Miksi naimisiin kannattaa mennä? Lue aviopuolison edut avopuolisoon verrattuna

Avoliitto ei sido eikä edellytä häitä, mutta se ei myöskään anna samanlaista laillista turvaa kuin avioliitto. Vaikka häähössötys ei kiinnostaisi, naimisiin kannattaa silti mennä.

1. Omaisuus on omaa hyvässä ja pahassa

Jos yhteistaloudessa asuvien puolisoiden avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta tai parilla on yhteinen lapsi, puolisoilla on jonkinlaista oikeussuojaa esimerkiksi kuolemantapaus- tai erotilanteessa. Muuten avoliittoa ei koske oikeudellinen suoja.

Avoliitossa puolisoiden omaisuus on heidän omaansa. Näin on myös avioliitossa, mutta jos aviopari eroaa tai toinen kuolee, omaisuus jaetaan puoliksi, mikäli ei ole avioehtoa.

Avoerossa toisella ei ole oikeutta puolison omaisuuteen. Kun avioerossa myös toisen puolison yritys, saama perintö tai lahja jaetaan, säilyy se avoerossa haltijansa omaisuutena.

Rahan jako avioliitossa

Avoliitossa kannattaakin miettiä, kumman nimiin omaisuutta hankitaan ja rekisteröidään. Tämä koskee myös avioliittoa, jos on tehty avioehtosopimus.

Vähintään viisi vuotta yhteistaloudessa asunut tai yhteisen lapsen omaava avopuoliso (tai hänen perillisensä) voi avoerossa saada hyvitystä panostuksesta yhteistalouteen.

Esimerkiksi jos toinen on työskennellyt pitkään kotiäitinä tai -isänä, hoitanut perheenjäsentä pitkään kotona tai osallistunut remonttiin, toinen puoliso on voinut saada tästä etua. Hyvityksestä voidaan sopia tai sitä voi saada hakemalla pesänjakajan määräystä tuomioistuimelta.

2. Avoleski ei saa leskeneläkettä

Avopuoliso ei saa leskeneläkettä, jos puoliso kuolee. Hän voi ottaa henkivakuutuksen, mutta vakuutusten verotukseen kannattaa tutustua. Perintö- ja lahjaverouudistuksessa vakuutuskorvaukset muuttuvat siirtymäajalla verollisiksi 1.1.2018 alkaen. Muutokset koskevat juuri työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksia ja säästöhenkivakuutuksiin liittyviä kuolemanvarakorvauksia.

Alaikäisten huoltaja voi saada työntekijän ryhmähenkivakuutuskorvauksen työnantajaltaan. Se perustuu työehtosopimuksiin ja maksetaan edunsaajille työntekijän kuoltua.

3. Adoptio ei onnistu avoparilta

Vain aviopari voi hakea adoptiolasta. Avopari ei voi adoptoida myöskään perheen sisäisesti eli puolison lasta ei voi adoptoida yhteiseksi lapseksi. Myöskään rekisteröidyn parisuhteen osapuolet eivät voi adoptoida lasta yhdessä. Heille perheen sisäinen adoptio on kuitenkin mahdollinen.

Yhteistä sukunimeä ei saa, jos ei mene naimisiin. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolillakaan ei tätä oikeutta ole. Avoliitossa syntynyt lapsi saa äitinsä sukunimen. Se voidaan muuttaa isän sukunimeksi vasta, kun lapsen isyys on vahvistettu. Avoerossa lasten huoltajuudesta sovitaan kuten avioerossa.

Aviopari leikittää tytärtä

4. Avoleski voi joutua pois kodistaan

Jos avopuoliso kuolee, hänen perillisillään on oikeus tämän omaisuuteen. Avoleskellä ei oikeutta perintöön ole, ellei menehtynyt ole tehnyt siitä testamenttia.

Avoleskellä ei ole oikeutta jäädä yhteisen kotiin, jos huoneisto on ollut kuolleen puolison omaisuutta eikä testamenttia ole.

Ensisijaisia perillisiä ovat lapset ja heidän sijaansa lasten jälkeläiset. Sen jälkeen naimattoman vainajan perivät tämän vanhemmat ja sen jälkeen sisarukset tai heidän jälkeläisensä.

Alaikäisten edunvalvoja on hänen huoltajansa ilman eri määräystä. Perinnönjakoon tarvitaan kuitenkin sijainen, sillä avoleski on jäävi. Alaikäisille maistraatti vahvistaa edunvalvojan sijaisen.

Lapsilla on oikeus lakisääteiseen osaan perinnöstään. Se voi tarkoittaa yhteisen kodin myymistä, mikäli avoleski ei pysty maksamaan osuuksia rahana. Myös osaomistus asunnosta lapsille on mahdollinen.

Jos avopuolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi, avoleskelle voidaan myöntää harkinnanvaraista avustusta. Se voi olla myös käyttöoikeus yhteiseen asuntoon.

Perintöoikeus

5. Testamentti antaa suojaa

Avopari voi tehdä testamentin yhteisen asunnon omistuksesta, hallinnasta tai näiden yhdistelmästä.

Avoliitossa lasten lakisääteinen oikeus perintöönsä menee kuitenkin testamentin edelle. Vastaavasti avioliitossa asumisen suoja on vahva: se menee jopa lasten lakisääteisen osan edelle. Lapset saavat omistusosuutensa, mutta leskelle jää hallintaoikeus asuntoon eli hän saa asua siinä niin kauan kuin haluaa. Tämä pienentää asunnon arvoa ja sen vuoksi lapset maksavat myös vähemmän perintöveroa tällaisessa tapauksessa.

Avoleski voi saada myös perintöä testamentin perusteella.

Lapsilla on testamentista huolimatta oikeus vaatia lakiosaansa eli puolet perintöosuudestaan.

Lähteet: Kela, STM, oikeus.fi, maistraatti.fi ja Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Finlex).

Asiantuntijana asianajaja, varatuomari Inga Koskinen.

Juttu on julkaistu Kotiliesi 13/2017 -lehdessä.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Miksi naimisiin kannattaa mennä? Lue aviopuolison edut avopuolisoon verrattuna

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X