Nostalgia

Sadun koti kiinnostaa ihmisiä niin, että he kurkkivat sisään ikkunoista – Pitkä-Perttilä on suuruudenhullu paritalo

Pitkä-Perttilän pohjalaistalo Isossakyrössä on niin suosittu nähtävyys, että talon toinen omistaja Satu Perttilä havahtuu tämän tästä silmäpareihin, jotka kurkkivat ikkunoista sisään.

Aina kun mediassa on mainittu ­Satu Perttilän kotitalo Pitkä-Perttilä, liikenne maantiellä vilkastuu. Yhtäkkiä ikkunan takaa saattaa nousta ihmisen pää kurkkimaan lasin läpi sisään.

”Eivät ymmärrä, että täällä asutaan”, Satu sanoo huvittuneena.

Hän kuvailee Museoviraston suojelemaa kotiaan 1800-luvulla rakennetuksi paritaloksi. Talon teki Juho Hakola, ­joka toimi renkinä Orismalan kylässä ja viljeli vuokramaita.

1800-luvulla nälkävuosien aikaan ­Juho säästi rahojaan ja osti Perttilän talon itselleen pala palalta.

”Kahden vanhan talon hirsiä hyödyntämällä Juho rakensi tämän kuin suuruudenhullun muistomerkin. Luoja tietää miten vanhoja hirret olivat, ihme kun olivat säilyneet Napuen taistelun jäljiltä”, Satu sanoo.

Lue myös: Isonkyrön Napue on likietuunen ja kökkähenkinen kylä: ”Kyrönjoki teki meistä aikaisemminkin voimapitäjän”

Veljekset asuivat naapureina samassa talossa, eri päädyissä

Juho Hakolalla oli kaksi poikaa, jotka jäivät asumaan talon eri päihin. Veljekset viljelivät kumpikin omaa tilaansa, ja heillä oli omat navetat ja pellot. Kotien välissä oli väliovi.

Tilat ja talot saivat nimensä ajan tavan mukaan niin, että joen yläjuoksun puoleinen tila on Yli-Perttilä ja Ala-Perttilä sijoittuu alajuoksulle. Talon kutsumanimeksi vakiintui Isossakyrössä Pitkä-Perttilä.

”90-vuotiaaksi elänyt isäni muisteli, kuinka toiskaan eli naapuriin juostiin väliovesta. Ei tarvinnut mennä pihan kautta.”

Sittemmin väliovi on pantu umpeen. Toisen päädyn nykyiset omistajat ovat Sadulle kaukaista sukua.

Yli 30 metriä pitkä talo on puolitoistakerroksinen eli -fooninkinen, kuten Etelä-Pohjanmaalla sanotaan. Asuntoja on kaksi, ja ne ovat tismalleen samankokoiset. Julkisivun puolella on kaikkiaan 13 ikkunaa.

Lue myös Seura.fi:n juttu: Kristiinankaupunki huokuu nostalgiaa – Lue matkavinkit ja vietä idyllinen lähiloma Pohjanmaan rannikolla

Pitkä-Perttilä on sukutalo – ”En minä voi tätä myydä”

Satu edustaa kuudetta Pitkä-­Perttilässä asuvaa sukupolvea. Tila siirtyi hänelle sukupolvenvaihdoksella 1980-luvulla. Maita viljelee Sadun kummipoika.

Pelloilta on noussut esiin Napuen taistelun aikaisia tykinkuulia.

”Olen itsekin löytänyt yhden”, Satu kertoo.

Olen vanhapiika ja kun vielä vanhenen, en minä tätä voi myydä. Joku tekisi remontin ja pilaisi talon.

Jokainen sukupolvi on jättänyt taloon omia jälkiään. Sadun vanhemmat laittoivat keskuslämmityksen ja vessat sisälle, ja Satu on tehnyt pientä keittiöremppaa. Henki on aina säilytetty alkuperäisenä.

”Olen ajatellut, että kun olen vanhapiika ja tässä vielä vanhenen, en minä tätä voi myydä. Ei ole kiva ajatus, että joku tekisi remontin ja pilaisi talon.”

Vaikka vanhat huonekalut ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle, Satu painottaa, ettei Pitkä-Perttilä ole mikään museo. Vanha talo on opettanut rentoa asennetta.

”Vatupassilla saa heittää vesilintua. Ei täällä voi niuhottaa.”

Lue myös: Helka ja Yrjö Koivisto muuttivat rapistuneeseen sukutaloon: ”Korjaamiseen käytetyllä rahalla olisi saanut uuden talon, mutta ei lapsuudenkodin tunnelmaa”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 6/2022.