Työmiehen ruoka

Kotiliedessä vuonna 1955 tohtori M. J. Karvonen antoi neuvoja tasapainoitettuun ruokavalioon. Pelkällä kahvilla päivänsä aloittavia hän ystävällisesti moitti.

Hyvä työmiehen ateriakokonaisuus olisi esimerkiksi seuraavanlainen:

”Lautasellinen puuroa ja suuren lasin maitoa syö metallimies ennen työhön lähtöään. Tämä ateria sisältää pääasiassa hiilihydraatteja, jonkinverran valkuaista (maidossa) ja hiukkasen rasvaa. Jos miehellä on raskas työ, ehdottaisi lääkäri, että hän saisi vähän enemmän valkuaista, söisi joko lihaa, kalaa, munaa tai juustoa puuron lisäksi.

Evääkseen mies ottaa &34; reikäleipää, jonka päällä on voita ja jotakin leikkelettä, tällä kertaa kaksi paistettua munaa. Lisäksi on puolen litran maitopullo. Lisänä oli lokakuussa vielä pari tomaattia. Lääkäri pitää tällaista ateriaa erittäin sopivana ja riittävänä lounaana.

Työstä palattua syödään päivän pääateria. Tällöin on kahta ruokalajia, tällä kertaa makkarakeittoa ja pannukakkua. Lisäksi pöydässä on leipää ja voita, suolakurkkua leivän päälle ja hilloa pannukakulle. Juotavana on maitoa ja kaljaa. Lääkäri pitää sopivana, että työmies nauttii pääaterian juuri tällöin työstä palattuaan. Tällainen ateria antaa sopivasti hiilihydraatteja, valkuaista ja rasvaa.

Illalla on lautasella lanttua, porkkanaa tai omenia, joita saa nakerrella ennen nukkumaanmenoa. Lääkäri sanoo, että tämähän on mukava ja terveellinen ajanviete, vaikkei sillä ravinnon kannalta kovin suurta merkitystä olekaan.”