Kolumni: Tutkimus kotitalousvähennyksestä pätee omaan arkeeni – minullakaan ei ole varaa luoda uutta työtä
Kotitalousvähennys on nykyisellään tulonsiirto niille, joiden ei tarvitse rahojaan muutenkaan laskea, kirjoittaa toimittaja Iina Alanko.
Palkansaajien tutkimuslaitos ja VTT julkistivat pari viikkoa sitten tutkimuksen, jonka mukaan kotitalousvähennys ei vähennä harmaata taloutta eikä luo uutta työtä. Sen jälkeen on kiistelty siitä, onko tutkimustulos oikea, se kun poikkeaa perinteisen talouspuheen oletuksista. Tutkimuksen kritisoivat väittävät myös, että ihmisten arkikokemus on toinen.
Olen yksi niistä, joiden arkikokemus on täsmälleen tutkimuksen mukainen. Kun on pakko ja fiksua, ostan palvelun firmalta. Sellaisia ovat vaikkapa remonttien putki- ja sähkötyöt, joiden pitää vakuutusten ja arkijärjenkin sanelemana olla ammattilaisten tekemiä. Ostaisin kyseisen työn, saan siitä kotitalousvähennyksen tai en. Päätökseni ei siis luo uutta työtä.
Liikun talkoo- ja naapuriavun, kiitollisuudenvelan ja vastavuoroisuusperiaatteen harmaalla alueella ja siellä myös pysyn.
Muut hommat teen ihan itse tai pyydän apua ystäviltä tai sukulaisilta, joita kiitän miten kiitän. Näin siksi, että minulla ei ole a) ylipäätään varaa teettää mitään töitä firmoilla b) varaa odottaa kuukausia, jopa yli vuotta sitä, että saan maksamistani töistä 40 prosenttia takaisin. Liikun siis talkoo- ja naapuriavun, kiitollisuudenvelan ja vastavuoroisuusperiaatteen harmaalla alueella ja siellä myös pysyn.
Kotitalousvähennys on nykyisellään tulonsiirto niille, joiden ei tarvitse rahojaan muutenkaan laskea. Niiden, jotka elävät kädestä suuhun, pitää pärjätä käyttäen omia lihaksiaan, mielikuvitustaan ja ystävien apua.
Lue myös: Kolumni: Lapsilisä loppuu juuri pahimpaan aikaan
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kolumni: Tutkimus kotitalousvähennyksestä pätee omaan arkeeni – minullakaan ei ole varaa luoda uutta työtä
Jos Sinä et luo työtä, onko se Sinulta pois joku muu luo?
Olen TÄYSIN erimieltä ! En näe mitään järkeä, että kotitalousvähennystä vähätellään ja vääristellään sen käyttötarkoitusta! Mitäpäs jos me suomalaiset naiset ( kyllä- juuri me!) kerrankin otettaisiin vastuuta omasta ja läheistemme hyvinvoinnista, eikä aina ”tehrä kaikkea ite” ! Ettei äidin tarvitse kaatua 12 h työpäivän jälkeen kotiin siivoamaan, laittamaan ruokaa, pyykkäämään ja silittämään ja siinä sivussa hyväntuulisia nostelemaan puntteja kunnon kohottamiseksi ja illan päätteeksi viihdyttämään asuinkumppania ja lapsia älykkäillä keskustelulla yms yms. Minä olen ainakin ihan täynnä tätä ns. skandinaavista tasa-arvoa, jossa naisen täytyy venyä kaikkeen! Kotitalousvähennystä tuplaten, lisää työllisyyttä ja onnellisemmat naiset ja perheet!
Hei, en todellakaan tarkoittanut sitä, että kenenkään tarvitsisi tehdä kaikkea itse – saati, että kotitöiden pitäisi kaatua naisten niskaan. Se on kuitenkin perheiden sisäisen tasa-arvon kysymys ja koskee kaikkia perheitä riippumatta siitä, onko heidän mahdollista ostaa ulkopuolista apua vai ei. Pointtini oli se, että kaikkien ei ole mahdollista käyttää kotitalousvähennyksen tuomaa mahdollisuutta palveluiden ostoon, koska heillä ei tulojen pienuuden takia yksinkertaisesti ole varaa siihen. Vain tarpeeksi varakkailla on – ja olisi todennäköisesti myös ilman valtion tukea.
Suuri osa vähennystä käyttäviä on eläkeläisiä, joiden rahat juuri ja juuri riittävät avun ostamiseen. Vaihtoehto on ns hoivakoti tai vastaava helvetti. Kaikki eivät voi rekrytoida sukulaisia ja tuttuja itseään hoitamaan. Ei pidä mennä sanomaan, että tukea käyttävät vain sellaiset, jotka käyttäisivät sitä joka tapauksessa, jopa ilman veroetua. Mistä Sinä sen voit tietää?
Onko toimittajan mielestä todellakin kyse tulonsiirrosta, jos maksan kaikista ansiotuloistani veroja ja veronluonteisia maksuja 45 %:n sijaan vain 43 %? Mitä saan vastineeksi? Ilmeisesti minun osani on vain saada moitteita siitä, että en maksa tarpeeksi veroja enkä tee itse tarpeeksi töitä kotona. Voin sanoa, että ansiotuloihini olen päässyt vain todella ahkeran opiskelun ja pitkäaikaisen työskentelyn kautta.
Miten yhteiskunta kannustaa siihen, että ihmisen kannattaa kouluttautua ja hankkia erityisosaamista, hakeutua vaativiin tehtäviin ja tehdä suuria työtuntimääriä? Miten yhteiskunta ohjaa siihen, että lähtökohtaisesti ihmisellä itsellään on myös vastuita ja velvollisuuksia eikä vain oikeuksia? Nykyisellään tuntuu, että pikemminkin ohjataan laiskotteluun ja siivelläelämiseen. Verotuksen progressio on suorastaan laillistettua ryöstöä.
Toimittajalla on täysin virheellinen, idealistinen vihervasemmistolainen näkemys taloudesta. Itse olen tehnyt erityisosaamista vaativia töitäni hyvin ahkerasti; kotitalousvähennyksen avulla olen voinut palkata erikseen mökille ihmisen tekemään remonttia. Olisiko siis toimittajan mielestä parempi, että itse maalaan ja teen terassia mökillä ja teen vähemmän ansiotöitä, joissa rajavero on yli 60 %? Siten erityisosaamiseni jää käyttämättä, yksi pienyrittäjä työllistämättä ja yhteiskunta veroitta.
Kolumnin näkökulma oli suppea, tarkoituksellisesti kotitalousvähennystä hyödyntäneitä ärsyttämään tarkoitettu ja jopa osaa lehden lukijakunnasta halveksiva. Kädestä suuhun elämään joutuvien ja rahakasojen päällä istuvien kansalaisryhmien välissä on tulojensa puolesta varsin suuri osa suomalaisista. Moni heistä on esimerkiksi nuorempana tehnyt itse pieniä koti- ja mökkiremontteja, mutta kotitalousvähennys on nyt alentanut kynnystä sellaisten teettämiseen ulkopuolisilla. Eihän remonteissa ole kyse pelkästään putki- ja sähkötöistä, jotka joka tapauksessa teetettäisiin ammattilaisilla. Sama pätee hoivapalveluiden yms. hankkimiseen. Arkikokemuksia on tässäkin asiassa useampia, sanoi tutkimus mitä tahansa.