Talous

Työelämätutkija Paula Koskinen Sandberg: Julkisen sektorin tulee olla esimerkillinen palkkatasa-arvon noudattamisessa

Naisen euro on edelleen 80 senttiä. Mitä pitäisi tehdä, työelämätutkija Paula Koskinen Sandberg? Auttaisiko Islannin malli?

Olen kirjoittanut naisten palkkojen epätasa-arvoisuudesta jo kolmekymmentä vuotta. Olen raportoinut naisia suosivasta tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta, palkkojen vaativuusarvioinnista, tasa-arvolaista ja tutkimuksesta toisensa perään, mutta yksi pysyy samana: naisen euro on edelleen 80 senttiä.

Rakenteellisen palkkaeron oikaiseminen näyttää olevan poliittisesti vaikea kysymys, ja suomalainen työmarkkinajärjestelmä ei oikein tahdo taipua naisten ja miesten välisen palkkaepätasa-arvon oikaisemiseen.

”Kaikki etujärjestöt ajavat omien jäsentensä etua eikä kukaan halua, että muut saavat enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakenteelliset erot pysyvät. Hankalaa on myös se, että naiset työskentelevät enimmäkseen julkisella sektorilla ja palkankorotukset voidaan aina torpata ”ei ole rahaa”- argumentilla”, työelämätutkija, filosofian tohtori Paula Koskinen Sandberg Tampereen yliopistosta sanoo.

Hän uskoo, että jos palkkatasa-arvoa haluttaisiin todella, rahaa siihen olisi.

”Eikä palkkatasa-arvo ylipäätään ole taloudellinen kysymys, sillä palkkasyrjintä on Suomessa kielletty. Silti suomalainen kuntasektori maksaa epätasa-arvoisia palkkoja. Esimerkiksi Islannin mallin soveltaminen kunnissa paljastaisi aivan varmasti palkkavinoutumat.”

Aiemmat yritykset, kuten tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tasa-arvoerät ovat olleet symbolisia. Naisille on voitu sanoa, että he saivat nyt jotakin, vaikka oikeasti tasa-arvoerien merkitys on ollut mitätön. Myös 90-luvun vaativuudenarviointihanke kaatui eturyhmien ristiriitoihin.

”Tänä päivänä vedotaan siihen, että useimmat työpaikat käyttävät vaativuuden arviointiin perustuvaa palkkausjärjestelmää. Näin on, mutta järjestelmät ovat sekalainen joukko erilaisia tai vaihtelevan tasoisia järjestelmiä, joita ei ole suunniteltu edistämään samapalkkaisuutta”, Koskinen Sandberg sanoo.

Islantilainen pankki

Islannin malli Suomen kuntiin?

Tutkijan mielestä julkisen sektorin tulee olla esimerkillinen myös palkkatasa-arvon ollessa kyseessä.

”On moraalisesti väärin, että kilpailukykyä ja säästöä haetaan naisten palkkojen kustannuksella. Eli kuntien palkat terveydenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa tulisi nostaa tehtävän vaativuuden edellyttämälle tasolle. Kunnilla on kuitenkin varaa maksaa parempia palkkoja Teknisten sopimuksen piirissä oleville (mies)työntekijöille, puhumattakaan lääkäreistä, joissa toki on paljon naisia”.

Ei ole myöskään oikein, että julkinen sektori asemoidaan pysyvästi palkkakehityksessä vientiteollisuuden taakse.

”Julkisella sektorilla tehdään monella tapaa elintärkeää ja välttämätöntä työtä, se ei ole mikään ylimääräinen kuluerä. Kyse on investoinneista kansalaisten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen, terveyteen ja koulutukseen.”

Tutkija Paula Koskinen Sandberg teki rohkean esityksen Eduskunnan feministiryhmän ja naisverkoston järjestämässä seminaarissa, jossa käsiteltiin paljon kansainvälistä huomiota saanutta Islannin uutta lakia, jonka avulla yritetään avata ja tasa-arvoistaa palkkoja yhden työnantajan sisällä. Hän haluaa, että kunta-alalla Suomessa otettaisiin Islannin malli käyttöön.

Kunnissa on töissä yli 400 000 ihmistä ja 80 prosenttia heistä on naisia. Suuren alan palkkojen avaamisella ja tasa-arvoisella tarkastelulla voitaisiin vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoihin.

”Tärkein merkitys Islannin mallin mukaisella palkkavertailulla olisi mielestäni se, että malli pakottaisi jokaisen työpaikan käymään läpi palkkapolitiikkansa ja maksamansa palkat. Organisaatioiden välillä se ei vaikuta.”

Tuoreeltaan ehdotuksesta innostuivat seminaarissa niin Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski kuin Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen. Paula Koskinen Sandberg toivoo, että hänen Islannin malli -ehdotuksestaan innostutaan niin eduskunnassa kuin kunnissa.

”Käytännössähän tämä on sellaista, jota kunnissa pitäisi jo nyt lain mukaan tehdä. Halusin vain sanoa tämän seminaarissa selvästi ääneen. Olen nähnyt kuntien tasa-arvosuunnitelmia ja palkkavertailuja ja vertailu erilaisten tehtävien ja tietenkin eri työehtosopimusten välillä puuttuu. Laki kuitenkin menee työehtosopimuksen ohi, eli työehtosopimus ei ole peruste maksaa erilaisia palkkoja samanarvoisesta työstä.”

Nainen valitsee aina väärin

Usein palkkatasa-arvosta puhutaan niin, että jos vain naiset valitsisivat miesten aloja eivätkä toisaalta jäisi lasten kanssa kotiin, palkkatasa-arvo olisi jo ratkaistu.

”Näinhän se toimii, naiset valitsevat tämän retoriikan mukaan aina väärin. Olisi toki hienoa, jos ihmiset tekisivät epätyypillisempiä ammatinvalintoja kuin mitä nykyään tapahtuu. Tästä huolimatta työmarkkinoiden jakautumisesta naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin eli segregaatiosta ei mitenkään itsestään selvästi seuraa suuret palkkaerot. Palkkaero voisi periaatteessa mennä toiseenkin suuntaan. Kyllä tässä on kyse naisten työn systemaattisesta alihinnoittelusta ja muista työmarkkinan rakenteellisista sukupuolittuneista ongelmista”, tutkija Paula Koskinen Sandberg sanoo.

Pitkät perhevapaat vaikuttavat negatiivisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen. Jos haluamme nähdä työmarkkinoilla tasa-arvoa, täytyy nykyistä perhevapaajärjestelmää uudistaa.

”Järjestelmä ei saisi kannustaa nimenomaan naisia huomattavan pitkiin poissaoloihin, ne ovat köyhyysloukku naisille ja aiheuttavat yksilön työuralla huomattavia ongelmia. Lisäksi ne vaikuttavat naisten asemaan työmarkkinoilla ylipäätänsä, myös niiden, jotka eivät näitä vapaita edes käytä.”

Onneksi eri puolueet ovat nyt vihdoin ottaneet todesta perhevapaauudistuksen välttämättömyyden.

”Toivotaan, että perhevapaauudistus toteutuu mielekkäällä tavalla. On näkemyseroja siitä, mikä olisi parasta. Kotihoidontuen leikkaaminen tai lopettaminen olisi mielestäni tärkeää, koska se pitää naisia niin pitkiä aikoja poissa töistä ja itse korvauskin on todella pieni. Myös vanhempainvapaan tasaisempi jakautuminen äidin ja isän kesken muuttaisi käsityksiä naisen ja miehen roolista yhteiskunnassa ja perheessä. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä ja itse toteuttaisin molemmat.”

Mies ja nainen eivät saa samaa palkkaa.

Pitäisikö palkat avata julkisesti?

Suomessa yksityisten ihmisten palkat ovat salaisia, vaikka verotiedot ovat julkisia. Myös julkisten alojen julkiset palkat ja työehtosopimukset antavat tietoa palkkojen koosta.

Britit ovat hyvin yksityisiä ihmisiä eivätkä mene toisten nähden alasti saunaan, mutta vuosipalkat julkistetaan jo työpaikkailmoituksessa. Vaikuttaisiko palkan julkistaminen naisten ja miesten palkkaerojen kaventumiseen?

”Palkka-avoimuus olisi hyvästä. Käytännössä suosittelisin korjaamaan palkat kuitenkin ensin ja julkistamaan ne sitten. Epäoikeudenmukaisuuskokemukset nimittäin ovat työilmapiirille myrkkyä. Jokaisen työpaikan tulisi pitää huolta siitä, että palkkapolitiikka kestää päivänvaloa. Sitten palkkojen avaaminenkaan ei ole ongelma”, tutkija Paula Koskinen Sandberg sanoo.

Islannissa naiset ovat menneet useasti kaduille osoittamaan mieltään tasa-arvoisempien palkkojen puolesta.

”Kyllä tällaisellakin on merkitystä. Jonkin tapahtuman täytyy aina sysätä muutos liikkeelle, muutos ei tapahdu itsestään. Suomessa muutosilmiötä ymmärretään huonosti, olemme tyytyneet ekonomistien hokemaan ”segregaatio selittää palkkaerot”. Erilaisten tehtävien välisiä eroja ei tunnisteta epäoikeudenmukaisiksi eroiksi. Eduskuntaseminaarissakin keskustelu toistuvasti palasi samoihin tehtäviin, vaikka laki edellyttää samaa palkkaa myös samanarvoisista tehtävistä.”

Koulutusjärjestelmässä epätasa-arvon siemen?

Onko koulujärjestelmämme sittenkään niin tasa-arvoinen, kun hyvätkään opintotulokset eivät vie tyttöjä loistavien uramahdollisuuksien äärelle tai ainakin hyväpalkkaisiin ammatteihin?

”Koulujärjestelmässä tai yhteiskunnassa muuten on selvästi jokin ongelma, koska tyttöjen ja poikien koulumenestys on niin erilainen”, tutkija Paula Koskinen Sandberg sanoo.

Aikoinaan ekonomistit vakuuttivat, että palkkaerot kapenevat kunhan naiset kouluttautuvat. Niin sanottu inhimillisen pääoman teoria opettaa niin.

”Tämähän ei pitänyt paikkaansa, kuten hyvin tiedämme. Eriarvoisuutta tuottavat mekanismit muuttuvat ajassa. Juuri kun naiset saavuttavat korkean koulutuksen, koulutuksen merkitys palkkauksessa pienenee.”

Tutkijan mielestä tyttöjä petetään, kun heille annetaan tavoitteet, joilla elämässä menestyy. Tytöt saavat tavoitteet saavutettuaan kuulla olevansa nössöjä kympin tyttöjä, eikä hyvää palkkaa tai ylennyksiä kuulu.

”On erittäin epäreilua, että koulutettuja suomalaisia naisia odottavat työmarkkinoilla pätkätyöt, matala palkka, epäreilu kohtelu ja epävarmuus. Ansaitsemme enemmän.”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Työelämätutkija Paula Koskinen Sandberg: Julkisen sektorin tulee olla esimerkillinen palkkatasa-arvon noudattamisessa

Pauli Sumanen

Jutussa sekoitetaan ansiotaso ja palkkataso. Naiset ansaitsevat vuodessa noin 80 % miesten keskiansioista, mutta ne samat palkansaajanaiset tekevät useankin eri tutkimuksen mukaan vain noin 80 % miesten keskimääräisistä vuosityötunneista. Miehillä on siten perustellusti parempi ansiotaso, mutta palkkataso tehtyä työtuntia kohden on Suomessa miehillä ja naisilla sama. Tasa-arvo-ongelmaa ei palkoissa ole.
Asiasta on perusteellisempi selvitys vasta ilmestyneessä Tasa-arvosanomissa. Siinä verrataan insinöörin ja sairaanhoitajan palkkaa tasa-arvoisesti.
https://issuu.com/staatus/docs/tasa-arvosanomat-2007-1_20-_20final

Sinun täytyy kommentoidaksesi.