Talous

Lenkille tai pitkälle lounaalle keskellä työpäivää — tiesitkö, miten uusi työaikalaki vaikuttaa sinuun?

Töitä pari tuntia aamulla ja pari illalla. Miltä kuulostaa? Nyt voimaan tullut uusi työaikalaki mahdollistaa joustotyöajan, jossa työntekijä päättää laajalti missä ja milloin tekee töitä. Tässä kaikki, mitä sinun pitää tietää uudesta laista.

Miltä kuulostaa ajatus tunnin lenkistä ja pitkästä lounaasta keskellä työpäivää? Tai ajatus siitä, että voisit hakea lapset tarhasta keskellä työpäivää ja jatkaa työntekoa lapsen mentyä nukkumaan? Tai miten olisi työpäivä, joka alkaisi vasta lounaan jälkeen, kun aamun askareet ovat oikeasti pulkassa? Nyt tällaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia, kunhan työnkuva sen sallii ja asiasta sopii työnantajan kanssa. Sipilän hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi hyväksyttiin maaliskuussa 2019, ja uusi työaikalaki astui voimaan 1.1.2020.

Lue myös: Miten voisin viihtyä työssä paremmin? Lue asiantuntijan vinkit

Laki korvaa vuoden 1996 työaikalain ja pyrkii reagoimaan työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin: työstä on tullut yhä projekti- ja kausiluontoisempaa ja etätyö on entistä tavallisempaa.

Linnunmaa Lexin finanssi- ja työoikeuden lakiasiantuntija Tarja Anunti kertoo yhdestä työaikalain keskeisimmästä uutuudesta, joustotyöstä. Mitä se tarkoittaa ja miten se voi vaikuttaa juuri sinuun?

Uusi työaikalaki ja joustotyö: työntekijälle, jonka työ ei vaadi kuin 50% läsnäoloa

Suuri yksittäinen muutos uudessa laissa on joustotyöaika. Uusi työaikalaki mahdollistaa työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen, jossa työntekijä voi vähintään puolet työajasta päättää missä ja milloin töitä tekee.

Joustotyöaikaa voi käyttää työntekijä, jonka työ vaatii korkeintaan 50% läsnäoloa työnantajan tiloissa ja 50% työntekoa tiettynä ajankohtana. Tällaista pitkälti aikaan ja paikkaan osittain sitomatonta työtä on usein asiantuntijatyö, tietotyö ja toimihenkilötyö. Joustotyö sopii muihinkin sellaisiin töihin, jotka eivät ole täysin sidottuja tiettyyn paikkaan tai aikaan, mutta joissa työaikaa kuitenkin mitataan. Monet johtavassa asemassa olevat tai muut sellaiset työntekijät, jotka päättävät täysin itsenäisesti työajoistaan ilman työajan seurantaa, kuuluvat kokonaan työaikasääntelyn ulkopuolelle.

Joustotyöstä sovitaan kirjallisesti työantajan kanssa. Sopimuksessa päätetään muun muassa päivistä, jolloin työntekijä tekee töitä, viikkolevosta ja mahdollisesta kiinteästä työajasta, jos työnkuva tai esimerkiksi työpaikan palaveriaikataulut sitä vaativat. Kiinteästä työajasta ei ole välttämätöntä sopia.

Lue myös: Työuupumus uhkaa tietotyöläistä – tunnistatko sinä oireet?

Joustotyö käytännössä: työajan voi ajoittaa miten itse haluaa

Käytännössä joustotyö tarkoittaa, että töitä voi tehdä pätkissä, esimerkiksi pari tuntia aamulla ja pari illemmalla. Työntekijä voi pitää vaikka pitkän tauon keskellä päivää – mennä lenkille ja tavata ystäviä – ja jatkaa työntekoa myöhemmin iltapäivällä. Työaikoja ei tarvitse lyödä lukkoon etukäteen, vaan ne voi myös päättää spontaanisti, vaikka samana päivänä.

Joustotyötä tekevä voi myös tehdä joinain päivinä pidempää päivää kuin toisina. Maksimituntimäärä on 10 päivässä. Työmäärän täytyy kuitenkin tasoittua 4 kuukauden seurantajaksolla 40 tuntiin viikossa. Työntekijä toimittaa työnantajalle palkanmaksukausittain luettelon tekemistään työtunneista ja työnantajalla on velvollisuus seurata työtuntien määrää.

Joissain työehtosopimuksissa voidaan sopia tarkemmin joustotyön käytännöistä, mutta ei kuitenkaan rajoittaa joustotyön käyttöä.

Miksi tällainen uudistus tuli nyt? Etätyötä ei ennen laskettu työajaksi

Monella työpaikalla etätyötä on tehty tähänkin asti joustaviin kellonaikoihin. Entisessä laissa etätyötä ei kuitenkaan varsinaisesti laskettu työajaksi, vaikka käytännössä näin useimmilla etätyön mahdollistavilla työpaikoilla tehtiinkin.

Nyt etätyö kuuluu työaikalain säännösten piiriin, mikä tarkoittaa, että etätyötunteja seurataan yhtä lailla kuin työpaikalla tehtyjä työtunteja, ja ylitöitä voidaan tarkkailla paremmin. Työajan seuranta myös etätyön osalta on tärkeää työsuojelun toteutumiseksi. Joustotyöaika tarjoaa yhden ratkaisun etätyön työajan seurantaan. Etätyössä voi olla käytössä myös säännöllinen tai liukuva työaika.

”Laki on työntekijän kannalta turvaelementti. Työaikalain keskeinen tavoite on suojella työntekijöitä luomalla työajalle enimmäismäärät ja säännökset, joilla pyritään estämään liiallinen kuormitus. On tärkeää, että laajalti käytössä oleva etätyö on nyt selkeästi nostettu työaikalain piiriin”, Anunti sanoo.

Kiinnostaako uusi työaikalaki? Pohdi työsi luonnetta ja keskustele työantajasi kanssa

Se, voitko sinä ryhtyä joustotyöhön, riippuu työnantajastasi ja työsi luonteesta. Pohdi ensin, onko joustotyö sinun työnkuvallesi mahdollista. Keskustele sitten mahdollisesta sopimuksesta työnantajasi kanssa.

”Joustotyö tuo vapautta, mutta myös vastuuta. Siinä oman ajankäytön hallinta korostuu ja on tärkeää pystyä itsenäisesti huolehtimaan, etteivät työpäivät veny äärimmilleen ja että vapaata on riittävästi. Toisaalta työn on edelleen oltava työnantajan suuntaan tuottavaa eli joustotyössä on epäsäännöllisyydestä huolimatta pystyttävä pitämään fokus työssä, silloin kun sitä tehdään.”

Joustotyötä ei pääse tekemään kuka tahansa, sillä laki ei velvoita työnantajaa suostumaan työntekijän pyyntöön joustotyöaikaan siirtymisestä. Toisaalta myöskään työntekijän ei tarvitse suostua työnantajan ehdotukseen joustotyöstä.

”Tässä vaiheessa varmasti monessa asiantuntijatehtävässä, jossa tehdään jo nyt paljon etätyötä, on harkinnan paikka, lähdetäänkö tekemään joustotyösopimusta. Se on tapauskohtaista ja riippuu täysin työn luonteesta. Usein myös etätyössä noudatetaan päivittäin tiettyä kellonaikaa, esimerkiksi kahdeksan ja neljän välillä. Silloin joustotyö ei välttämättä tule kysymykseen ilman käytäntöjen muuttamista. Sopivassa työnkuvassa joustotyö kuitenkin voi tuoda mukavasti vapautta ja tuoda joustoa työajan sijoittamiseen.”