Lenkille tai pitkälle lounaalle keskellä työpäivää — tiesitkö, miten uusi työaikalaki vaikuttaa sinuun?

Töitä pari tuntia aamulla ja pari illalla. Miltä kuulostaa? Nyt voimaan tullut uusi työaikalaki mahdollistaa joustotyöajan, jossa työntekijä päättää laajalti missä ja milloin tekee töitä. Tässä kaikki, mitä sinun pitää tietää uudesta laista.

Miltä kuulostaa ajatus tunnin lenkistä ja pitkästä lounaasta keskellä työpäivää? Tai ajatus siitä, että voisit hakea lapset tarhasta keskellä työpäivää ja jatkaa työntekoa lapsen mentyä nukkumaan? Tai miten olisi työpäivä, joka alkaisi vasta lounaan jälkeen, kun aamun askareet ovat oikeasti pulkassa? Nyt tällaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia, kunhan työnkuva sen sallii ja asiasta sopii työnantajan kanssa. Sipilän hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi hyväksyttiin maaliskuussa 2019, ja uusi työaikalaki astui voimaan 1.1.2020.

Lue myös: Miten voisin viihtyä työssä paremmin? Lue asiantuntijan vinkit

Uusi työaikalaki on tuonut etätyön työajan seurannan piiriin.

Etätyöskentely on lisääntynyt noin kolmanneksella vuosina 2012–2016, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrien. Vuonna 2016 etätyötä vähintään kuukausittain teki joka viides palkansaaja.

Laki korvaa vuoden 1996 työaikalain ja pyrkii reagoimaan työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin: työstä on tullut yhä projekti- ja kausiluontoisempaa ja etätyö on entistä tavallisempaa.

Linnunmaa Lexin finanssi- ja työoikeuden lakiasiantuntija Tarja Anunti kertoo yhdestä työaikalain keskeisimmästä uutuudesta, joustotyöstä. Mitä se tarkoittaa ja miten se voi vaikuttaa juuri sinuun?

Uusi työaikalaki ja joustotyö: työntekijälle, jonka työ ei vaadi kuin 50% läsnäoloa

Suuri yksittäinen muutos uudessa laissa on joustotyöaika. Uusi työaikalaki mahdollistaa työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen, jossa työntekijä voi vähintään puolet työajasta päättää missä ja milloin töitä tekee.

Joustotyöaikaa voi käyttää työntekijä, jonka työ vaatii korkeintaan 50% läsnäoloa työnantajan tiloissa ja 50% työntekoa tiettynä ajankohtana. Tällaista pitkälti aikaan ja paikkaan osittain sitomatonta työtä on usein asiantuntijatyö, tietotyö ja toimihenkilötyö. Joustotyö sopii muihinkin sellaisiin töihin, jotka eivät ole täysin sidottuja tiettyyn paikkaan tai aikaan, mutta joissa työaikaa kuitenkin mitataan. Monet johtavassa asemassa olevat tai muut sellaiset työntekijät, jotka päättävät täysin itsenäisesti työajoistaan ilman työajan seurantaa, kuuluvat kokonaan työaikasääntelyn ulkopuolelle.

Joustotyöstä sovitaan kirjallisesti työantajan kanssa. Sopimuksessa päätetään muun muassa päivistä, jolloin työntekijä tekee töitä, viikkolevosta ja mahdollisesta kiinteästä työajasta, jos työnkuva tai esimerkiksi työpaikan palaveriaikataulut sitä vaativat. Kiinteästä työajasta ei ole välttämätöntä sopia.

Lue myös: Työuupumus uhkaa tietotyöläistä – tunnistatko sinä oireet?

Uusi työaikalaki helpottaa lakiesityksen mukaan työn ja muun elämän yhteensovittamista ja parntaa työn tuottavuutta.

Vuoden alusta voimaan tullut uusi työaikalain helpottaa hallituksen esityksen mukaan työn ja muun elämän yhteensovittamista ja parantaa työn tuottavuutta.

Joustotyö käytännössä: työajan voi ajoittaa miten itse haluaa

Käytännössä joustotyö tarkoittaa, että töitä voi tehdä pätkissä, esimerkiksi pari tuntia aamulla ja pari illemmalla. Työntekijä voi pitää vaikka pitkän tauon keskellä päivää – mennä lenkille ja tavata ystäviä – ja jatkaa työntekoa myöhemmin iltapäivällä. Työaikoja ei tarvitse lyödä lukkoon etukäteen, vaan ne voi myös päättää spontaanisti, vaikka samana päivänä.

Joustotyötä tekevä voi myös tehdä joinain päivinä pidempää päivää kuin toisina. Maksimituntimäärä on 10 päivässä. Työmäärän täytyy kuitenkin tasoittua 4 kuukauden seurantajaksolla 40 tuntiin viikossa. Työntekijä toimittaa työnantajalle palkanmaksukausittain luettelon tekemistään työtunneista ja työnantajalla on velvollisuus seurata työtuntien määrää.

Joissain työehtosopimuksissa voidaan sopia tarkemmin joustotyön käytännöistä, mutta ei kuitenkaan rajoittaa joustotyön käyttöä.

Miksi tällainen uudistus tuli nyt? Etätyötä ei ennen laskettu työajaksi

Monella työpaikalla etätyötä on tehty tähänkin asti joustaviin kellonaikoihin. Entisessä laissa etätyötä ei kuitenkaan varsinaisesti laskettu työajaksi, vaikka käytännössä näin useimmilla etätyön mahdollistavilla työpaikoilla tehtiinkin.

Nyt etätyö kuuluu työaikalain säännösten piiriin, mikä tarkoittaa, että etätyötunteja seurataan yhtä lailla kuin työpaikalla tehtyjä työtunteja, ja ylitöitä voidaan tarkkailla paremmin. Työajan seuranta myös etätyön osalta on tärkeää työsuojelun toteutumiseksi. Joustotyöaika tarjoaa yhden ratkaisun etätyön työajan seurantaan. Etätyössä voi olla käytössä myös säännöllinen tai liukuva työaika.

”Laki on työntekijän kannalta turvaelementti. Työaikalain keskeinen tavoite on suojella työntekijöitä luomalla työajalle enimmäismäärät ja säännökset, joilla pyritään estämään liiallinen kuormitus. On tärkeää, että laajalti käytössä oleva etätyö on nyt selkeästi nostettu työaikalain piiriin”, Anunti sanoo.

Joustotyöaika mahdollistaa esimerkiksi työpäivän järjestämisen niin, että päivällä on aikaa urheilla.

Joustotyöaika mahdollistaa esimerkiksi työpäivän järjestämisen niin, että päivällä on aikaa urheilla.

Kiinnostaako uusi työaikalaki? Pohdi työsi luonnetta ja keskustele työantajasi kanssa

Se, voitko sinä ryhtyä joustotyöhön, riippuu työnantajastasi ja työsi luonteesta. Pohdi ensin, onko joustotyö sinun työnkuvallesi mahdollista. Keskustele sitten mahdollisesta sopimuksesta työnantajasi kanssa.

”Joustotyö tuo vapautta, mutta myös vastuuta. Siinä oman ajankäytön hallinta korostuu ja on tärkeää pystyä itsenäisesti huolehtimaan, etteivät työpäivät veny äärimmilleen ja että vapaata on riittävästi. Toisaalta työn on edelleen oltava työnantajan suuntaan tuottavaa eli joustotyössä on epäsäännöllisyydestä huolimatta pystyttävä pitämään fokus työssä, silloin kun sitä tehdään.”

Joustotyötä ei pääse tekemään kuka tahansa, sillä laki ei velvoita työnantajaa suostumaan työntekijän pyyntöön joustotyöaikaan siirtymisestä. Toisaalta myöskään työntekijän ei tarvitse suostua työnantajan ehdotukseen joustotyöstä.

”Tässä vaiheessa varmasti monessa asiantuntijatehtävässä, jossa tehdään jo nyt paljon etätyötä, on harkinnan paikka, lähdetäänkö tekemään joustotyösopimusta. Se on tapauskohtaista ja riippuu täysin työn luonteesta. Usein myös etätyössä noudatetaan päivittäin tiettyä kellonaikaa, esimerkiksi kahdeksan ja neljän välillä. Silloin joustotyö ei välttämättä tule kysymykseen ilman käytäntöjen muuttamista. Sopivassa työnkuvassa joustotyö kuitenkin voi tuoda mukavasti vapautta ja tuoda joustoa työajan sijoittamiseen.”

Uusi työaikalaki käytännössä: Nämä asiat ovat uutta:

  1. Joustotyöaika sallii joustavan työajan ja etätyön: Työntekijä voi tehdä työnantajan kanssa sopimuksen, jossa työntekijä saa vähintään puolet työajastaan päättää milloin ja missä töitä tekee. Lisäksi etätyö on nostettu selkeästi työaikalain piiriin myös säännöllistä työaikaa noudatettaessa.
  2. Työaikapankki kaikkien käytettävissä: Työaikapankki on nyt mahdollista ottaa käyttöön kaikilla työpaikoilla lakiperusteisesti. Näin on haluttu varmistaa se, että mahdollisuus työaikapankin käyttöön on myös sellaisilla aloilla, joilla asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksella. Työaikapankkiin kirjataan työaikaa, vapaa-aikaa ja ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahaetuuksia.
  3. Jaksotyö useammille aloille: Laki sallii nyt jaksotyön teettämisen sairaaloiden ja terveyskeskuksien lisäksi myös turvallisuuspalveluissa, ensihoidossa, pelastustoimessa ja lehdistössä. Jaksotyössä työnantaja voi esimerkiksi sijoittaa 120 työtuntia kolmen viikon ajanjaksolle hyvin vapaasti. Jaksotyössä työmäärä voi vaihdella viikoittain rajusti.
  4. Yövuoroja useammille aloille ja lyhyempiä yövuoroputkia: Yötyömahdollisuus on uuden lain myötä vapautettu useille aloille. Samalla perättäisiä sallittuja yötyövuoroja on kuitenkin rajattu viiteen, kun niitä ennen sai olla seitsemän.
  5. Varallaoloaika on työaikaa: Uuden lain myötä se aika, jolloin työntekijän velvoitetaan olevan päivystämässä työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä, lasketaan työajaksi. Tämä on merkittävä muutos erityisesti sairaaloissa päivystäville työntekijöille.
  6. Enimmäistyöaika kasvoi ja ylitöitä voi teettää enemmän: Uudessa laissa ei säädetä ylityötuntien enimmäismäärää, vaan koko työajan enimmäismäärä. Uuden laskutavan myötä työajan enimmäismäärä on 2304 tuntia vuodessa, kun vanhan lain mukaan se oli 2250 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ylityötä voidaan nykysääntelyn mukaan teettää aiempaa enemmän.
  7. Työajan liukuma on kasvanut: Liukuvaa työaikaa käytettäessä työntekijä ja työnantaja voivat sopia entisen 3 tunnin sijaan 4 tunnin liukumasta. Tämä tarkoittaa sitä, että säännöllistä vuorokautista työaikaa voi lyhentää tai pidentää, kunhan työtunteja kertyy kuukaudessa riittävästi. Liukuva työaika ei voi enää olla tasoittumaton. 4 kuukauden jaksolla plussatunteja voi olla enintään 60.
  8. Työvuoroluettelon merkitys on lisääntynyt: Työvuorolista on jatkossa annettava työntekijälle vähintään viikoksi kerrallaan ja vähintään viikkoa etukäteen. Työvuorolistan antamisen jälkeen tarjotut työtunnit lasketaan ylityöksi tai lisätyöksi.

Keskustelu

Mitä ihmeen basgaa? Tämä on otsikoitu antamaan sellainen kuva että työntekijällä olisi enemmän mahdollisuuksia suunnitella työtään, mutta todellisuudessa ainoat asiat jotka muuttuvat, ovat ne että työnantajalla on paremmat mahdollisuudet: Jaksotyö, yötyön laajennus uusille aloille, päivystysmuutos, enimmäistyöaika… kaikki nämä uudistukset ovat turhia ja osittain huonontavia. Idioottikin tajuaa että tähänkin asti kaikki /muutama positiiviselta työntekijän kannalta VAIKUTTAVA asia tässä muutoksessa on ollut mahdollista sopia tähänkin asti! täyttä pökälettä koko juttu

Kommentoi juttua: Lenkille tai pitkälle lounaalle keskellä työpäivää — tiesitkö, miten uusi työaikalaki vaikuttaa sinuun?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X