Kotiliesi kysyy: Miten säästöt näkyvät kouluissa?

Kun kukkaron nyörejä kiristetään, monen kunnan säästölistalta löytyy peruskoulu. Iltapäiväkerhoja lakkautetaan, kouluruoasta tingitään ja ryhmäkokoja kasvatetaan.

Saavatko koululaiset yhä laadukasta peruskouluopetusta?

Miten koulusäästöt näkyvät oppilaiden arjessa, Vantaan aluerehtori ja opetusneuvos Airi Kansanen?

Vantaalla koulut päättävät itse säästökohteista, ja viime kädessä leikkauksista vastaa rehtori. Kouluruokailussa säästöt näkyvät niin, että pehmeää leipää ei tarjoilla ja jälkiruokaakin saa vain harvoin. Ravitsemisarvoista ei kuitenkaan tingitä.

Ei leikkauksia kouluruokailulla ratkaista, koska se on niin pieni osa budjetista. Säästöä syntyy eniten, kun ryhmäkokoja kasvatetaan.

Miten koulusäästöt näkyvät teidän kouluissanne? Mistä voi säästää ja mihin ei saa kajota?

Kommentteja voidaan käyttää Kotiliesi-lehdessä.

Keskustelu

Kouluruoka on jo vuosia ollut liian hyvää; tarkoitan sillä sitä että halvemmalla saa kunnon aterian! Lisää keittoja ja puuroja, se on halpaa ja sopii monille erikoisruokavaliota tarvitseville Näkkileipä kelvatkoon ja maito korvattakoon kokonaan vedellä.
Eihän ole tarkoitus syödä hienompaa ruokaa koulussa/työpaikalla kuin kotona.
Koulukirjoja kierrätettäköön, ei uusia joka vuosi, ja pois kaikki oppilastyökirjat. Vihkotyö kunniaan. Luokkakokoja voidaan reippaasti suurentaa, ja erityislapset omiin luokkiinsa saamaan erityisohjausta. Olen itse opettanut 32 oppilaan luokkaa useita vuosia alakoulussa. Muutama vuosi sitten oli 29 oppilasta 6. luokalla ja hyvin meni kun kaikki olivat ns. normaalioppilaita.

Maksuton kouluruokailu – tuo kummajainen Suomessa. Miksi pitää verovaroista maksaa kaikki lapsiperheille kun samanaikaisesti iäkkäiltä ihmisiltä peritään laihasta keitosta kotipalvelussa iso hinta. Samoin päiväkotien maksut kustannusvastaavalle tasolle ja pois subjektiivinen hoitoonpääsy kaikilla lapsilla, vaikka aikuinen olisi kotona päivittäin.

Edes nimellinen maksu kouluruualle toisi sille edes jonkunlaisen arvostuksen. Nythän ”kranttuillaan” ellei tarjolla ole lasten herkkuruokia. Mitkään perinteiset kotiruuan tapaiset kun eivät tahdo lapsille kelvata. Euro päivässä eli 25 € kuukaudessa ruokamaksuksi! Oma lähiomaiseni on palvelutalossa ja maksaa pienestä eläkkeestään kaiken muun lisäksi ruuasta n.350 euroa kuukaudessa.

Kaikilla lapsilla asiat eivät ole yhtä hyvällä mallilla, vaikka Suomessa asutaankin. Monille koulun tarjoama lämmin ateria on se ainoa, jonka päivän aikana saavat. Viikonlopun jälkeen on monissa kouluissa huomattu, että osa lapsista on tavallista nälkäisempiä. Kouluruokailusta ja sen monipuolisuudesta ei missään tapauksessa tulisi säästää nykyistä enempää.

Jälleen esimerkki uusavuttomuudesta tuo edellinen kommentti. Vastuu takaisin kodeille lasten ravinnosta. Monissa maissa ei kouluruokailua ole järjestetty. Asuin Tanskassa yli 20 vuotta ja lapseni kävivät koulua ja olin opettajana siellä, ja kaikilla oli eväät koululounaaksi. Silloin oli mukavaa laittaa päivällistä perheelle kun tiesi, etteivät ole syöneet lämmintä ruokaa. Onkohan niin että motivaation puute on suurin este, ajatellaaan että kun ollaan syöty koulussa niin pärjatään sitten sillä. Kuka hullu syö kahdesti päivässä lämmintä ruokaa! Ja toisekseen ei koulu ole mikään sosiaalinen laitos, jonka olisi huolehdittava tästäkin asiasta. Ehdotankin että poistetaan koko kouluruokailu ja kaikille eväät mukaan! Kranttuilustakin päästäisiin eroon!

Voidaan hyvinkin syödä puuroa ja soppaa pari päivää viikossa. Suurin vääryys on se, että kouluista otetaan suuret vuokrat, varsinkin vanhoista kouluista, missä on leveät portaat ja avarat käytävät! Viranomaisten taskut ovat pohjattomat.Kaikki ns. työkirjat, missä rastitaan ja joita leikataan, on turhat. Lapset eivät saa kunnioitusta kirjoihin sillä tavalla, vaan ne tärvellään ja liataan huvin vuoksi.

Kommentoi juttua: Kotiliesi kysyy: Miten säästöt näkyvät kouluissa?

Vastaa käyttäjälle Vanha 6-lapsen äiti. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X