Kuusi tasa-arvomyyttiä työelämästä – Suomi ei olekaan tasa-arvon mallimaa

Suomalaisessa työelämässä on monia asioita, jotka voisivat olla paljon paremmin naisten kannalta. Tunnistatko sinä nämä arkiset myytit? Kerro, mihin tasa-arvomyytteihin sinä olet työssäsi törmännyt.

Myytti 1: ”Naiset ja miehet saavat samaa palkkaa samanarvoisesta työstä.”

Käytännössä suomalaisnaisen palkkaeuro on ainakin vuodesta 1985 asti ollut noin 80-83 senttiä miehen eurosta. Maailma on muuttunut, naiset kouluttautuvat paremmin kuin miehet, työelämään ovat tulleet tietokoneet, kännykät, internetit ja sähköpostit ja kaikenlainen digitalisaatio ja robotisaatio etenevät.

Miksi tämä yksi asia – naisten ja miesten palkkaero – pysyy vuosikymmeniä prikulleen samana?

Myytti 2: ”Naiset ja miehet voivat valita, minkä tahansa itseään kiinnostavan ammatin.”

Käytännössä Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet jyrkästi naisten ja miesten töihin eli työmarkkinat ovat segregoituneet. Palkkaerojen selitetään usein johtuvan segregaatiosta, mutta tilanteen pysyessä samana vuodesta toiseen, voi perustellusti epäillä, että segregaatio ei selitä palkkaeroja vaan on itse palkkaeroja tuottava dynamiikka. Sitä paitsi Suomen työmarkkinat ovat Euroopan unionin segregoituneimpia.

Myytti 3: ”Kun kouluttaudut, etenet hyvin työelämässä.”

Käytännössä suomalaisten tyttöjen ja naisten odotukset petetään erittäin epäreilusti. Naisten miehiä parempi kouluttautuminen ei ole ratkaissut palkkaeroja kuten ekonomistit ennustivat eikä kouluttautuminen ole muuttanut ammattien jakautumista jyrkästi naisten ja miesten töiksi.

Juuri kun naiset ovat kouluttautuneet ja heidän pitäisi saavuttaa hyvä työmarkkina-asema, kriteerit muuttuvat ja koulutuksen merkitys palkkauksessa pienenee.

Myytti 4: ”Palkat ratkaistaan avoimesti työmarkkinoilla.”

Ei ole olemassa mitään markkinatoria, jossa palkkoja ja työsuorituksia vertailtaisiin vapaana kaikista perinteistä tai rakenteista. Miksi markkina muutoin polkisi juuri naisten työn hintaa? Jos työlle on tarve ja tarjolla on hyvä tekijä, miksi kategorisesti naisten työ olisi vähemmän arvostettua?

Olisi reilua myöntää, että niin sanotut työmarkkinat heijastelevat sosiaalisia käsityksiämme sukupuolesta, yhteiskuntaluokasta ja vaikkapa etnisyydestä. Esimerkiksi Britannian kuuluisassa yleisradioyhtiössä BBC:ssä kaikkein parhaitenkin palkattujen nais- ja miesjuontajien välinen palkkaero on paljastunut olevan miljoonia puntia. Jokavuotisessa suomalaisessa veroäyrijulkistuksessa voi havaita saman ilmiön.

Kannattaa huomata, että vapaan valinnan sijasta työmarkkinoilla vaikuttavat rakenteiden ja arvostuksien ohella myös poliittiset prosessit ja eri toimijoiden valtakamppailut.

Myytti 5: ”Jos valitset oikean ammatin, etenet työelämässä.”

Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että naisten tulisi valita miesammatti. Entä jos kaikki valitsisivat miesammatin eikä yksikään tyttö menisi hoitoalan koulutukseen tai pyrkisi opettajaksi? Ajatuskoe osoittaa puhtaan valinnan ajatuksen kestämättömäksi – ja kohtuuttomaksi: 15-18-vuotiaiden tyttöjen pitäisi muka valinnoillaan hoitaa vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja yhteiskuntaan rakentuneet palkkajärjestelmät ja ammattiarvostukset.

Lisäksi nuorten naisten tulisi valita, että eivät jää lasten vuoksi hoitovapaille tai sairaita lapsia hoitamaan. Onneksi vanhempainvapaat ja vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on viimein havaittu oikeaksi, rakenteelliseksi ongelmaksi, jolla ei ole mitään tekemistä yksilön valinnan kanssa.

Jos kaikki työnantajat vastaavat vanhemmuudesta aiheutuvista kuluista ja jos on yhtä suuri riski palkata nuori mies kuin nainen lastenhoidon jakautumisen kannalta, silloin on ratkaistu rakenteellinen ongelma. Islannissa on toimittu näin, ja työelämän tasa-arvo on siellä paremmalla tolalla kuin Suomessa.

Myytti 6: ”Julkinen sektori on reilu ja tasa-arvoinen työnantaja.”

Julkisella sektorilla työskentelevistä 80 prosenttia on naisia. Kunnilla on kuitenkin jostakin syystä varaa maksaa parempia palkkoja Teknisten sopimuksen piirissä oleville miehille kuin esimerkiksi Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä oleville naisille.

Koko yhteiskunnassa kilpailukykyä ja säästöä haetaan nykyään julkisen sektorin naisten palkkojen kustannuksella. Miksi julkisen sektorin elintärkeät ja välttämättömät työt on nyt asemoitu palkkakehityksessä vientisektorin taakse?

Ja kuntien itsensä on turha toistella maksavansa työehtosopimusten mukaisia palkkoja, sillä laki edellyttää, että samanarvoisesta työstä maksetaan samanarvoista palkkaa. Työehtosopimus ei ole mikään peruste maksaa eri palkkoja samanarvoisesta työstä.

Riko hiljaisuus ja kerro, minkä tasa-arvomyytin sinä olet havainnut?

Keskustelu

Nauroin ja lujaa. Ilmeisesti kirjoittaja ei tiedä mitään faktoista tai tasa-arvosta, mutta hienosti tietää femakko mantransa ja yrittää levittää sitä. Riitta Lehtimäen kannattaa hieman tutustua faktoihin ennen kuin latoo niitä lehteen totuutena.

1. Naiset ja miehet saavat saman palkan. Tämän määrää lakikin. Naiset saavat 80% vähemmän ANSIOITA, joka taas johtuu siitä, että tekevät 20% VÄHEMMÄN TYÖTUNTEJA kun taas miehet tekevät 20% ENEMMÄN TYÖTUNTEJA ylitöiden muodossa.

2. Naiset voivat edelleenkin valita ihan minkä tahansa ammatin. Kukaan ei tule estämään naista menemästä ”miesten” töihin tai toisin päin. Valittaminen ja patriarkaatin tai ”asenteista” puhuminen on täyttä puppua. Tämän osoittavat jo pörssiyhtiöiden johdossa olevat naisetkin jotka ovat ilmaisseet saman asian haastatteluissaan.

3. Naiset ovat paremmin koulutettuja kuin miehet mutta edelleenkin suuntautuvat sosiaalialoille ja ”sukupuolentutkimukseen” eli naistutkimukseen. Ei kukaan kaipaa tällaisia töihin. Insinöörejä ja muita kylläkin ja jos osaa työnsä niin tulee etenemään jos omaa vielä hieman sosiaalisuuttakin, jonka naiset usein omaavat paremmin kuin miehet, niin yleneminen on lähes varmaa. Eli taas meneee metsään kirjoittajalla väitteet.

4. Palkat määräytyvät TES mukaan joka taas riippuu siitä mitä on varaa maksaa. Naisten suurin työllistäjä on valtio eli toisin sanoen naisten palkat maksavat miehet verorahoistaan joka määrittää paljonko on varaa maksaa. Julkinen ei voi maksaa enempää palkkaa kuin mitä se kerää veroja. Jos haluaa paremman palkan niin taas saa suuntautua yksityiselle ja palkkaa voi edelleenkin neuvotella lisää, mutta se vaatii myös osaamisensa todentamista. Jos työnantajat saisivat päättää niin palkkaa ei maksettaisi ollenkaan. Valittaminen seis ja neuvottelemaan lisää tai vaihtamaan työpaikkaa jos ei nykyinen kelpaa.

5. Biologiaan ei voi vaikuttaa joten valittaminen seis vauvojen suhteen ja edelleenkin naiset saavat ihan itse valita uran tai lapset. Kukaan ei naisia ole pakottamassa tekemään lapsia toisin kuin miehet jotka pakotetaan uhraamaan elämänsä maan vuoksi (armeija) tai osallistumaan orjatyöhön (siviilipalvelus) elleivät halua sitten mennä vankilaan. Lisäksi 15-18.v pojilla on vaikeampaa valita mihin ammattiin menevät koska poikien murrosikä osuu tälle välille jollloin hormoonit sekoittavat päätä, vrt. tytöt jotka usein ovat jo murrosiän ohi pian tässä kohtaa.

6. Samanarvoista työtä ei ole olemassa, on vain samanlaista työtä. Kunnissa ei tehdä samaa työtä kuin yksityisellä ja yksityinen maksaa julkisenpuolen palkat VEROINA. Jos yksityiseltä ei tule veroja, niin julkisella ei makseta palkkoja. Suomessa on myös väestöönsä nähden yksi maailman suurimmista julkisista. Verotulot ovat pienentyneet ja velka kasvaa. Ei julkinen yksityiseltäkään pysty leikkaamaan joten silloin leikataan hallinnosta ja muualta joissa naiset pyörittävät papereita, jotka tietokoneet pystyisivät hoitamaan tehokkaammin ja varmemmin, mikäli näin vain haluttaisiin. Ei unohdeta, että naiset (kuntalaiset) saivat jopa 5 vuoden irtisanomissuojia kun kuntia yhdistettiin ja nyt se aika on tullut umpeen eli tervemenoa turhat istujat.

Hei ja kun nyt puhutaan tasa-arvosta, palkoista ja ansioista niin tässäpä kirjoittajalle mietittävää.

1. Naiset maksavat vain 40% terveydenhuollon tarvitsemista rahoista, mutta käyttävät 60% palveluista samaan aikaan kun miehet maksavat 60% mutta saavat käyttöönsä vain 40%!

2. Naiset nostavat eläkkeitä maksamiinsa eläkkeisiin nähden 120% samaan aikaan kun miehet nostavat vain 80% eläkkeistään keskimäärin. Toisin sanoen, miehet maksavat naisten eläkkeet.

3. Naiset elävät 7 vuotta pidempään kuin miehet, mutta tätä ei nähdä ongelmana. Ero on niin suuri, että elintavat eivät siihen enää vaikuta vaan kyseessä on raskaiden, vaarallisten stressaavien töiden keskittyminen miehille sekä terveydenhuollon piitaamattomuus miehistä.

Meidän tulisikin siis nostaa naisten terveydenhoito maksuja ja eläkemaksuja, sekä nostaa miesten eläkkeitä vastamaan miesten eliniänodotetta. Meidän tulisi myös tehdä nopeasti korjausliike ja laittaa muutama satamiljoonaa varmistamaan miesteneliniän nostamiseen samalle tasolle kuin naisten. Myös vauvojen teko pitäisi saada prioriteetiksi, jotta emme kuole sukupuuttoon kun naiset eivät tee tarpeeksi lapsia nykyään Suomessa.

Tasa-arvoistaja toi hienosti esiin miehiin kohdistuvia epätasa-arvoisuuksia joita ei feministiset ”tasa-arvon” ajajat halua tuoda esiin.
Kiitos tasapainottamisesta, tasa-arvo kuuluu kaikille!

Olipa Kotiliedeltä harvinaisen epäreilu kirjoitus. Kaikki faktat oli esitetty vain yhdestä näkökulmasta. Feministin näkökulmasta.

Nyt saattaisi olla pienen oikaisun paikka. Tällaiset jutut eivät ainakaan lisää tilaajamääriä.

Olen lähinnä huolestunut toimittajien ammattitaidosta. Kuinka hyvänä lehtenä tällaista edes julkaistaan. Tosiasiat ovat ihan hakusessa.

1. Suomessa vallitsee samapalkkaisuus. Sen sijaan miesten ansiot ovat korkeampia, koska miehet valitsevat ammatin, jossa ansiotaso on korkeampi. Lisäksi miehet tekevät pidempää päivää ja pitävät vähemmän sapatti-ym. vapaita.

2. Tottakai yksityinen sektori voi maksaa paremmin. Monet kunnat ja etenkin valtio ovat ylivelkaantuneita, joten nykyisetkin palkat ovat aivan liian korkeat. Myös työtahti on alhaisempi kuin yksityisellä. Huom. pääsääntöisesti.

3. Suomen työmarkkinat eivät ole jakaantuneet. Maassamme on esim. naisinsinöörejä paljon verrattuna moneen EU -maahan.

Yleisesti ottaen miesten asema on selkeästi huonompi kuin naisten: asunnottomuus, itsemurhat, päihdeongelmat, asunnottomuus, huoltajuuden menetys, koulupudokkaat.. Huomattava on, että miesten elinikä on n 6 vuotta alhaisempi keskimäärin kuin naisten, mikä tekee miesten eläkkeestä 70 senttiä??. Miehet käyvät lisäksi armeijan, mikä vähentää heidän ansioitaan ja eläkekertymää.

Miksi asioista ei puhuta objektiivisesti. Tiedonvälityksen eli journalismin perusedellytys on tasavertaisuus ja objektiivisuus, mikä ei useinkaan maassamme täyty.

Kuinka valheita kirjoittava journalisti voi olla enää töissä. Luulisi, että ainakin varoitus tulisi. Jos mies kirjoittaisi moista soopaa, näin kävisi. Suomessa naisille on omat säännöt. Missä tasa-arvo??

Uskooko kirjoittaja tällaisen asenteellisen tuuban todella edistävän tasa-arvoa?

NYT Kotiliesi ja Otavamedia. Jos olette yhtään tasa-arvoisia, annatte kirjoittajalle potkut

Muiden ohella esim. Pauli Sumanen on tyhjentänyt ja osoittanut perättömiksi näitä myyttejä tehokkaasti. Jostain kumman syystä tietyt tahot näitä kummitusjuttuja silti jaksavat levittää. Tällätavoin ei tosin edistetä tasa-arvoa vaan ajetaan omaa asiaa, ja lisätään vain riitaa ja epäsopua. https://www.youtube.com/watch?v=1z4RusMRTa4&t=595s

Kommentoi juttua: Kuusi tasa-arvomyyttiä työelämästä – Suomi ei olekaan tasa-arvon mallimaa

Vastaa käyttäjälle Nainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X