Ihmiset

Samuli, 18, elää minimitoimeentulolla: ”Välillä joutuu olemaan pari päivää syömättä”

Samuli saa kuussa 485 euroa toimeentulotukea. Välillä rahankäytön opettelu on tuntunut vaikealta ja tili on näyttänyt nollaa.

”Muutin asumaan yksin, kun äitini joutui luopumaan asunnos­taan. Saan toimeentulotukea 485 euroa kuussa, asumistukea vuok­raan ja lisäksi sosiaalitoimi maksaa säh­kölaskuni ja bussilippuni.

Rahan käyttämisen opettelu on ollut välillä vaikeaa. Pyydän kuitenkin tuen yh­dessä erässä, jotta en joutuisi stressaa­maan, saanko rahaa. Kerran asumistuki ei ollut tullut tilille määrättynä päivänä ja vuokra oli jo pitänyt maksaa. Kyllä potut­ti. Olin muutaman päivän syömättä.

Ruoassa voisin säästää, mutta en jaksa kokkailla yksin. Haen Hesburgerista ka­na-aterian tai käyn syömässä äidin luo­na. Ystäviä tapaan kauppakeskuksessa.

Pääsin syksyllä työkokeiluun musiikki­paja Turku Rock Academyyn. Miksailen musiikkia ja katselen bändien treenejä. Välillä ajattelen, etten millään jaksaisi mennä sinne. Toisinaan taas iloitsen, että vitsi kun pääsin töihin. Teen itse räpmusiikkia. Sävellän tietokoneella ja kirjoitan sanoituksia.

santeri lehtosella ei aina ole ollut rahaa ruokaan

Valmistuin peruskoulusta, mutta arvo­sanat eivät riittäneet siihen, että olisin päässyt opiskelemaan musiikkia. Aloitin opinnot pintakäsittelylinjalla, mutta viih­dyin siellä vain kolme kuukautta. En ollut yhtään kiinnostunut alasta.

Viime keväänä aloitin Valmassa eli ammatilliseen peruskoulutukseen val­mentavassa koulutuksessa. Olisin saa­nut siitä yhteishakuun kuusi ylimääräistä pistettä, mutta kurssi oli pettymys. Tun­neilla vain istuttiin paikallaan, ja se on minulle vaikeaa. Tuli lintsattua.

Valmasta minulle ehdotettiin Helsin­gin Diakonissalaitoksen nuoria tukevaa Vamos-valmennusta. Olen aina kokeillut kaikkea mitä on ehdotettu. Vamoksessa on hienoa se, että pystyn juttelemaan työntekijäni Emmin kanssa kaikesta. Sellaisistakin asioista, joista en oikein voi puhua äidin kanssa.

Nyt haemme minulle työmarkkina­tukea. Papereiden pyörittäminen ei ole helppoa, mutta onneksi saan apua. Sa­malla stressaan, miten tämä välivaihe sujuu: voiko käydä niin, etten saa pariin viikkoon yhtään rahaa?

Kaverit sanovat, että olen bisnesmies. Jotkut ostavat osamaksulla ja jättävät maksamatta, mutta minä hoidin itselleni uuden puhelimen maksamalla sen ajois­sa. Luottotietoni ovat kunnossa.

Alkukuusta tekee aina mieli ostaa kaikkea. Kerran näin hienon hupparin ja mietin, että ehkä voin tämän kerran teh­dä ostoksen. Kotona tajusin, kuinka kallis huppari oli, 80 euroa. Toisaalta räpmuu­sikko ei voi pukeutua ihan miten vain.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 1/17.

Lue myös:

Köyhä opiskelija: ”Kopioin asiat kavereiden kirjoista” Köyhyys: ”Vakituinen palkka on luksusta” Eläkkellä sinnittelevä: ”Aina rahaa ei riitä lääkkeisiin”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Samuli, 18, elää minimitoimeentulolla: ”Välillä joutuu olemaan pari päivää syömättä”

PHu

Mene opiskele ammatti tai voithan aina mennä väliaikaisesti vaikka siivoamaan tai jakamaan lehtiä .
Ei yhteiskunta ole velvollinen elättämään nuoria ihmisiä .
Itse pitää tehdä sen eteen , että on rahaa elämiseen .
Teitä loisia tuntuu olevan nykyään suuri osa nuorista .
EI OLE SYMPATIAT PUOLELLASI .

Sinun täytyy kommentoidaksesi.