2 asiaa ratkaisevat, millainen suhde rahaan sinulla on – tästä syystä rahasta on tärkeä puhua

Oletko koskaan miettinyt, miksi suhtaudut rahaan siten kuin suhtaudut? Suhde rahaan muodostuu monesta asiasta.

Asia, jota käytät päivittäin, mutta josta et puhu juuri ollenkaan. Tuskin mikään muu kuin raha on yhtä vahvasti osa jokapäiväistä elämäämme ja saa silti niin vähän sijaa puheessamme.

Jos ja kun rahasta puhutaan, keskustelua leimaa usein negatiivinen sävy: joko sitä on itsellä liian vähän tai sitten sitä on toisilla liikaa.

”Suomalaisessa kulttuurissa ei saisi menestyä taloudellisesti, mutta samaan aikaan kaikki kuitenkin haluavat hyvän elintason”, varallisuusvalmentaja, yrittäjä ja sijoittaja Terhi Majasalmi sanoo.

Hyvä suhde rahaan on Majasalmen mukaan realistisen positiivinen.

”Ymmärrät, mikä taloudellinen tilanteesi on, ja koet, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseesi omilla valinnoillasi. Pyrit tekemään fiksuja taloudellisia päätöksiä. Elämässä pitää ottaa riskejä, mutta realistinen tarkoittaa sitä, että ei ota liian isoja riskejä tai tee sitoumuksia, joihin ei ole varaa.”

Pyysimme Majasalmea vastaamaan kolmeen rahasuhteeseen liittyvään kysymykseen.

Lue myös: Kaipaako suhtautumisesi rahaan päivitystä – nämä 4 keinoa auttavat, kun haluat muuttua

1. Miksi yksi pihtaa, toinen tuhlaa?

Majasalmi sanoo, että ensisijainen oppi rahasta tulee vanhemmilta. Kuten muidenkin asioiden kohdalla, lapsi omaksuu elämänsä tärkeimmiltä ihmisiltä myös rahaan liittyvät ajatukset ja käytösmallit. Opittujen asioiden lisäksi luonne vaikuttaa.

”Kahdesta tyttärestäni toinen tuhlaisi kaikki rahat, jotka ikinä mistään saisi, ja toinen on paljon harkitsevampi.”

Hyvässä lykyssä vanhempien esimerkki ja suhde rahaan antavat hyvän mallin omaan taloudenhallintaan. Huonommassa tapauksessa opittu malli voi johtaa ongelmiin – tavalla tai toisella.

Pihien vanhempien lapsi voi keikahtaa aikuisena toiseen äärilaitaan, ja hänestä voi tulla holtiton ylikuluttaja, jos lapsena mihinkään ei ole ollut varaa tai jos mitään, minkä olisi kokenut tärkeäksi, ei ole saanut, vaikka varaa olisi ollut.

Pihiys voi myös periytyä ja aiheuttaa turhaa hampaiden kiristelyä.

Tuhlailevien vanhempien lapsi voi puolestaan olla aikuisena äärimmäisen tarkka raha-asioista, jos lapsuudessa on ollut pelkoa esimerkiksi rahojen loppumisesta. Tai sitten hän voi jatkaa tuhlausta ja päätyä taloudellisiin ongelmiin.

Suhde rahaan on yksilöllinen asia.

Aina asenteitaan ei tiedosta, olivatpa ne sitten omia tai muilta omaksuttuja. Onkin tärkeä miettiä, mikä oma suhde rahaan on, mitkä uskomukset ja tunteet ohjaavat tapaa käyttää rahaa ja miten talouttaan oikeasti hoitaa.

Lue myös: Miten säästää rahaa? Lukijat paljastavat 50 vinkkiä!

2. Miksi rahasta on syytä puhua?

Yksi voi kokea rahan positiivisena ja innostavana asiana, joka tuo mahdollisuuksia ja jolla saa kivoja asioita elämäänsä.­ ­Toista raha ahdistaa, ja hän ­haluaisi vältellä kaikkea siihen liittyvää.

Raha herättää meissä paljon tunteita, vaikka se on itsessään neutraali asia.

”Raha ei ole muuta kuin vaihdon väline, jota vastaan saat jotain elämääsi. Maailmaa on helpotettu siten, että ihmisillä on rahaa, jonka avulla voimme vaihtaa osaamistamme. Ennen oli seteleitä ja kolikoita, nyt lähinnä kortteja ja numeroita pankkitilillä.”

Teemme helposti rahan perusteella päätelmiä asiois­ta ja ihmisistä tietämättä, miten asiat todellisuudessa ovat.

”Raha leimaa ihmisiä. Jonkun mielestä se, jolla on paljon rahaa, saattaa ­olla ahne tai paha, vaikka ei voi tietää, millainen ihminen on, jos häntä ei tunne.”

Samoin itseään voi pitää huonompana ihmisenä, jos saa esimerkiksi vähemmän palkkaa kuin työkaveri, vaikka palkalle voi olla todellinen syy. Työkaveri voi olla kouluttautunut pidemmälle, tehdä enemmän tunteja tai ehkä hän on vain kehdannut pyytää korkeampaa palkkaa.

Rahasta kannattaa puhua niin töissä, kotona kuin ystävienkin kanssa. Rahasta puhuminen voi murentaa ennakkoluuloja ja estää uusien syntymistä.

”Ihmisillä on erilaiset rahatilanteet, eikä voi olettaa, että jollain on laittaa paljon rahaa johonkin. Kaikki eivät myöskään halua kuluttaa samoihin asioihin.”

Lue myös: Näin säästät puskurirahaston pahan päivän varalle

3. Onko naisilla huono suhde rahaan?

Naiset käyttävät rahansa lapsiin ja ruokaan, miehet sijoittavat. Stereotyyppistä, kyllä, mutta ei täysin tuulesta temmattua.

”Miehet ansaitsevat usein enemmän. Nainen on yleensä se, joka jää äitiyslomalle. Fakta on, että silloin naisen tulot tippuvat. Jos nainen edelleen laittaa kaikki tulonsa perheen pyörittämiseen ja toinen ansaitsee enemmän eikä rahasta puhuta, perheen talouteen syntyy helposti epätasapaino.”

Ennen kuin yhtäkään lusikkaa laitetaan saman katon alle, kannattaisi käydä keskustelu ja löytää yhteinen sävel siitä, miten kulut jaetaan suhteessa.

Majasalmen mukaan miehet ovat raha-asioissa yleensä tavoitteellisempia kuin naiset.

”Naisilta puuttuvat taloudelliset tavoitteet. He eivät välttämättä mieti, millaisessa taloudellisessa tilanteessa haluavat olla esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden päästä. Kun ei ole tavoitteita, mikään ei ohjaa omaa toimintaa.”

Varallisuusvalmentajana Majasalmi on huomannut, että naiset ovat arkoja. Pohditaan, onko itsellä mahdollisuuksia sijoittamiseen ja varallisuuden kasvattamiseen. Ajatellaan, että asia ei koske minua tai että siihen ei kannata ryhtyä, koska sijoittamiseen liikenevät summat ovat niin pieniä.

Kaikki kyllä ymmärtävät, että sijoittaminen on fiksua, mutta monelle on mysteeri, miten se omassa elämässä toimisi.

”Hyvin monella on mahdollisuus säästää. Nyt, kun sanon näin, niin joku tulee lankoja pitkin, että ei ole. Mutta jos ansaitsee työelämässä rahaa, aika monen on mahdollista säästää. Elämässä voi tapahtua paljon asioita, joihin ei voi oikeasti vaikuttaa, mutta siihen voi, miten käyttää rahat, jotka on ansainnut.”

Epävarmuudesta on  myös hyötyä. Naiset eivät luule liikoja taidoistaan ja ota turhia riskejä. He noudattavat laadittua suunnitelmaa ja ovat täsmällisiä.

”Kun naiset saavat rohkeutta aloittaa sijoittamisen, en ole nähnyt yhtään huonompia tuloksia kuin miehilläkään.”

Lue myös: Nainen, onko eläkkeesi vaarassa jäädä pieneksi? Näin ehdit vielä parantaa sitä

Lähteenä on käytetty myös Unna Lehtipuun ja Terhi Majasalmen kirjaa Rikastamo (Otava 2018).

Avainsanat

Keskustelu

Perin äidiltäni suhteen rahaan, sitä pitää olla pahan päivän varalle ja tuhlata ei saa ja lainaraha ei ole hyväksi. Olen huomannnut, että lapsenikin ovat osittain perineet saman piirteen sitten minulta. Nyt aikuisena olen jo osannut ”tuhlatakin” mutta aina pitää olla ”sukan varressa” jotain että on mistä ottaa jos tulee äkinäisiä rahan tarpeita.

Kyllä se säästämällä on aina paras rahoittaa, niin ei turhaan maksa korkoja. Korot ovat kuitenkin pois tulevaisuuden käytettävissä olevista rahoista. On toki selvää, että esimerkiksi asuntolaina on sellainen, jota ei kovin helpolla säästetä täysin kokoon ennakkoon. Nykyään tv, radio ja netti on pullollaan, jos jonkinlaista https://www.lainaaheti.fi/ tai vastaavaa sivustoa. Toivottavasti näissä ei nyt ihan jokaiselle anneta suinpäin lainaa heti. Itsekin olen perinyt vanhemmilta mentaliteetin säästää rahat ja kuluttaa sitten. Näkisin, että lainaa on hyvä ottaa vain välttämättömiin ja oikeasti tarpeellisiin hankintoihin.

Kommentoi juttua: 2 asiaa ratkaisevat, millainen suhde rahaan sinulla on – tästä syystä rahasta on tärkeä puhua

Vastaa käyttäjälle Lauri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X