Perinto

Näin vältät perintöriidat – lue asiantuntijan neuvot

Saako vanhempi palkita lapsista sen, joka on hoitanut häntä? Onko isän lehtolapsella oikeutta vaatia perintöä? Vastaamme Kotilieden lukijoiden kysymyksiin perintöriidoista.

Rahaa vai maata?

Olen maanviljelijäperheestä, jossa on riidelty jo kymmeniä vuosia. Yksi sisaruksista on katkaissut välit muihin. Hänelle olisi tullut perinnöksi maata, mutta hän halusi riihikuivaa rahaa. Kun hän ei saanut sitä, hän ei suostunut ottamaan perinnöksi mitään muuta.

Lopulta isäni maksoi vapaaehtoisesti omasta pussistaan jonkinlaisen perintösumman, mutta nyt vuosien jälkeen henkilö ei muka ole saanut perintöä, kun perikunta ei ole sitä hänelle maksanut. Isäni maksama summa on kuulemma vapaaehtoinen lahja, jota ei voi katsoa perinnöksi.

Tytär

Perinnöstä voi luopua joko perittävän eläessä tai hänen kuolemansa jälkeen. Tässä perillinen on luopunut perinnöstä isän eläessä ja saanut jonkinlaisen rahakorvauksen luopumisestaan.

Isä näyttää tunteneen lain sisällön. Rintaperillisellä on oikeus saada luopumisestaan huolimatta lakiosa perinnöstä isän kuoleman jälkeen, jos hän ei ole saanut luopumisesta lakiosaa vastaavaa kohtuullista korvausta.

Perinnönjaossa jokaisella on oikeus saada osansa kaikenlaisesta omaisuudesta. Perintöesineet voidaan panna samaan osaan silloin, kun niitä ei ole mahdollista jakaa. Tarkoitus ei ole perustaa yhteisomistussuhteita, ellei se ole välttämätöntä.

Omaisuuden arvonkehitys perinnönjaon jälkeen ei oikeuta avaamaan perinnönjakoa uudelleen. Jos toinen perillinen on saanut Talvivaaran osakkeita ja toinen Wärtsilää 5 000 eurolla, vuosien kuluttua Talvivaaraa saanut on tyhjätasku ja toinen varakas.

Perintöriitojen motiiveista yleisin lienee kateus. Perillisellä voi olla virheellinen kuvitelma, että muut saavat enemmän kuin hän itse. Vaikka vanhemmat jättäisivät perinnön jaettavaksi suoraan lain nojalla, perillinen voi sitkeästi kuvitella, että muut sisarukset saivat vanhemmilta salaa puhdasta rahaa. Testamenttikaan ei välttämättä auta kumoamaan tätä harhaluuloa.

Perittävällä on täysi oikeus palkita lapsista se, joka on huolehtinut vanhoista, huonokuntoisista vanhemmista. Vanhemmilla on myös lakiin perustuva oikeus määrätä testamentilla, miten perillisten erilaiset mahdollisuudet tulla toimeen vaikuttavat testamentin sisältöön.

Invalidityttärelle voi siis testamentata asunnon, vaikka veljet eivät saisi aivan yhtä suurta osaa jäämistöstä.

Perinto_1

Äidin korut hävisivät

Äidin kuoltua perinnönjako sujui ilman suuria riitoja. Mutta kun tavarat piti jakaa, sisarellani oli outoja selityksiä. Äidin korut olivat hävinneet, ja osan äiti oli kuulemma jakanut jo eläessään. En halunnut riidellä. Tapahtunut kuitenkin hiertää välejämme.

Meeri-sisko

Jos korut ovat olleet tallella perittävän kuollessa, Meeri-siskon olisi pitänyt vaatia, että ne pitää mainita perukirjassa. Kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä pesän omaisuutta. Meerin ja sisaren olisi pitänyt käydä äidin korulipas lävitse yhdessä ja luetteloida omaisuus.

Tehokkain tapa välttää irtainta omaisuutta koskevia perintöriitoja on arpajako. Se, joka voittaa aloituksen, saa ottaa ensimmäisen esineen, seuraava toisen. Näin voi jakaa irtaimiston taulut, astiat, matot, huonekalut ja valokuvat.

Jotkut kirjoittavat taulujen taakse ja vaasien pohjaan, kuka saa esineen. Merkinnät ilmaisevat vainajan toivomuksen siitä, miten omaisuus tulisi jakaa, mutta toiveet eivät ole oikeudellisesti sitovia kuten testamentti.

Perinto_2

Testamentin pätevyys

Aina korostetaan testamentin tekemisen tärkeyttä, jotta perilliset välttyvät perintöriidoilta. Minun suvussani kävi aivan päinvastoin. Tapauksemme on viety jo korkeimpaan oikeusasteeseen, kun yksi perillisistä on halunnut kiistää testamentin pätevyyden vetoamalla siihen, että testamentin todistajat eivät olisi olleet yhtä aikaa paikalla allekirjoittamassa. Aikaa ja rahaa on palanut niin, että perinnön määrä on olennaisesti huventunut matkan varrella.

Riitely tuskastuttaa

Perillisellä on oikeus moittia testamenttia, mutta moitekanne on tehtävä määräajassa ja sen on perustuttava laissa mainittuihin perusteisiin.

Moitteen aiheena voi olla esimerkiksi se, että testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa tai testamentin tekemiseen on vaikuttanut testamentin tekijän alentunut tai puuttuva testamentintekokelpoisuus.

Perillinen voi määräajasta riippumatta aina vedota siihen, että testamentti on peruutettu tai väärennetty.

Vaikka testamentissa ei olisi osoitettu rintaperilliselle mitään omaisuutta, rintaperillinen saa aina lakiosansa, kun tekee lakiosailmoituksen. Siksi testamentissa on viisasta osoittaa aina kaikille rintaperillisille oikeus lakiosaan. Se on omiaan vähentämään riitoja.

Jokaisella pesän osakkaalla on oikeus hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä tekemään perinnönjako. On yleistä, että jakajaa on haettava siksi, että yksi perillisistä on vastarannan kiiski, jolle mikään sopimusvaihtoehto ei kelpaa.

Jos mahdollista, perinnönjakotilaisuudesta kannattaa pitää kaukana perillisten puolisot, vävypojat ja miniät ja jakaa perintö oman perheen jäsenten, lesken ja lasten kesken.

Sovinnollinen perinnönjakoratkaisu on aina taloudellisesti kaikille osapuolille edullisin. Jos testamentin tekijä on hyvin iäkäs ja muiden taivuteltavissa, hänen testamenttinsa pätevyyttä saatetaan epäillä jo sen vuoksi. Testamentti kannattaa siis tehdä, kun on terve ja tietää, mitä tahtoo.

Testamentti on välttämätön aina, kun haluaa jättää omaisuutta taholle, jolla ei ole lakimääräisen perillisen asemaa. Jos siis haluat jättää omaisuutta esimerkiksi hyväntekeväisyyteen, se on mahdollista vain testamenttaamalla.

Perinto_3

Isän lehtolapsi

Jaoimme vanhempiemme perinnön hyvässä yhteisymmärryksessä kolmen sisaruksen kesken 1990-luvun lopulla. Tänä keväänä saimme yllättävän tiedon: isä oli saanut lapsen perheemme ulkopuolella. Kun vuoden alusta tuli voimaan laki, että isyys voidaan vahvistaa jälkikäteen, meitä lähestyi muutama kuukausi sitten uusi sisar, joka halusi osuutensa isän perinnöstä.

Joudummeko nyt palauttamaan saamaamme perintöä? Minä lahjoitin osuuteni heti lapselleni ASP-tilin pohjamunaksi. Veljelläni taas koko omaisuus perintöjä myöden suli, kun hänen yrityksensä meni konkurssiin vuonna 2008. Kolmas sisarukseni osti perinnön ja lainan avulla kesämökin, mutta on nyt kuusikymppisenä työttömänä, ja kesämökki on hänen henkireikänsä. Mitä me voimme tehdä?

Järkyttynyt perillinen

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen isyyslain mukaan avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi voi nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen ja vaatia vahvistettavaksi, että jo kuollut perittävä oli hänen isänsä. Jos oikeus vahvistaa isyyden, rintaperillisellä on oikeus saada perintö.

Perillisen oikeutta on rajoitettu siten, että jos perittävä on kuollut aikaisemmin kuin 31.1.2012, rintaperillisellä on perintöoikeus vain poikkeustapauksissa. Kysyjän tapauksessa perintöä ei siis voi jakaa uudelleen, koska perittävän kuolemasta on kulunut yli kymmenen vuotta.

Perillisen palautusvastuu uuteen perinnönjakoon on yksilöllinen, ja sitä voidaan kohtuullistaa ja jopa poistaa kokonaan, jos perillinen on ilman omaa syytään menettänyt alkuperäisessä perinnönjaossa saamansa omaisuuden.

Jos mies eläessään tunnustaa aviottoman lapsensa, lapsi on hänen rintaperillisensä. Jos mies ei ole tunnustanut lastaan, hän voi tehdä testamentin, jolla määrää omaisuutensa jaettavaksi vain avioliitossa syntyneiden rintaperillisten kesken. Jos isyys kuitenkin vahvistetaan miehen kuoleman jälkeen, avioliiton ulkopuolella syntynyt rintaperillinen saa lakiosansa.

Perinto_6

Kokeile tarjouskilpailua

Jos pesässä on kovin eriarvoisia tavaroita, perilliset voivat järjestää keskinäisen tarjouskilpailun. 10–50 euron välillä tarjouksia voi nostaa esimerkiksi kympillä, 50–500 euron välillä 50 eurolla ja niin edelleen. Tarjouskilpailun voittajien summat kirjataan ja vähennetään kunkin perintöosasta.

Hyvä puoli: Tavaraa täytyy todella haluta eikä vain kiistellä siitä.

Huono puoli: Vie aikaa, jos tarjouskilpailussa on paljon tavaraa.

Asiantuntijana siviilioikeuden professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 14/2016

Lue lisää:

Vältä perintöriidat – 10 neuvoa testamentin tekemiseen

Näin teet testamentin

Edunvalvonta, hoitotahto, hoivatahto – kuinka varaudun omaan tai läheisen vanhuuteen?

Viimeisten hetkien muistilista

Keskustelu

Kommentoi juttua: Näin vältät perintöriidat – lue asiantuntijan neuvot

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X