Ihmiset

Oletko sinä ekologinen kuluttaja?

Miten me kuluttajina voimme vaikuttaa siihen, että maapallo säilyisi elinkelpoisena?

Lähtökohta on perin yksinkertainen: kulutus kuormittaa aina luontoa. Teollisuusmaissa kulutetaan yhteensä 80 prosenttia maapallon energiasta ja luonnonvaroista.

Olisi epärealistista odottaa tai vaatia, että ihmiset lakkaisivat kuluttamasta. Jokainen voi kuitenkin säästää luontoa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä kulutustapojaan muuttamalla. Ekologiset valinnat ovat yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa.

Tavaroiden ostamisen sijasta voi ostaa palveluita: ystävälle 50-vuotislahjaksi upean kasvohoidon tai lapsiperheelle suursiivouksen.

Ekokuluttaja pyrkii luopumaan lyhytikäisistä tuotteista. Jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä hyötyy sekä kuluttaja että ympäristö. Monet materiaalit voi käyttää uudelleen, eikä raaka-aineita tarvitse ottaa niin paljon luonnosta. Kierrätyskeskukseen voi viedä tavarat, joita ei enää tarvitse.

Kuluttajaviraston eko-ostajan oppaassa löydät lisätietoa ekologisista valinnoista.

Osaatko sinä kuluttaa ekologisesti? Mitkä ovat sinun vinkkisi ekologiseen kuluttamiseen? Onko valta kuluttajalla?

Kommentoi

Kommentoi juttua: Oletko sinä ekologinen kuluttaja?

Parsitut villasukat

Maaseudulla voisi olla UFF-keräyspisteitä taajemmassa. Kaupunkilaiset pääsevät pienistä lastenvaatteista ja muuten tarpeettomista asuistaan eroon helposti, kun joka lähiössä tuntuu olevan oma uffe. Meiltäkin on mentävä 30 km päähän naapurikunnan kirkonkylälle saadakseen täytettyä lähi-uffea. Pitää sitten olla muutakin asiaa sinnepäin ja vielä lähtiessä muistaa ottaa vaatenyytti mukaan. Aina ei ole omalla kylällä sellaisia henkilöitä, joille käytökelpoisia vaatteitaan voi kierrättää. Vaatteet voi olla sopimatonta kokoa tai sitten niinkuin meidän kylällä yksi äiti sanoi: ”Kun meillä on vain nämä kaksi lasta, meillä on varaa ostaa uutta. Meidän lasten ei tarvitse kulkea toisten vanhoissa ja venyneissä!” (Hän myös toteutti sanomansa) Itse kierrätän huonot vaatteet matoksi tai laitan konehalliin trasselikäyttöön.

MaiLee

Vanhoista vaatteista voi tehdä monenlaista uutta. Hyvistä materiaaleista tilkkutöitä tai mattoja. Kierrättää voi myös esimerkiksi alkoholisteille tai eläinten löytötaloihin. Pesukoneiden ja kuivaajien aikakaudella ei oma varasto tarvitse olla kovin suuri.
Itse kierrätän paljon SPR:n Kontin kautta. Sinne viedessä katson aina myös, löytyisikö jotakin toiselle tarpeetonta omaan käyttöön.
Jos oman asuinpaikan lähellä ei ole mitään kierrätyspaikkaa, niin ehkä voisi kokeilla huuto.nettiä. Nuoremme ovat sitä kautta myyyneet ja ostaneet paljon tavaraa ja vaatteita itselleen ja lapsilleen.
Kaupassa ostan lähellä tuotettua aina kun se on mahdollista, missä sitten liikunkin. Nyt, kun bensan hinta on kovassa nousussa, luulisi, että kauppiaatkin havahtuisivat hankkimaan enemmän lähiruokaa.

Ekopelle

Perheemme on jo aika hyvällä mallilla ekokuluttamisessa, vaikka parantamisen varaa aina on: lajittelemme jätteet mahdollisimman tarkkaan, lapset ovat kasvaneet tuttavien, sukulaisten ja kirpputorilta hankituissa vaatteissa ja kengissä, nukkuneet vanhoissa vaunuissa ja rattaissa ja sängyissä, meillä on ollut kompostori pihalla noin 16 vuotta, sisävessamme on kompostikäymälä, on energiansäästölamput, vähän sähkölaitteita eikä niitä pidetä päällä turhaan kuten ei valojakaan, kierrätämme vaatteet ym tarpeettomaksi käyneen tavaran, sisustamme vanhoilla, kunnostetuilla huonekaluilla aina kun mahdollista, samoin monet matot ovat kirppiksiltä tai toisten vanhoja räsymattoja, lapset eivät saa kaikkia tavaroita, muotikuteita tai vempaimia mitä keksivät pyytää (onneksi on asuntovelkaa!), itse olen luopio kasvissyöjä (myös luomumaitotuotteita, onnellisia munia ja kalaa), muu perhe syö kotona pääosin kasvis- tai kalaruokaa, autoja on vain yksi, sekin pakollinen työmatkojen takia. Parantamisen varaa olisi vielä pyykkäämisen ekologisuudessa (ei ole kuivausrumpua eikä tule), valmisruokien hylkäämisessä kiireessäkin, uusien vaatteiden ostamisen vähentämisessä, autolla- ajon vähentämisessä (suunnittelu!) ja monessa muussakin. Sen olen huomannut, että useimmiten maailman säästäminen säästää myös rahaa, vaikkapa lahjoitukseen hyväntekeväisyyteen. Tehdään jokainen jotain, siitä kertyy paljon!

M-I

Kierrätystä ja kompostointia teemme koko ajan. Paras asia kuitenkin on Biolanin Naturum-käymälä, joka toimii ilman vettä ja sähköä. Eli meillä ei enää vedetä puhdasta juomavettä vessanpöntöstä alas.

Kapu

voisin ehkä tässä yhteydessä esittää ksysymyken pesupallosta, josta muistaakseni oli kevään Kotiliedessä maininta. Mistä niitä löytyykään tai löytyykö mistään? Mielelläni nimittäin pyörittelisin muutamia vaatekappalaeita pallossa, mieluummin kuin koneella suurta määrää (kun joskus tulee pestyä puolipuhdastakin).

Vanhaa mallia

Varon kaukomailla tuotettuja vaatteita ja taloustavaraa: pitkä kuljetusmatka lisää saastetta ilmaan, tuotteet ovat lyhyikäisiä ja pian jätettä ja lisäksi ne saattavat olla myrkyllisiä(vaatteiden jälkikäsittely, romuraudasta valmistetut keittiövälineet).Kyllä osakkeiden suuromistajat hyötyvät kaukotuotteista.Ostan lähellä valmistettuja vaatteita tai ompelen itse.Vaatteita ei tarvi uusia koko ajan. Samoin käytän lähiruokaa ja myös omia puutarhatuotteita.Sähkön ja veden käyttö on normaalia , pihiä poholaista tyyliä! Kun katsoo, mitä ostaa eikä osta kaikenlaista kräsää nurkat täyteen.

Reilusti paikallista

Reiluako? Reilunkaupan idea on ok ja suositltavaa paikallisasukeille. Kuitenkin esim ruusujen tuotannossa läträtään hurjat määrät vettä ja samasta vedestä on pulaa sikäläisillä viljelyksillä ja kotitalouksissa, joten onko se nyt sitten lopultakaan niin reilua raahata niitä afrikasta saakka suomeen. Tuotanto ja kuljetus kestää viikkoja mutta sekatavarakaupasta ostetut, ilman vettä ja asianmukaista paketointia hinssatut kukat eivät lopulta kestä vaasissa päivääkään, eli tosi epäekologista vaikka kompostoisikin. Samoin Sitrushedelmissä salakuljetetaan vettä köyhistä maista rikkaisiin maihin jossa olisi muutakin juotavaa jos niin haluttaisiin valita. Kahvi-, banaani-, kaakao-, ym viljelmiä tuetaan kehitysapuna vaikka niidenkin kautta harjoitetaan rahanpesuakin (eli osakkeita omistavat myös huumekauppiaat jne). Ongelma korjaantuisi paikallisten elintarvikkeiden suosimisella. Aasiassa podetaan nälänhätää koska rikkaat maat haluavat popsia riisiä, soijaa jne. kuljetutsrasitteista ja muusta piittaamatta. Pohjolassa voitasiin syödä perunaa ja papuja kuten ennenkin: työllistävän vaikutuksen lisäksi olisi ympäristöystävällistä ja eettistä kun annettaisiin nälkäisten syödä reilut ruokansa siellä paikanpäällä!

Mä elän vieläkin…

Reilusti paikallista-henkilö on samoilla aaltopituuksilla kanssani. Reilu kauppa on ehkä reilumpaa kuin maailmanmarkkinat keskimäärin, mutta on siinäkin varmasti heikkoutensa. Todellista reilua kauppaa olisikin juuri tuo mahdollisimman paikallisen ruuan suosiminen. Salakuljetetun veden lisäksi tuontiruuassa salakuljetetaan mm, saksalaisia kananmunia kakkupohijna Suomeen. Eikö ajaisi saman, että suomalainen yrittäjä leipoisi suomalaisista aineksista ne kakkupohjat kauppaan. Munavuorikin lakkaisi kasvamasta täällä. Reilua kauppaa olisi sekin, että suomalaiselle viljelijälle maksettaisiin tuotteistaan tuotantokustannusten mukainen hinta suoraan. Ei ole mukavaa kuulla muiden ammattiryhmien kadehtivia puheita EU-tukirahoista. Tällä hetkellä viljelijälle maksetaan vain niin pieni yksikköhinta maataloustuotteista, että ilman niitä tukiaisia suomalainen lähiruoka loppuu. Samaan aikaan kuitenkin tuotantotarvikkeiden hintoja nostetaan riippumatta siitä, ettei maajussi voi vapaasti hinnoitella myymiään tuotteita. Tässä sitä vaan porskutetaan silti, ihan vaikka vaan tavallisten ihmisten kiusaksi.

Vastaa käyttäjälle KapuPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.