Voisinko muuttaa kesämökille? Lue, koskeeko lakiuudistus sinua

Tuhannet mökkiläiset haaveilevat muuttavansa kesämökille. Toukokuusta lähtien mökin muuttaminen kodiksi on piirun verran aiempaa helpompaa, vaikka ei se vieläkään ole yksinkertaista.

Kesämökki vakituisena asuntona houkuttelee monia.  Syksyllä 2016 julkaistun mökkibarometrin perusteella tällaisia mökkiläisiä on jo 31 000.

Haaveilu on helppoa. Käytännössä muuttaminen ei sitä sitten olekaan.

Kesämökin muuttaminen pysyväksi asunnoksi edellyttää rakennuslupaa, jota haetaan mökkikunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.

Jos mökki sijaitsee kaavoittamattomalla ranta-alueella tai jos kaavassa sallitaan vain loma-asuminen, rakennusluvan saaminen edellyttää vielä erillistä poikkeuslupaa.

Toukokuussa maankäyttö- ja rakennuslakiin tehtiin muutos, joka helpottaa tätä luparuljanssia: Vastedes kunta voi päättää niin sanotussa rakennusjärjestyksessään, että se ei vaadi enää poikkeuslupaa kaavan ulkopuolella olevilta mökkiläisiltä.

Kesämökki otetaan vakavammin

Kunnat myöntävät mökin käyttötarkoituksen muuttamista koskevia poikkeuslupia melko vähän, koko maassa vuosittain noin 200.

Tämä johtuu pitkälti siitä, että valtaosa mökkimaastosta on jo kaavoitettu. Rantamökeistä jo yhdeksän kymmenestä sijaitsee kaava-alueella. Käytännössä uusi laki koskee siis hyvin pientä joukkoa.

Vapaa-ajan asukkaiden liitto iloitsee silti pienestäkin muutoksesta. Pieni viilaus pykälissä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan asenteet muuttuvat pikkuhiljaa joustavammiksi.

”Yhteiskunta ei pian enää sanele, missä ja miten kukin voi elää”, liiton puheenjohtaja Pentti Heikkurinen kiittää.

Säästä rahaa ja hermoja

Kesämökin muuttaminen kodiksi vaatii paljon sekä mökiltä että mökkiläiseltä. Jos siis suunnittelet mökille muuttamista, ota aivan ensimmäiseksi yhteyttä mökkikuntasi rakennustarkastajaan. Saatat säästää myös sekä rahaa että hermojasi, jos turvaudut heti alussa rakennussuunnittelijaan.

Rakennustekniikka on kehittynyt. Etenkin energiasäädökset ovat viime vuosina muuttuneet niin tiuhaan, että niiden noudattaminen vaatii jo niin suurta teknistä asiantuntemusta, että ilman asiantuntijoiden apua urakasta on lähes mahdoton selvitä.

Jokainen mökki on yksilö. Siinä missä yksi hyväksytään pysyväksi asunnoksi eristystä parantamalla, toinen saattaa selvitä vaikkapa asentamalla katolle aurinkovoimaa.

Myyräkuume voi olla myös täysin oireeton.

Erilaiset kunnat

Kunnat suhtautuvat mökkiläisiinsä hyvin eri tavoin. Myös olot ovat eri puolilla maata erilaiset.

Tiukinta näkemystä edustaa pirkanmaalainen Kangasala, joka kielsi muutama vuosi sitten pariskunnalta mökiltä asumisen, vaikka nämä olivat eläneet siellä vuosia, maksaneet kiinteistöveroa ja hakeneet postinsa mökin postilaatikosta.

Korkein hallinto-oikeus oli kunnan kanssa samaa mieltä: mökillä ei saa asua luvatta. Jos muuttaminen sallitaan yhdelle, pitäisi se sallia sitten kaikille muillekin.

Aivan toista ääripäätä edustaa Suomen suurin mökkikunta Mikkeli. Kaavoitusinsinööri Jari Ahosen mukaan Mikkeli on siunannut mökille muuttamisen lähestulkoon ilmoitusasiana. Poikkeusluvan on voinut saada 1–2 viikossa. Mikkelissä mökistä tulee koti 10–15 perheelle vuodessa.

Kunta on laatinut rannoilleen myös paljon sellaisia kaavoja, jotka sallivat sekä mökkeilyn että vakituisen asumisen. Näin siksi, että Mikkelille on tärkeää, että kirkonkylät pysyvät asuttuina:

”Toki toivomme, että asutus sijoittuisi lähelle taajamia. Se tukee myös taajamien palveluiden säilymistä talvella”, Jari Ahonen sanoo.

Kiinnostaako kaksoiskuntalaisuus?

Vaikka lopulta vain harva haaveilee  muuttamisesta kokonaan mökille, isompi joukko viettäisi siellä mielellään nykyistä pidemmän ajan. Mökkibarometrin perusteella peräti kolmasosa mökkiläisistä aikoo viihtyä lähitulevaisuudessa mökillä enemmän kuin nyt.

Eikä kesämökki houkuttele pekästään eläkeläisiä.

Monen innokkaan mökkeilijän elämää helpottaisi vaikkapa kaksoiskuntalaisuus, joka tarkoittaa sitä, että vapaa-ajanasukas saisi mökkikunnassaan samanlaiset oikeudet ja palvelut kuin muutkin kuntalaiset. Hän voisi maksaa myös osan veroistaan mökkikunnalle.

Heille on nyt luvassa hyviä uutisia. Kuntaministeri Anu Vehviläinen on käynnistänyt kaksoiskuntalaisuudesta selvityksen, johon osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet. Selvityksen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.

Ajatus kaksoiskuntalaisuudesta on elänyt jo vuosia, mutta nyt siitä saattaa tulla todellisuutta, kun kuntien roolia ja tehtäviä pannaan muutenkin uusiksi.

aamiainen syksyisellä terassilla

Paljon vaan ei vakituiseen

Kesämökillä saa oleskella niin paljon kuin haluaa. Postinkin voi kääntää sinne vaikka vuodeksi kerrallaan. Virallisesti mökille ei voi kuitenkaan muuttaa ilman lupaa. Jos näin tekee, kirjautuu vailla vakituista osoitetta eläväksi, käytännössä asunnottomaksi. Siitä taas seuraa monenmoisia vaikeuksia palveluiden ja vaikkapa lainan saamisessa.

Jos kuitenkin haluat muuttaa mökillesi virallisesti,  mökillä asumista kannattaa kokeilla muutamana vuonna synkimmän kaamoksen tai pahimpien pakkasten aikaan. Kauhuskenaariotkin kannattaa käydä läpi ja miettiä, miten selviää, jos putket jäätyvät tai auto ei käynnisty.

Lähteet:  Ympäristöministeriö, Mikkelin kaupunki, Vapaa-ajanasukkaat ry, Kuntaliitto, Mökkibarometri

Lue myös nämä jutut:

Mökin ostaja, vältä nämä 8 tyypillistä virhettä

Ennen lomat Euroopassa, nyt pienellä punaisella kesämökillä – mikä muutti mielen?

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Voisinko muuttaa kesämökille? Lue, koskeeko lakiuudistus sinua

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X