Ota kantaa: Jäädäänkö Suomessa liian varhain pois työelämästä?
Suomalainen työelämä on perinteisesti hylkinyt ikääntyviä työntekijöitä. Nyt on viimein aika alkaa toivottaa harmaat hapset tervetulleiksi työpaikoille, sillä muissa länsimaissa näin on ollut jo pitkään. Hyväksytkö itse vanhat ihmiset työkavereina tai vaikka lääkäreinä, kahvilanmyyjinä ja lentoemäntinä?
Vielä 1990-luvulla oli kaikenlaisia varhaiseen eläköitymiseen kannustavia rakenteita, joilla saatiin ikääntyvien työllisyystaso laskemaan ennätyksellisen alhaalle. Oli työttömyyseläkeputkea, yksilöllistä varhaiseläkettä, maanviljelijöiden luopumistukea ja herra ties mitä.
1990-luvun alussa ainoastaan 35 prosenttia 55–64-vuotiaista kävi töissä. Siis vain joka kolmas!
Toisin on nyt. Ikääntyvistä lähes 60 prosenttia on työelämässä.
Muissa Pohjoismaissa vanhat ovat töissä
Kehitys ei saisi jähmettyä tähän, sillä olemme rutkasti jäljessä muita Pohjoismaita. Tanskassa ja Ruotsissa käydessä oikein hätkähtää, kun joka puolella tulee vastaan harmaa- ja valkohiuksisia työntekijöitä. Naapurimaissa ei ole tavatonta tehdä työtä seitsemänkymppisenä.
Entäs sitten Islanti? Siellä jäädään vanhuuseläkkeelle, mutta jatketaan toisessa työssä. Niinpä ikääntyvistä huikeat 85 prosenttia käy työssä.
Töitä tehdään Islannissa myös siksi, että eläkeläinen jää helposti yhteiskunnan ulkopuolelle, kun kaikki muut ovat töissä. Eläkeläisukot – entisiä asiantuntijoita myöten – ajavat lentokenttäbussia tai taksia ja porisevat kyytiä odotellessaan tolpalla sen sijaan, että notkuisivat huoltoaseman baarissa.
Hyvinvointi kasvaa kaikkien työstä
Hollanti ja Saksakin ovat ajaneet Suomen ohi ikääntyvien työllistämisessä.
Englannissa, USA:ssa ja Kanadassa eläkejärjestelmä ei edes ole lakisääteinen oikeus kuten Pohjoismaissa.
Siksi Disney-huvipuistoissa on seitsemänkymppisiä mummoja pitämässä laitteisiin jonottavia perheitä ojennuksessa. Ehkä naiset ovat niitä, joilla ei edes ole varaa jäädä eläkkeelle. Mutta heillä on annettavaa, ja he saavat työtä.
Ruotsissa tajuttiin jo 1990-luvulla, että hyvinvointivaltio pystytään pitämään pystyssä vain, jos työllisyys on korkea. Meillä taas on istunut useampi hallitus, joka on luullut, että työttömyyden voi antaa kasvaa ”hallitusti”.
Kun ihmiset työllistyvät, ei tarvitse säästää eikä leikata ja voi edistää uusia ideoita. Tiedoksi harmaantumista kammoaville: Aion painaa duunia 69-vuotiaaksi. Jos terveys suo.
Asiantuntijoina tutkimusjohtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta ja johtaja Jaakko Kiander eläkeyhtiö Ilmarisesta.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Kerro alla mielipiteesi tai mahdollinen oma asiaan liittyvä kokemuksesi!
Lue myös: Eläkkeelle jäävän muistilista: Näin varaudut arjen muuttumiseen Kun eläke ei riitä elämiseen – lue Pirjon tarina!
Kommentoi
Kommentoi juttua: Ota kantaa: Jäädäänkö Suomessa liian varhain pois työelämästä?
Olen 62 ja tavoitteeni on olla työssä ainakin 65-vuotiaaksi koska olen tähän tietoon terve ja hyväkuntoinen. Askarruttaa vaan se, jaksanko. Työtahti on niin kova ja vastuu painaa.Tämän kokemuksen jakavat myös 30 vuotta nuoremmat kollegat! Ikärasismia en ole kokenut.
Meillä vaan ei ole joustavia työaikamuotoja – mahdollisuutta osa-aikatyöhön -sen enempää ruuhkavuosia eläville nuorille vanhemmille kuin ikäihmisillekään. Se pitää tai ajaa pois työelämästä.
Olen viisikymppinen nainen, kovassa kunnossa (esim. juoksen 15-20 km viikossa), opiskellen ja seuraan aikaani. Kuulen tutuilta jatkuvasti kommentteja, miten aktiivinen, positiivinen ja nuorekas olen. En vaan saa (palkallista) töitä, vaikka haen todella ahkerasti. Olisi ihanaa panostaa työelämään nyt kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Jotain tässä nyt mättää ja pahasti. Olen alkanut miettiä ulkomaille muuttoakin ratkaisuna. En kuitenkaan vielä haluaisi jättää läheisiä ihmisiä kuten parikymppisiä lapsiani ja leskeksi jäänyttä äitiäni tänne. En olisi ikinä uskonut, että näin käy, kun työ on aina ollut niin tärkeä ja itsestäänkin selvä osa elämääni.