Ota kantaa: Onko meistä sivistyneiksi juojiksi?

Uusi alkoholilaki on herättänyt keskustelua siitä, miten alkoholin saatavuutta ja verotusta pitäisi säädellä. Vapaus on ihana asia, mutta opimmeko me kansana koskaan juomaan kohtuudella?

Vastustan vapaata alkoholipolitiikkaa, ajatusta, että vähänkin väkevämpää alkoholia voisi helposti ostaa ruokakaupasta ja että sen verotus ei tuntuisi kukkarossa.
Olen ajatellut olevani aika vapaamielinen ihminen. Miten minusta nyt siis tuli tällainen muutosta vastustava, ihmisten vapauksien rajoittaja?

Saatavuus lisää juomista

Jos herkkua on käden ulottuvilla, käsi tarttuu siihen helposti sen kummemmin ajattelematta. Niin aivomme toimivat.
Tutkimukset ja tilastot vahvistavat, että alkoholijuomien saatavuuden kiristäminen ja korkeat alkoholiverot ehkäisevät tehokkaasti juomista ja siitä aiheutuvia haittoja. Juomismäärät ovat kasvaneet 1960-luvulta lähtien, viimeksi reilusti veroalennuksen jälkeen vuonna 2004. Kun verotusta alettiin vaiheittain taas kiristää, kasvu pysähtyi.
Nykyään alkoholi maistuu myös naisille. Naisten alkoholinkäyttö on kuusinkertaistunut 40 vuodessa! Muutos liittyy osin tasa-arvoistuneeseen juomakulttuuriin, suurkuluttajista yhä 80–90 prosenttia on miehiä. Tissuttelussakin on silti syytä pitää varansa – naisen keho kestää alkoholia miehiä huonommin.

Kärsimystä ja kuluja

Yksilön vapaus ei tarkoita sitä, että yhteisössä voisi elää huomioimatta muita. Alkoholiongelmista aiheutuu kärsimystä myös juojien läheisille ja kuluja yhteiskunnalle.
Kun alkoholia kuluu yhä enemmän, siihen kehittyy lopulta riippuvuus. Päihderiippuvuus tekee ihmisen tietyllä tapaa sokeaksi läheisten tuskalle, luulen.
Yksikin alkoholismiin liukunut elämä on niin surullinen tarina, että mieluummin ostan itse viinini suunnitellusti Alkosta.

Taitaako nuoriso tavat?

Sotien jälkeen syntyneiden keskuudessa juomisessa korostuu tutkitusti humalahakuisuus. Tutkijat puhuvat märästä sukupolvesta. Se on kurjaa, sillä vanha elimistö ei kestä alkoholin vaikutuksia samalla tavoin kuin nuori, riskit kaatua ja loukkaantua kasvavat ja yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa ovat arvaamattomia.
Ihmisen on vaikea oppia uusille tavoille. Juomatapatutkimukset kertovat, että pääpiirteet juomisessa ovat muuttuneet vuodesta 1968 hitaasti.
Nuorison juominen on kuitenkin vähentynyt viime vuosina paljon, paljastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tutkimus. Nyt selvitetään, miksi. Humala ei ehkä enää olekaan heille tavoiteltava asia.
Ehkä nuorissa on polvi parempi?

Mitä tästä pitäisi ajatella? Kerro mielipiteesi tai mahdollinen oma asiaan liittyvä kokemuksesi!

Lue lisää aiheesta on Kotiliedestä 10/17.

 

Katso myös jutut:

Huolestuttaako läheisen alkoholin käyttö? Tunnista tissuttelu ja puutu oikein ajoissa.

Alkoholistien lapset kertovat tarinansa: kosteikossa kasvaneet.

Muistisairaus teki äidistäni tissuttelijan.

 

 

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Ota kantaa: Onko meistä sivistyneiksi juojiksi?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X