ryhtyivät juhlimaan juhannusta vaaran laella.

Yksi suomalaisen matkailun erityispiirre ei ole muuttunut vuosikymmenten saatossa: suomalainen ei tuhlaa lomalla.

Lue myösNyt lomaillaan Suomessa! Nappaa talteen kotimaanmatkailun superidealista, jolta löytyy yli 490 kiehtovaa reissukohdetta

Villin luonnon houkutus

Kaksi naista köysiradan näköalakorissa, joka ylittää Imatrankosken vuonna 1871
Kuva: Etelä-Karjalan museo

Imatrankoski on Suomen ensimmäisiä turistikohteita. Sitä tultiin katsomaan jo 1700-luvulla, mutta varsinainen buumi koitti romantiikan aikana 1800-luvun loppupuolella, kun luontokohteiden ihailusta tuli muotia.

Alkeelliset liikenneolot hidastivat ja hankaloittivat tuon ajan matkailua.

Näköalapaikat olivat varhaisia nähtävyyksiä. Ensimmäisiä suosittuja näköalapaikkoja olivat Ylitornion Aava­saksa, Kangasalan Keisarinharju, Tampereen Pyynikki, Punkaharju ja Kuopion Puijo. Moneen rakennettiin jo tuolloin näköalatorni. Keskiaikaiset linnat ja rauniot olivat myös suosittuja, ­niistä Olavinlinna tärkein.

Kuvan köysirata ja näköalakori viritettiin Imatrankoskeen 1871. Naiset keikkuvat kosken yllä 1880-luvulla.

Matkalla jossain päin Suomea

Ihmisjoukko pitämässä ruokataukoa tienvarressa Viitasaarella 1963. Linja-auton takaluukku on auki ja siellä on kattiloita ja astioita. Joukko naisia kuorii perunoita.
Kuva: Suomen valokuvataiteen museo

Linja-autolla alkoi päästä joka paikkaan 1920-luvulta lähtien, koska linja­verkosto laajeni nopeasti. Bus­sista tuli myös suosittu matkailumuoto. Ryhmämatkat linja-autoilla yleistyivät 1950-luvulla. Niitä järjestivät etenkin seurat ja yhdistykset, sillä matkatoimistoja ei juuri ollut.

Kuvassa ryhmä on pysähtynyt ruokatauolle tienposkeen Viita­saarella vuonna 1963. Ruoka valmistetaan ­itse, naiset kuorivat perunoita koko porukalle. Linja-auton takaluukku kätkee sisäänsä keittiövälineistön.

Kuvausajankohtana maantiematkailu oli vielä kehittymätöntä. Bensa-asemia oli vähän ja hotelleja har­vassa. Henkilöautojen maahantuonnin vapauttaminen muutti tilanteen 1960-luvun mittaan. Teiden varsille nousi motelleja, bensa-asemista tuli taukopaikkoja ja lopulta palvelukeitaita.

Parantava vesi, hoitava aurinko

Ihmisjoukko vesitason ympärillä Naantalin Tupavuoren merikylpylässä vuonna 1925.
Kuva: Suomen Ilmailumuseo

Suomen kylpyläkulttuurin juuret ovat 1700-luvulla suosituksi tulleissa terveyslähteissä. Aluksi niiden vettä vain juotiin, koska sen uskottiin parantavan sairauksia, kunhan sitä siemailtiin paikan päällä useita päiviä.

1800-luvulta lähtien kylvyt, hauteet ja muut vesihoidot tulivat suosituiksi. Hoidot kaupallistettiin kylpyläpalveluiksi, joihin vain vaurailla ja ylhäisillä oli mahdollisuus päästä.

Vanhan kylpyläkulttuurin kukoistus hiipui, kun uimisesta ja vapaa-ajan vietosta hiekkarannoilla tuli 1920-luvulta lähtien koko kansan harrastus. Uimarantoja perustettiin kaikkialle ja niistä tuli rahvaan suosimia paik­koja. Auringonvalon ajateltiin hoitavan myös tuberkuloosia.

Kuvassa on Naantalin Tupavuoreen 1918 perustetun Merikylpylän rantaa. Kuva otettiin vuonna 1925, jolloin kylpylään kulki vain kärrypolku. Paikalliset pojat kuljettivat kärryillä kylpylävieraiden tavarat perille. Kunnon tie rakennettiin vasta vuotta myöhemmin. Siksi suurin osa kylpylävieraista saapui Turusta höyrylaivalla. Jotkut myös lensivät vesitasolla, kuten on tapahtunut kuvan ottamisen aikaan.

Mua kiskot kuljettaa

VR:n matkailumainos ”Muistattehan rengasmatkat” 1960-luvulta 
Kuva: Suomen Rautatiemuseo
VR:n mainosjuliste, kuva Kilpisjärveltä 1960-luvulta
Kuva: Suomen Rautatiemuseo

VR:n rengasmatkat tarjosivat 1930-­luvulta aina 1960-luvulle matkalaiselle useita valmiiksi suunniteltuja reittejä eri puolille Suomea. Yhdellä rengasmatkalla saattoi kulkea joustavasti junilla, laivoilla ja linja-­autoilla ja niiden aikataulut oli sovitettu yhteen. Molem­mat mainosjulisteet ovat 1960-luvulta. Ensimmäisessaä julisteessa on Koli, josta tuli suosittu matkailukohde 1800-luvun lopulla taitelijoiden, erityisesti Eero Järnefeltin ja Pekka Halosen ansioista. Jälkimmäisen mainosjulisteen kuva on Kilpisjärveltä. Se nousi 1950-luvulla suosituksi turistikohteeksi.

Muistatko vielä vuosittain ilmestyneen ­koko maan kattavan Suomen Kulkuneuvot –aikatauluoppaan eli tuttavallisesti Turistin?

Sinisellä Saimaalla seilattiin

Ihmisiä laivalla Saimaalla 1940-luvulla
Kuva: Etelä-Karjalan museo

Suomalaiset innostuivat sisävesilaivoilla matkustamisesta 1800-luvun loppupuolella. Siihen asti tervahöy­ryjä oli käytetty rahdin kuljetukseen ja kyydissä oli lähinnä paikallisia ihmi­siä kauppareissuillaan. Tämä säilyi sisä­vesilaivojen pääkäyttönä turismista huolimatta.

Sisävesilaivaturismin kultakausi oli 1900-luvun alussa. Tuolloin alukset niittivät mainetta keittiöillään, niihin rakennettiin salonkeja ja puitteet kohen­nettiin leppoisaan nautiskeluun sopivaksi. Välipysähdyksillä matkailijat pääsivät pasteeraamaan rannalle, jossa paikalliset myivät ­heille kukkia ja metsämarjoja.

Nykyisin sisävesilaivat ovat yksinomaan turistikäytössä.

Kuvassa matkataan Saimaalla Tuulikki-laivalla 1940-luvulla. Nuoret miehet erottautuivat vanhemmista herroista muodikkailla pussihousuillaan.

Helsinki – pieni suurkaupunki

Helsingin tuomiokirkko ja Suomen Turistiauton linja-auto vuonna 1957.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin ensimmäinen turismihuippu oli 200 vuotta sitten Kaivopuiston kylpylän ympärillä, joka tuolloin oli ylhäisön suljettu keidas. Kolera ja Krimin sota lopettivat sen lystin.

Aika harva suomalainen oli vielä 1950-luvulla käynyt pääkaupungissa, ainakaan lomalla. Ne, jotka Helsinkiin tuolloin turisteina tulivat, halusivat nähdä Eduskuntatalon, Presidentinlinnan, Olympiastadionin tornin ja kokea sekä Linnanmäen että Korkeasaaren. Samat kohteet vetävät yhä. Kuvassa on turistibussi Senaatintorilla Tuomiokirkon edessä vuonna 1957.

Lue myös Anna.fi”Glamping” yleistyy Suomessa – tässä 8 kotimaan kohdetta, joissa saa telttailuelämyksen hotellitason mukavuuksilla

Käpy selän alla

Telttailua Taipalsaarella 1971.
Kuva: Etelä-Karjalan museo

Telttailu oli ensimmäinen massaturismin muoto Suomessa.

Kansainvälinen telttailubuumi ­levisi 1960-luvulla Suomeen. Oli ­monta syytä, miksi muoti otti silloin ­tulta. Laki­muutos pidensi suomalaisten kesä­lomia huomattavasti, yhä ­useampi saattoi hankkia auton, koska niiden maahantuonti vapautui. Tieverkko parani ja leirintäalueiden määrä tuplaantui. Telttailulomalle pääsi hyvin myös junalla ja linja-autolla. Telttailu sopi kauniisti suomalaiseen pienen budjetin matkailumakuun.

Kuvassa kahvitellaan leirintä­alueella Taipalsaarella vuonna 1970.

Juttuun on haastateltu matkailun historiaa tutkinutta tekniikan tohtori Harri Hautajärveä.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 12/2022

Kommentoi

Kommentoi juttua: 150 vuotta sitten rouvat keikkuivat köysiradalla Imatrankosken yli – katso millaista kotimaanmatkailu oli menneinä vuosikymmeninä 

Sinun täytyy kommentoidaksesi.