Nostalgia

Tiesitkö, että nämä suomalaisten elämää parantaneet asiat keksittiin tasan 100 vuotta sitten?

Kotilieden kanssa vuonna 1922 sai alkunsa yksi Suomen hienoimmista asioista eli lastenneuvola. Päivänvalon näkivät myös Kansallisbaletti ja suklaa, jossa molemmilla oli näppinsä pelissä Fazerin suvulla.

Kotiliesi syntyi Suomen vanhimpana naistenlehtenä sata vuotta sitten vuonna 1922. Samaan aikaan tapahtui merkittäviä asioita Lastenlinnaksi kutsutussa puutalossa, joka sijaitsi Helsingin  Kalliossa Toisella linjalla.

Talossa oli jo muutaman vuoden toiminut yksinäisten äitien turvakoti. Vuonna 1922 ovet avattiin kaikille, kun sen halkokellariin perustettiin Suomen ensimmäinen lastenneuvola.

Moni nuori äiti kiikutti vauvansa näytille salaa puolisoltaan, sillä neuvolaa pyöritti kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Lastenlääkäri Arvo Ylpön Saksasta tuomaa ideaa epäiltiin myös siksi, että neuvola yhdistettiin kunnan huoltoapuun, ja sellaiseen turvautunut saattoi menettää jopa äänioikeutensa.

Neuvolan suosio nousi silti nopeas­ti, sillä joka kymmenes lapsi menehtyi jo vauvana. Neuvola auttoi imetyksessä, hygieniassa ja kaikessa muussakin lapsenhoitoon liittyvässä, ja lapsikuolleisuus laski muutamassa vuodessa Kalliossa 15 prosentista kolmeen.

Maalla neuvoloille ei tuolloin ollut vielä tiloja, ­eikä maassa ollut julkista liikennettäkään, joten ensimmäiset sinnikkäät terveyssisaret hakeutuivat perheisiin miten parhaiten taisivat, pyöräilemällä, hiihtämällä, soutamalla ja ratsastamalla.

Lue myös: Arvo Ylpön syntymästä 130 vuotta: ”Hän näki jo varhain lasten erityistarpeet”.

Baletissa ballerinatkin pantiin käsitöihin

Kansallisoopperan johtaja, pianisti Edvard Fazer oli suuri tanssin ystävä, joten joulukuussa 1921 hänen päähänsä pälkähti, että tammikuussa oopperan lavalla esitettäisiin ensi kertaa Suomessa Joutsenlampi-baletti.

Näin makeistehtailija Karl Fazerin isoveli tuli synnyttäneeksi Suomeen Kansallisbaletin, vaikka ammattitaitoisia tanssijoita ei Suomessa ollut vielä pahemmin tarjolla.

Heitä ryhdyttiin etsimään kiivaasti helsinkiläisistä tanssikouluista. Kiirettä piti myös pukujen suunnittelijalla ja kahdella ompelijalla, sillä heille jäi kuukausi aikaa loihtia 26 tanssijalle joutsenten puvut ja lisäksi myös asut unkarilaiseen, venäläiseen ja espanjalaiseen tanssiin.

Ballerinojen piti hankkia trikoonsa ja tossunsa itse. Lisäksi he joutuivat askartelutöihin, sillä jokaisen piti tehdä itselleen joutsenkuoron sulkapäähine omin käsin.

Ponnistus oli valtava, ja kateutta leijui ilmassa. Tarina kertoo unkarilaisen tanssin tähden Iiris Salinin kadottaneen hameensa juuri ennen esitystä. Se löytyi lopulta flyygelistä, minne se tuskin joutui aivan vahingossa.

Resepti vaihtoi omistajaa ystävänpalveluksena

Fazerin Sinistä suklaata ei olisi olemassa ilman Shaller-nimistä englantilaista liikemiestä ja tämän silmäsairaudesta kärsinyttä vävyparkaa.

Shaller myi työkseen leivontakoneita ja sattui näissä bisneksissään törmäämään Helsingissä makeistehtailijana toimineen Karl Fazerin poikaan Sveniin.

Koska Svenin sisaren appiukko sattui olemaan kuuluisa silmälääkäri, Shallerin vävy sai Fazereiden avulla silmänsä kuntoon.

Appiukko ei suostunut ottamaan palveluksistaan maksua, joten Fazerit saivat vaivanpalkakseen suussasulavan herkullisen suklaan reseptin.

Näin syntyi Suomen tunnetuin suklaa, jota valmistetaan Fazerin mukaan edelleen samalla reseptillä kuin sata vuotta sitten.

Sinisen suklaan ainesosat ovat tiedossa, mutta sekoitussuhteet ovat legendan mukaan salaisuus tehtaanjohtajallekin, ja aikanaan reseptiä säilytettiin kassakaapissa kahden lukon takana.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 6/22.

Lue myös: Tiesitkö tämän Fazerin Sinisestä? 7 yllättävää faktaa kaikkien tuntemasta suklaasta.