Susannan, 44, käyttöraha on 525 euroa kuukaudessa: ”Pelästyin vuokranantajan kirjettä”

Susanna säästäisi rahaa asumalla ahtaammin, muttei halua luopua tilavasta vuokrakaksiostaan. Sinne on mukava kutsua ystäviä kyläilemään.

”En tiedä, mitä tekisin, jos jompikumpi kissoistani sairastuisi. Minulla ei olisi varaa eläinlääkäriin. Vaikka kissanruokaan menee rahaa, lemmikeistä on paljon iloa. Esimerkiksi Midsomerin murhien aikaan kissat hyppäävät aina syliini.

Työskentelisin aiemmin siivoojana ja pidin siitä, mutta herkistyin pesuaineille pahasti ja jouduin sairauseläkkeelle. Saan eläkettä yhteensä 766 euroa. Se koostuu pienestä kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä.

Vuokrani on 755 euroa ja asumistuki 514 euroa. Käyttörahaa minulle jää kuukaudessa 525 euroa. Rahat riittävät, kun käyn päivittäin ruokajonossa ja ostan vaatteet ja huonekalut kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksesta. Muutamana vuonna jaoin ilmaisjakelulehtiä ja sain vähän lisätuloa.

Asun 48 neliön kaksiossa. Jos muuttaisin 34 neliön yksiöön, saisin täyden asumistuen, mutta haluan asua näin. Asuin ennen yksiössä, mutta se ahdisti. Tuntui, etten voinut kutsua ystäviä käymään. Täällä kissat voivat katsella lasitetulta parvekkeelta oravia ja lintuja ja kuunnella lasten ääniä.

Olen ollut Vantaan työttömien jäsen 13 vuotta. Yhdistyksen tilat ovat minulle tärkeät. Istun aina samalla paikalla kahvilassa, siitä tulee turvallinen olo. Ihmiset välittävät toisistaan. Jaamme tietoa siitä, missä on ruokajakeluja tai tarjouksia.

susanna sinnittelee pienellä eläkkeellä

Käytän paljon kirjastoa. Lainaan dekkareita ja luen lehtiä. Jos olisi ylimääräistä rahaa, kävisin elokuvissa. Nyt käyn ilmaispäivinä taidenäyttelyissä.

Minulla on prepaid-liittymä. Siten varmistan, ettei puhelinlasku kasva liian isoksi. Joudun joka kuukausi ostamaan julkisen liikenteen matkakortin, joka maksaa alennuksen kanssa 53 euroa. Minun pitää matkata maksualueiden yli äitini luo, sillä hän tarvitsee apua kantamisessa ja tavaroiden nostamisessa. Hain lippua varten toimeentulotukea, mutta käsittelijä sanoi jo puhelimessa, että hylky tulee.

Toimeentulotuen pyytäminen tuntuu kerjäämiseltä. Silmälaseihin sain maksusitoumuksen, ja minua nolostutti ojentaa lappu optikolle. Hän lohdutti, että ei kannata hävetä.

Tuntuu, että työttömiä syyllistetään koko ajan. Välillä mietin, olenko jotenkin eriarvoinen kuin muut. Kun päättäjät puhuvat hyvinvointivaltiosta, se loukkaa. Köyhyyttä on niin paljon. Minusta perustuista ei kannattaisi leikata. Sitten ihmiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea. Se on nöyryyttävää.

Kun sain vuokranantajaltani VVO:lta kirjeen ennen joulua, pelotti. Viimeksi joulutervehdyksen seurana oli ilmoitus vuokran noususta. Vuokra nousi nytkin, 47 euroa, eli vuokrani on jatkossa 802 euroa. Kauhistuin. Katsoin paperia monta kertaa. Se on minulle iso raha.”

Juttu on julkaistu Kotiliedesä 1/17.

Lue myös:

Köyhä opiskelija: ”Kopioin asiat kavereiden kirjoista”
Köyhyys: ”Vakituinen palkka on luksusta”
Eläkkellä sinnittelevä: ”Aina rahaa ei riitä lääkkeisiin”

Keskustelu

Tämähän on ihan hyvä summa käyttörahaa kuukaudessa. Tuttavapiirissäni on monta, joille jää käteen noin 500 euroa ja pärjäävät. Nuoriakin. Iso ja kallis asunto, kyllä ne ystävät viihtyvät pienemmässäkin tiloissa. Ja ymmärtävät. Jos hyviä ystäviä ovat.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.