Ihmiset

Tulisen äidin kurittama Sikke Sumari: "Päätin, että en ala toistaa äitini virheitä"

Kärsimätön ja temperamenttinen luonne saa ravintoloitsija Sikke Sumarin tunteet kihahtamaan herkästi. Viime vuosina hän on yrittänyt opetella hillitsemään itseään, etenkin työelämässä.

Vanha ranskalaisrouva jaaritteli kuulumisiaan. Teki selontekoa yöunistaan ja kolotuksistaan. Provencessa lomailemassa ollut Sikke Sumari oli tapansa mukaan jonottamassa aamupalapatonkia tutusta leipomosta. Hän tunsi, miten kiukku alkoi hiljalleen kihistä. Levottomuus kasvoi, paino siirtyi jalalta toiselle yhä tiuhempaan tahtiin.

Lue myös: Kataus, ahdistus, viha ja häpeä voivat olla myös hyödyksi! Näin käännät hankalat tunteet voimavaraksi

Hitaat ihmiset sekä asioiden sujumattomuus – ne ovat aina olleet Sikelle vastenmielisiä.

Mutta juuri nyt hän pysähtyi hetkeksi. Katsoi ympärillään jonottavia vanhuksia, joille rupattelutuokio leipomon pitäjän kanssa saattoi olla päivän ainoa tärkeä kohtaaminen.  Mitä sitten, jos patongin saamiseen kuluisi minuutin sijaan viisi?

Sikke huokasi syvään ja teki päätöksen: jatkossa hän yrittäisi opettaa itseään sietämään hitautta ja malttamaan mielensä.

”Se oli hetki, jolloin käsitin, miten typerää on olla kärsimätön tilanteissa, joissa se ei auta mitään eikä nopeuta asioiden etenemistä.”

Päätöksen jälkeen Sikke on yrittänyt hillitä pinnaansa paremmin kuin ennen. Joskus se onnistuu. Toisinaan ei.

Sikke Sumari järkyttyi läimäytettyään lastaan

Sirkkaliisa, älä hosu. Niin äiti aina sanoi, kun Sikke oli pikkutyttö.

Hän on tasapainotellut koko ikänsä tulisen temperamentin ja kärsimättömän luonteensa kanssa.

Lapsena Sikke oli touhukas ja temperamenttinen, aina puuhaamassa jotakin. Leikkimässä pihalla tai voimistelemassa. Mutta vaikka hän oli rääväsuinen ja äänekäs, riitoihin hän ei ajautunut. Toki hän tunki aina kaveriporukan eturintamaan päättämään, mitä tehtäisiin.

Siken äiti oli temperamenttinen kasvattaja, joka saattoi läiskäyttää läppäisyn neljän tyttärensä poskille herkästi. Äiti ei ollut lainkaan väkivaltainen, mutta äkkipikainen kylläkin.

Äidin temperamentti periytyi. Siken ensimmäisestä liitosta syntyneen esikoispojan varhaislapsuudessa Sikke tunnustaa erään kerran hän läimäyttäneensä nelivuotiasta poikaansa autossa, kun lapsen kiukkukohtaus ei ollut loppua millään. Äidiltä omaksuttu reaktio kimmahti pintaan.

Sikke järkyttyi teostaan ja pyysi anteeksi.

”Tilanne oli hirveä. Päätin heti, että en ala toistaa äitini virheitä. Lyönti polttelee kättäni vieläkin, vaikka se ei ollut kova. Menen yhä tunteelliseksi, kun ajattelen sitä. Sen jälkeen en ole kurittanut lapsiani muuten kuin sanan säilällä.”

Lue myös: Poimi vinkit: Sikke Sumarin 5 suosituinta matkakohdetta

Ikkunat kiinni kun riidellään

Siken kaltaiselle kuohahtajalle on tärkeää, että lähipiiri koostuu ihmisistä, jotka ymmärtävät hänen luonnettaan.

”Oma aviomies voi ärsyttää aivan järjettömästi. Enää hän ei tosin saa minua yhtä helposti raivon partaalle kuin nuorempana.”

Nuorempana Sikke saattoi kiivastuessaan paiskata astioita maahan. Nykyään hän panostaa verbaliikkaan.

”Oman tunnetilan ilmaisu vaatii välillä huutamista – etenkin tilanteissa, joissa toinen ei ymmärrä, miten tosissani olen. Aina viesti ei mene perille, jos sanoo tavallisella äänellä, että rakas, oletpas nyt tyhmä.”

Jos tunteet valtaavat mielen, riitely ei katso aikaa tai paikkaa.

”Italiassa olemme tapelleet ravintolassakin niin, että meikäläinen on lähtenyt korot kopisten vetämään, mies on tullut perääni ja sitten ollaan tultu yhdessä takaisin ja jatkettu ruokailua.”

Italiassa voi kadulla riidellä kovaan ääneen eikä kukaan välitä. Mutta Suomessa niin ei tehdä.

”Jos kotona vähän riidellään, pistän ikkunan äkkiä kiinni”, Sikke naurahtaa.

Omasta mielestään Sikke on hyvä pyytämään anteeksi, ainakin lapsiltaan. Mieheltä se on joskus vaikeaa. Parhailta ystäviltä ei edes tarvitse, koska eteenpäin siirrytään nopeasti.

”Kuohahduksen jälkeen häpeän. Tietysti minulle tulee aina äkkipikaistumiseni jälkeen huono omatunto. Kysyn aina itseltäni, että enkö koskaan opi? Enkö ikinä kasva aikuiseksi?”

Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa ravintoloitsija Sikke Sumari kertoo kärsimättömästä luonteestaan. Minkälaisiin tilanteisiin se on ajanut hänet parisuhteissa ja työelämässä? Mitkä asiat Sikkeä ärsyttävät kaikkein eniten? Lue koko juttu Kotilieden numerosta 1/2020. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!