avioehto

Kenen kannattaa tehdä avioehto? 10 asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää

Miten avioehto solmitaan? Voiko avioehtoa muuttaa? Asiantuntija kertoo, mikä avioehto on ja kenen sellainen kannattaa tehdä.

Kun ero iskee, parit joutuvat jakamaan omaisuutensa kipeiden tunteiden keskellä. Avioehto määrittelee, miten se tehdään.

Kotiliesi kokosi yhteen, mitä kaikkea avioehdosta pitää tietää.

Lue myös: Miksi naimisiin kannattaa mennä? Lue aviopuolison edut avopuolisoon verrattuna

1. Mitä avio-oikeus tarkoittaa ja keitä se koskee?

Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen liiton päättyessä eroon tai kuolemaan. Avio-oikeus astuu voimaan, kun avioliitto solmitaan ja kestää sen purkautumiseen saakka. Avio-oikeus koskee tänä päivänä myös rekisteröityjä parisuhteita. Avoliittoa säädellään sen sijaan omalla lainsäädännöllään.

2. Mitä tarkoitetaan sillä, että ”puolisolla on oikeus saada puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketuista säästöistä”?

Sitä, että avioeron tai parisuhteen purkamisen perusteella toimitettavassa osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsääntöisesti tasan. Liiton päättyessä kartoitetaan puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus, josta vähennetään ensin velat. Jos toisella puolisolla on 100 000 euroa omaisuutta ja toisella 200 000 eli yhteensä 300 000, niin silloin molemmille kuuluu 150 000 euroa. Se, jolla on vähemmän omaisuutta, on oikeutettu samaan niin sanotun erotuksen, eli tässä tapauksessa 50 000 euroa. Omaisuuden ositus voidaan aloittaa heti, kun avioero on laitettu käräjäoikeudessa vireille.

Avioehto

3. Mitä tarkoittaa kohtuullistaminen?

Pääsääntö avioliiton päättyessä on omaisuuden puolittaminen. Siitä voidaan kuitenkin poiketa, jolloin puhutaan osituksen sovittelusta kohtuusnäkökohtien perusteella. Jos esimerkiksi toinen puolisoista on toista huomattavasti varakkaampi ja avioliitto on hyvin lyhyt, omaisuuden puolittaminen saattaa johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen. Kohtuullistettaessa otetaan huomioon liiton keston lisäksi muun muassa puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi. Myös avioehtosopimus voidaan joskus syrjäyttää kohtuullistamalla. Esimerkiksi täysin poissulkeva avioehtosopimus hyvin pitkässä suhteessa voi olla kohtuuton. Tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia.

4. Mitä avioehto tarkoittaa?

Avioehtosopimuksella puolisot voivat itse määritellä, miten omaisuus ja varallisuus tulisi jakaa liiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan. Sillä voidaan määrätä, ettei kummallakaan puolisolla ole oikeutta toisen omaisuuteen tai vain toisella puolisolla ei ole oikeutta toisen omaisuuteen. Ehto voidaan rajata myös koskemaan vain jotain tiettyä omaisuuserää, kuten esimerkiksi perittyä tai lahjaksi saatua maatilaa tai kesämökkiä. Tavallista on, että avioehto rajataan koskemaan vain avioeroa, mutta ei kuolemantapausta. Avioehtoja rekisteröidään vuosittain lähemmäs 8 000.

5. Yllättyvätkö parit siitä, että ilman avioehtoa omaisuus menee erotilanteessa puoliksi?

Ei se enää yleensä tule pareille yllätyksenä. Parit ovat hyvin valveutuneita oikeuksistaan ja ottavat niistä selvää avio- tai avoliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen ryhtyessään.

6. Mitä uusperheessä kannattaa erityisesti huomioida?

Jos puolisoilla on lapsia edellisistä liitoista, kannattaa pohtia, miten haluaa omaisuutensa jaettavan kuoleman tai eron sattuessa. Avioehdolla voidaan varmistaa, että omaisuus ohjautuu kummankin omille perillisille.

7. Keille avioehtoa suositellaan?

Avioehtoa, kuten myös testamentin tai edunvalvontavaltakirjan tekoa, voidaan suositella kenelle tahansa. Kun elämässä on kaikki hyvin, tällaisten asioiden pohtiminen voi tuntua kaukaiselta, mutta kyse on vastuullisuudesta. Jokaisen avioliittoa tai parisuhteen rekisteröimistä harkitsevan parin on hyvä pohtia myös varallisuusoikeudellisia kysymyksiä. Oikeusaputoimistoissa avioehtoasiakirjojen laatiminen on tavallista. Avioehdon voi tehdä koko avioliiton ajan, mutta se suositellaan tehtävän ennen liiton solmimista.

8. Miten avioehtosopimus käytännössä tehdään?

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, ja kahden esteettömän todistajan tulee todistaa se. Erilaisia sopimuspohjia on paljon, mutta asiantuntevan lakimiehen käyttäminen on suositeltavaa. Kun sopimusta laaditaan, asiantuntijan kanssa voidaan käydä läpi pariskunnan tarpeet ja varmistaa toivotut oikeusvaikutukset. Laatimisen jälkeen asiakirja on rekisteröitävä maistraatissa, jonka jälkeen se vasta astuu voimaan.

9. Voiko avioehtoa muuttaa tai purkaa?

Sen voi muuttaa tai purkaa milloin tahansa, mutta se vaatii molempien suostumuksen. Lisäksi tarvitaan uudelleenrekisteröinti. Pelkkä repiminen ei riitä, kuten testamentissa. Muuttamiset ja purkamiset ovat kuitenkin melko harvinaisia. Syinä muutoksiin saattavat olla perhesuhteiden ja varallisuussuhteiden muutokset.

10. Miten varallisuus jaetaan avoliitossa elävien kesken?

Avoliitossa puolisoille ei synny oikeutta toistensa omaisuuteen, ja erotapauksessa kumpikin säilyttää oman omaisuutensa. Poikkeuk-sia kuitenkin on. Jos avopuolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteisiä lapsia eivätkä he pääse sopimukseen omaisuudesta, he voivat hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan tekemään erottelun. Silloin tehdään niin sanottu erottelukirja, johon tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa. Lisäksi on olemassa myös niin sanottu oikeus hyvitykseen. Se tarkoittaa sitä, että jos toinen puoliso on esimerkiksi työllään auttanut toista kartuttamaan varallisuuttaan, avopuoliso voi hakea hyvitystä.

Artikkeli on julkaistu Kotiliedessä 23/14

Asiantuntijana johtava julkinen oikeusavustaja, asianajaja Marjo Kurki Helsingin oikeusaputoimistosta.

Lue lisää tietoa avio-oikeudesta ja avioehdosta.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kenen kannattaa tehdä avioehto? 10 asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X