Ihmiset

Onko ikäerolla merkitystä?

Sydankimppu

Rakkaus ei katso ikää vai katsooko sittenkin? Onko pariskunnan ikäerolla merkitystä suhteen kannalta? Mitä haasteita voi syntyä? Miten kamppailla ennakkoluuloja vastaan?

Artikkeli ikäerosta parisuhteessa ilmestyi Kotiliedessä 23/2011.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Onko ikäerolla merkitystä?

Tiitiäinen

Kyllähän ikäero merkitsee arjessa. Mutta ihan samalla tavalla merkitsee oma tausta, luonne, suku, ammatti ja ihan kaikki muukin. Kun rakastuu, rakastuu ihmiseen ei ikään. Minulla ja miehelläni on 19 vuotta ikäeroa. Ongelmia on ollut vain äitini kanssa, joka ei ole kymmenen vuoden yhdessäolonkaan aikana liittoamme. Oman ikäinen vävypoika ei ole ollut mieleen.

Kajsa

Kyllä ikä merkitsee, selvä se. Kuten Tiitiäinen kertoo, muutkin asiat merkitsevät. Ikä ei ehkä rakastumisen hetkellä tunnu missään . mutta ajan kanssa ja arjessa se lkaa näkyä kyllä.

heleku

Ikäerolla ei ole suurtakaan merkitystä,jollei se ole valtavan suuri suuntaan tai toiseen.Nuorempana sitä ei varsinkaan huomaa,mutta vanhempana kyllä huomaa eron.Avopuolisoni on syntynyt -30 luvulla ja itse -40 luvulla,joten esimerkiksi musiikkimaussa on suuriakin eroja ajoittain,koska itse olen kasvanut beatleseiden ja paul ankan musiikin tahdissa.Kunnioitan kuitenkin hänen makuaan myöskin musiikissa ja onhan vanhoissa piiseissä myöskin minun makuuni sopivaa musiikkia.Muuten olemme kovin samanlaisia harrastuksien suhteen.Tietysti voi olla pulmia juuri lasten saamisessa mikäli nainen on puolisoaan paljon vanhempi,kuten jutussa kerrottiin.Muuten minusta on jokaisen henkilökohtainen asia keneen rakastuu,kunhan ovat vain onnellisia yhdessä.Ei tarvitse välittää muiden mielipiteistä!Itse en välitä muiden mielipiteistä elän omaa elämääni ja olen erittäin tyytyväinen siihen.

n78-

Tuntuu että yleensä mies on naista vanhempi, eli oman ikäinen ei miehille käy. Missä on tasa-arvo?
Naiset antavat mennä läpi 10-20v vanhemman miehen, mutta miehelle käy vain 8-10 vuotta nuorempi nainen. Miksi naiset antavat miesten tehdä mitä tahansa, eivätkä pidä omastakin edusta kiinni? Ehkä olen tullut feministiksi..
Ikäerolla ei olisi väliä jos se olisi molemmilla sukupuolilla ok, että voi olla nuorempi kumppani kuin itse on. Ja miehille kävisi myös sama ikä.

Mummikki

Menin itseäni 12 vuotta nuoremman miehen kanssa avioliittoon. Ihan ensin asia herätti ympäristössä epäilyjä, mutta kun itse olin aika nuorekas ja mieheni ikäistään aikuisempi, asia unohtui pian. Meillä meni hyvin neljännesvuosisadan ajan. Saimme kolme lasta ja olimme onnellisia ja elimme hyvää elämää. Koskaan ikäeromme ei näkynyt eikä tuntunut missään, paitsi ihan alussa taloudellisesti, kun minä olin se enemmän ansaitseva. Kuvittelin, että näin menee elämä loppuun, kunnes miehelleni tuli viidenkympin villitys ja hän löysi minua parikymmentä vuotta nuoremman naisen eli klassinen tapaus. En usko, että ikä oli tässä ratkaiseva juttu, vaan näin olisi voinut käydä, vaikka olisin ollut nuorempi. Selitystä en koskaan saanut. En silti kadu ikäeroavioliittoani, vaikka eroa yhä surenkin.

n-58

Ei ikäero nuorempana haittaa, mutta kylläkin vanhetessa.

-49

Melkein 20 v ikäero ei 30/50 vuotiaana merkitse mitään, mutta nyt 60+ ja 80+. Mies on dementiakodissa ja minä yksin.

-62

Olen samaa mieltä. Nuorena ei haittaa, mutta vanhempana kyllä. 15 vuoden ikäeron huomaa nyt erilaisina harrastusmieltymyksinä ja muissakin mielipiteissä. Haittaa jopa yhteiseloa, koska toinen ei ymmärrä toisen harrastuksia. Vaikka toisaalta tuntuu, että mies ei ”aikuistu” koskaan vaikka onkin minua vanhempi.

Accountant

Kyllä ikä vaikuttaa – ennemmin tai myöhemmin.

Sekä mieheni että minun vanhemmillani on iso ikäero. Nyt he kaikki ovat jo vanhuksia, mutta nuoremmat passaavat ja paapovat vanhempia osapuolia. Nuorempien ei saisi kulkea missään, eikä heillä saisi olla omaa elämää eikä tahtoakaan. Vanhemmat osapuolet ovat täydellisiä narsisteja: itsekkäitä ja omahyväisiä. Jos he eivät tarvitse jotakin niin eivät tarvitse muutkaan!

Silti he jaksavat olla tyytymättömiä ja katkeria – siitä kun eivät perheelliset lapset jätä perheitään ja töitään ja tule heitä passaamaan. (!?!?) Viis siitä jos kotona sattuisikin olemaan perheetön ja työtön poikamies han sitä varten… Eihän elämä ole hauskaa jos ei saa kaikkia valtaansa eikä hallittavakseen!

Sitäkin tyytyväisempi olen samanikäiseen mieheeni jonka kanssa olemme joka suhteessa tasa-arvoisia ja samalla aaltopituudella. Olisi minullekin niitä vanhoja ukkoja ollut tarjolla – onneksi en huolinut! Nyt passaisin jotain taataa, ja pahimmassa tapauksessa vaihtaisin hänelle vaippoja, ja syöttäisin… !

E.V.V.K.

Luna

Eihän sillä pitäisi olla, mutta silloin kun nainen on paljon vanhempi, ikävä kyllä sillä tuntuu olevan merkitystä. Tulee happamia katseita ja ikäviä sanoja. Lie kateutta,vai mitä sit mahtaakin olla. Ollaanko hiukan ahdasmielisiä?! Mieshän voi ja saakin olla sit jo paljonkin vanhempi, se ei tunnu haittaavan lainkaan. Niin sa vain menee!

uris

Mielestäni naisen tulisi olla muutamaa vuotta miestä vanhempi.
Kun nyt seuraa Katri-Helenaa ja Marionia,molemmat ovat nuortuneet silmissä.Heillä molemmilla on todella paljon nuoremmat miehet kuin itse ovat.Rakkaus on saanut molemmat naiset hehkumaan…

Nuorekas nainen

En ole koskaan edes harkinnut valitsevani itseäni huomattavasti vanhempaa miestä. Uskon, ettei heistä löytyisi tasa-arvoon kykenevää tai nuorekkuutensa ja kykynsä säilyttävää elämänkumppania.

Olin kymmenkunta vuotta avoliitossa kuusi vuotta vanhemman miehen kanssa – hän vanheni ennen aikojaan, vaikka minulla on enemmän ”kremppoja”. Kaikki eivät hänen iässään olisi vanhenneet, hormoneistahan se on kiinni.

Jazz

No onhan sillä merkitystä ihan kaikessa. Mitä suurempi ikäero sitä enemmän merkitystä. Joissakin asioissa enemmän ja joissakin vähemmän. Itse elän sellaisessa liitossa, tosin melko tyytyväisenä. Julkisuudessakin on ollut näitä pariskuntia esillä, ei se, jos nainen on 30 ja mies 60 (ja hyväkuntoinen), ole vielä mitään, mutta mennäänpäs kaksikymmentä vuotta eteenpäin…Mutta annetaan kaikkien kukkien kukkia!

Tinderella

Minun mieheni on kahdeksan vuotta nuorempi. Sukulaisten ennakkoluulot häipyivät aika varhaisessa vaiheessa mutta kieltämättä niitä oli. Meillekin syntyi kolme kerrassaan mainiota lasta. Jostakin syystä 14 avoliittovuoden jälkeen minua alkoi todella kiusata mieheni jatkuva tapa mitätöidä ja alentaa minua. Ehkä hän koki olevansa minusta liian riippuvainen, myös taloudellisesti, tiedä häntä.

Nyt meidän erostamme on vuosi ja hänen paha luonteensa on yhä pahentunut. Vaikka hän on onnellisesti kihloissa rakkaansa kanssa, hän jaksaa kiusata minua muun muassa eväten minulta meidän yhteishuoltajuudessamme olevien lasteni tapaamista. Silti hän jaksaa esitelmöidä ”jaetusta vanhemmuudesta”. Ehkä hän oikeasti on lapsellisempi kuin ikinä halusin uskoa…?

aviovaimo

Ikähän on vain numeroita, minä olen 65 v ja mieheni 30v, menimme naimisiin toukokuun 14 päivä ja todella onnellisia, ainahan löytyy ihmisiä jotka eivät sulata näinpäin olevaa ikäeroa. Minun lapseni ovat vanhempia kuin mieheni mutta ovat ottaneet erittäin hyvin asian ja olen sanonut heille, että en ota heille isäpuolta vaan itselleni puolison.

Päivänsäde

Ei ikää voi eikä pidäkään ajatella numeroina. Mieheni on 12 v nuorempi ja ongelmia ei ole ollut. Hän ei välitä lapsista ja molemmat rakastamme matkustamista ja rakensimme talonkin, eikä sekään erottanut meitä. Ei se ole ikä, minkä ympärillä kaikki pyörii vaan se, että kaksi toisilleen muuten sopivaa on kohdannu.

Nainen 39v.

Minulla ja miehelläni on ikäeroa 22 vuotta, yhdessä olleet 6 vuotta ja tuntuu, etten ole koskaan ennen ollut onnellisempi, kuin nyt. Olen tuntenut tämän miehen jo vuosia ennen seurusteluamme, joten tiesin kyllä hänen ikänsä ja lastensa määrän, yms. Olemme puhuneet vanhenemisesta, kuolemasta yms ja mikään tuleva ei pelota minua.

Nainen 22v

Mä olen 22v nainen ja mieheni on 37v eli 15 vuotta ikäero. Noh.. Ikä on vain numero. Menimme naimisiin vuonna 2011. Olemme onnellisia ja joskus on riidelty pikku asioista.

Sama nainen

Nuori mies leikkii tunteilla, koska eivät ole kypsiä. Mutta vanhempi ei leiki tunteilla. Joten valitsin vanhempaan miehen.

sinisiipinen

Eiköhän ikäeroon liittyvät asiat liene paremminkin ympäristön kuin asianoamisten ”ongelmia”. Riippuu yksilöistä eli kalendaarinen ikä ja yksilön ikä eivät kulje käsi kädessä. Itse olen miestäni vanhempi, asiasta ei ole koitunut ongelmia. Ikäni arvataan yleensä 10 vuotta nuoremmaksi mitä se todellisuudessa on!
Olemme muuten yhteensopivia joten ikäero ei kaada suhdettamme.

saila k

Se käytäntö että miehen tulee ja on hyvä olla vainoa vanhempi, paljonkin vamhempi saa olla, juontaa juurensa aikaan jolloin naiset eivät olleet työelämässä. Mies oli naisen elättäjä. Se istuu vieläkin monen mielessä vaikka naiset ovat jo pitkään olleet itsenäisiä ja ansainneet elannosta oman osuutensa.
Ikä ei tee kypsää välttämättä ja joaksiellehan ikää tulee lisää. Se on ainoa asia jossa olemme täysin tasa-arvoisia, sekä naiset että miehet.

sinisiipinen

Olet oikeassa tuossa, teidän ikäeronne ei ollut se syy, vaan joku muu.
Tämän kommentin kirjoitan nimimerkille Mummikki.
Miehellä 50vee-ikä on pahempi kuin naisella…. saattavat seota pahanpäiväisesti ja lähtökohta on itsessään.

minävaa

Minulla ja miehelläni ikäeroa 15 vuotta. Hän minua vanhempi.
Ikäeron huomaa juuri musiikkimieltymyksinä ja ehkä elämänkokemuksena.
Muuten tullaan toimeen ihankuin olisin omanikäiseni kanssa.

Turvallinen olo kun hänellä kuitenkin 15vuotta enemmän kokemusta elämästä, ei tarvi pelkää;)

Maajaana

Minulla ja miehelläni on ikäeroa 11 vuotta. Ensialkuun kummankin äiti vastusti suhdettamme ja naimisiinmenoamme, kun molemmat äidit arvelivat oman lapsensa tulevan vain hylätyksi parin vuoden naimakaupan jälkeen. Anoppi piti minua nuorena ja haihattelevana, äitini sanoi miestäni vanhaksi ja kokeneeksi joka pian kyllästyy nuoreen ja kokemattomaan. Kahden viikon päästä meillä on hopeahääpäivä, että se siitä nopeasta kyllästymisestä ja pikaisesta eroamisesta…Siskoni ovat 10 ja 12 vuotta vanhempia kuin itse olen, joten mieheni on oikeastaan ”samaa sukupolvea” kanssani.
Suurin asia, missä ikäerostamme tuntuu olevan haittaa, on eläkkeelle siirtyminen ja sukupolvenvaihdoksen teko maatilallamme. Mieheni on kansaneläkeikäinen jo 7 vuoden päästä, itse olen silloin vielä mielestäni täysin työikäinen. En halua siirtyä maatilalta hoitoalalle enkä kaupankassalle, kuten monet kuuttakymppiään lähenevät naismaanviljelijät ovat joutuneet tekemään tehdessään tilaa seuraavalle sukupolvelle. Kun on ikänsä ollut oman ajan- ja rahankäyttönsä herra, niin eipä sitä enää tällä iällä haluta lähteä toisten kellon mukaan töihin.
Se, miksi nuori mies vanhalla naisella tuntuu monesta ihmisestä vieraalta ajatukselta, johtuu mielestäni siitä, että ihmisillä on alitajuinen ajatus lapsensaannista -näistä parisuhteen hedelmistä.. ja nainenhan sitä miestään nuorempana tulee hedelmättömäksi.

tiikeri

olen 68v kaunis tosi tyttömäinen luullaan 50_55vuotiaaksi,nyt tapasin 41v miehen joka eronnut ja 2 lasta, mutta ei halua enää lapsi,. olemme rakasruneet ja lapseni ja sukulaiset sanovat,kato nyt ikäeroa, ootko seonnut, ei sellanen kestä ,nuorimman tyttäreni miehen ikäinen on tämä timo.tuntuu pahalta, en tiedä itsekään mitä tekisin mutta hän on ihana ja haluaa minut omakseen.tätä on ikärasismi kun nainen on vanhempi. oi voi elämää.

tiikeri

luin kertomuksesi ja minulla nyt mies 41v ja minä 68v, lapset ja tuttavat ovay kauhuissaan tästä.pitäisikö nyt hänet jättää ja ottaa 80v joka minnua piirittää? olen ylpeä sinusta kun olet rohkea nainen .onnea teille.kauheaa ikärasismia.ei täällä saa elää kuin toisten ehdoilla vai mitä mieltä olet?vielä kerran paljon siunausta liitollesi.

RASKASTNUT

ITSE OLEN 20 VUOTT VANHEMMAN MIEHEN KANSSA MIEHENI 49 VUOTTA JA KUN MINÄ OLEN 34 VUOTTA
ELI MILLÄ ON IKÄ ERÖA 20 VUOTTA , EI SE IKÄERO MERKITSE MITÄÄN ANNA MENNÄ MITÄ SYDÄN SANOO .
JA ENSI KESÄNÄ AIO MENNÄ NAIMISIIN SANOKOOT MITÄ
HALUAAPI . JA LAPSIKIN SAA TULLA .

Vastaa käyttäjälle Nainen 39v.Peruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.