Talous

Näin hautapaikka valitaan – lue opas

Kun läheinen kuolee, omaisilla on edessään hautajaisten järjestäminen. Viimeinen leposija voi olla maassa tai vesistössä. Joihinkin paikkoihin vaaditaan viranomaisten lupa. Arkku tarvitaan silloinkin, kun vainaja tuhkataan. Lähtökohtana pitäis aina olla vainajan tahto.

Entinen yhtenäiskulttuuri on hajonnut, ja hautaamisen ja muistotilaisuuden voi toteuttaa monella tavalla. Hautapaikka sekä  hautajaisten ja muistotilaisuuden järjestäminen hoidetaan vainajan tahtoa kunnioittaen. Parasta on, jos vainaja on tehnyt hautaustestamentin tai kertonut toiveistaan. Laki toki asettaa rajoituksensa.

Lue myös: Siunaustilaisuus sujuu näin

Uurnan hautapaikka voi olla myös omalla maalla

Hautapaikka voi olla arkussa, uurnassa tai tuhkat voi sirotella maahan tai vesistöön. Arkun saa käytännössä haudata vain seurakunnan hautausmaalle. Täysin poissuljettua se ei ole omalle maallekaan. Tällöin siitä tulee kuitenkin erillinen hautapaikka, johon tarvitaan aluehallintoviraston lupa, eikä lupa irtoa helposti.

Maatuvan uurnan voi haudata omalle maalleen ilman viranomaislupaa tai toisen maalle, jos on saanut siihen luvan.

Jos vainaja tuhkataan, uurnan hautaus tai tuhkien sirottelu on tapahduttava vuoden kuluessa tuhkaamisesta. Monesti omaiset haluaisivat jakaa tuhkan useampaan tärkeään paikkaan. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista.

Lue myös: Ota osaa suruun kauniilla muistolauseella – valitse värssy Kotilieden koosteesta

”Eihän ruumistakaan voi jakaa. Tuhkan kanssa toimitaan samalla periaatteella,” pääsihteeri Matti Karjalainen Suomen hautaustoiminnan keskusliitosta sanoo. Kun uurna haetaan krematoriosta, hakijan on ilmoitettava kirjallisesti, mihin tuhka laitetaan.

Vainajan tuhkan voi sirotella omalle maalleen. Toisen maalle siroteltaessa tarvitaan maanomistajan lupa. Vesialueen haltijalta lupa tarvitaan silloin, kun tuhka sirotellaan mereen tai järveen. Tämä koskee myös omaa mökkirantaa, mikäli ei omista kyseistä vesialuetta.

Lue myös: Muistilista omaiselle: Mitä, jos vainaja ei kuulu kirkkoon, mitä tarkoittaa kuolinpesä, kenelle kuolemasta on ilmoitettava…

Monissa rannikkokaupungeissa kuten Turussa, Raumalla, Kotkassa ja Helsingissä on alettu merkitä tuhkan sirotteluun oma vesialue.

Tuhkan saa laittaa myös metsähallituksen maille luvan kanssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että omistajalla on lupa rakentaa kyseiseen kohtaan vainajan tuhkasta huolimatta

Arkku tarvitaan aina

Arkku tarvitaan silloinkin, kun vainaja tuhkataan. Arkun on täytettävä ympäristövaatimukset, joista hautaustoimiston arkussa on sertifikaatti. Itsetehdyn arkun on täytettävä samat kriteerit kuin tehdasvalmisteisen.

Lue myös: Kauneimmat runot kuolemasta

”Jos yksinkertainen lauta-arkku tuntuu siunaustilaisuudessa karulta, monet seurakunnat lainaavat liinan arkun päälle siunaustilaisuuden ajaksi, pääsihteeri Karjalainen muistuttaa.

Kartonkiarkku ei ole enää käytössä, sillä kartonki kostuu helposti eikä kestä käsittelyä. Arkkuja kysellään myös lainaksi. Se ei ole mahdollista, sillä ruumis on poltettava arkun kanssa, jotta lämpö nousee tarpeeksi korkeaksi.

Tuhkaus on halvin hautaus

”Ulkomailta tulee nykyään melko paljon uurnia, kun muualla asuneita suomalaisia halutaan haudata Suomeen”, Karjalainen sanoo. Jos vainaja on kuollut Suomessa, mutta hänet haudataan ulkomaille, uurna lähetetään kohdemaahan postipakettina.

Siunaustilaisuus ei maksa, jos vainaja kuuluu kirkkoon. Kirkosta eronneellekin halutaan usein siunaus, jolloin seurakunta voi ottaa tilan käytöstä maksun. Tuhkan sirottelu muistolehtoon voi olla yhdellä paikkakunnalla ilmaista ja toisella maksullista, sillä seurakunnat päättävät itse palvelujensa hinnoista. Myös muun hautaamisen hinnat saattavat hieman vaihdella kunnittain.  Sukuhautaan hautaaminen on kuitenkin aina halvempaa kuin oman hautapaikan pitäminen.

”Jo tilakysymyksen vuoksi suositellaan, että sukuhaudan hautapaikat käytetään”, Matti Karjalainen sanoo.

Edullisin hautaus on sirottelu. Karjalainen arvelee, että halvimmillaan vainajan voi haudata 300–400 eurolla, lisäksi tulevat seurakunnan hautapaikkamaksut. Edullisimmat arkut maksavat reilut 300 euroa.  Jos kuolinpesässä ei ole varallisuutta eikä omaisia ole tai heillä ei ole rahaa hautauskuluihin, sosiaalitoimi hoitaa hautauksen. Muistotilaisuus ei ole pakollinen. Kaikki eivät sitä pidä joko vainajan toiveesta tai muista syistä.

Yksityinen tai yhteinen laatta hautapaikalle

Muistomerkin tai -laatan saa laittaa rannalle, metsään tai omalle maalle paikkaan, johon tuhka on siroteltu, mikäli on hakenut aluehallintovirastolta luvan. Kyseessä on tällöin yksityisen haudan perustaminen, johon liittyy oma byrokratiansa. Tämä ei ole kovin yleistä. Monissa muistolehdoissa on yhteismuistomerkki, johon vainajan muistolaatan voi kiinnittää.

Jos ei ole tiedossa, mihin vainaja halusi tulla haudatuksi eivätkä omaiset pääse hautapaikasta yksimielisyyteen, asia joudutaan ääritapauksessa käsittelemään käräjäoikeudessa.

Valitettavasti jotkut unohtavat vainajan saman tien, vai mikä lienee syynä siihen, että uurnia ei aina haeta pois. Tällöin seurakunnan työntekijät joutuvat jäljittämään vainajan omaisia.

Asiantuntijoina pääsihteeri Matti Karjalainen, Suomen hautaustoiminnan keskuliitto, uskontotieteilijä Mari Pulkkinen ja ylitarkastaja Johanna Rantala, AVI 

Artikkeli on julkaistu Kotilieden numerossa 10/18

Kommentoi

Kommentoi juttua: Näin hautapaikka valitaan – lue opas

ssssssssssssss

”Arkku tarvitaan silloinkin, kun vainaja tuhkataan. ”
miksi? jos vain tuhkaa ja sirottelee omaan paikkaansa? mihin arkkua tarvitsisin?

Sanna

Vainaja tuhkataan arkussa.
Siihen se tarvitaan

Sinun täytyy kommentoidaksesi.