Ihmiset

Vieno Kekkosen tytär Elina Sauri sairastui rintasyöpään: "Jos tämä on kuolemaksi, se ei haittaa, en pelkää kuolemaa"

Kun laulaja Vieno Kekkosen tytär Elina Sauri sairastui rintasyöpään, Vienoa auttoi kokemus omasta rinnanpoistosta – joka tosin tehtiin turhaan.

Laulaja ja kieltenopettaja Elina Sauri, 52, saapuu haastatteluun suoraan sairaalasta. Vain hiukseton pää kertoo rintasyövästä. Enää muutama sädehoitokerta, sitten hoidot riittävät. Ainakin tällä erää.

”Ellu on ollut koko sairauden ajan valtavan reipas”, hänen äitinsä, iskelmälaulaja Vieno Kekkonen, 84, sanoo.

Ellu on kaikkien läheisten käyttämä lempinimi, Elina kuulostaisi vieraalta.

Elina sai toukokuussa kutsun mammografiaan, mutta ajatteli jättää sen väliin. Hän oli käynyt edellisen kerran seulonnassa kaksi vuotta aiemmin ja mietti, onko turvallista mennä röntgeniin parin vuoden välein.

Ajan peruminen jäi kuitenkin ­viime tippaan, joten hän päätti sittenkin käydä kuvauksessa. Sen jälkeen hän lähti esiintymään Laatokan-risteilylle.

Sieltä palattua kotona odotti kutsu uusintatarkastukseen.

”En huolestunut, sillä arvelin senkin olevan vain varmistelun vuoksi tehtävää rutiinia.”

Rintasyöpä, minullako?

Vasen rinta kuvattiin uudestaan juhan­nuksen alla. Lääkäri havaitsi kuvassa pienen tummentuman, joten hän teetätti saman tien myös ultraäänitutkimuksen. Tummentuma sai seli­tyksensä. Rinnassa oli kolmesenttinen, litteä kasvain.

”Olin rauhallinen, kunnes koepalat otettiin. Silloin asia konkretisoitui ja järkytyin. Olin pitänyt itseäni äärim­mäisen terveenä.”

Elina ei ollut ajatellut tutkimuk­sesta seuraavan mitään huolestuttavaa, ­joten hän oli varannut sen jälkeen ajan kosmetologille. Matkalla sinne ­tuli itku. Kotiin päästyään Elina kertoi syöpäepäilystä miehelleen ja vanhimmalle pojalleen, 22-vuo­tiaalle Atelle. Nämä pysyivät tyy­ninä, mikä rauhoitti myös Elinan.

”Tunsin, että tulkoon mitä ­tahansa, kestämme kaiken yhdessä. Ei ole mitään hätää. En ole yksin, minulla on vahva tukiverkosto.”

Vakaumus auttaa

Elina sanoo ottavansa vastaan kaiken, mitä on tullakseen. Hänellä on kristillinen vakaumus ja sen myötä tuleva tunne turvasta.

”Ei tämä varmaan ole kuolemaksi. Ja jos onkin, ei sekään haittaa. En pelkää kuolemaa”, hän sanoo.

”Olen elänyt yli 50 vuotta hyvää ja onnellista elämää. Olisin valmis lähtemään, vaikka perheen takia en sitä toivokaan.”

Myös perhe on suhtautunut sairauteen rauhallisesti.

”Oma asenteeni on varmaankin vaikuttanut, ainakin nuorempiin lapsiin. He eivät ole tuntuneet aina edes muistavan sairauttani. Vuoteeni vieressä on oltu tavalliseen tapaan vaatimassa minua tekemään milloin mitäkin.”

Elina on pyrkinyt ajattelemaan syöpään sairastumista uutena elämänvaiheena, johon voi suhtautua ilman hätäilyä. Silti tyyneys on yllät­tänyt hänet itsensäkin.

”Olen luonteeltani vähän draamakuningatar. On ollut mukavaa saada huomiota ja huolenpitoa”, Elina tunnustaa.

Missään vaiheessa mieleen ei ole tullut, miksi sairaus osui omalle kohdalle.

”Olen elänyt pumpulissa, saanut helpon elämän. Olen joskus ajatellut, että jos minulle tulee jokin vastoinkäyminen, se saattaa olla syöpä.”

Vienon rinta poistettiin

Vieno ajatteli, että koska tyttäräen syö­pä oli havaittu alkuvaiheessa, ­kyse ei välttämättä olisi hengestä.

”Silti asia oli valtava sokki. Äitinä tuntui tietysti pahalta.”

Vienon huolta helpotti kokemus hänen omasta rintaleikkauksestaan. ­Keväällä 2006 Vieno huomasi, että hänen oikea nänninsä oli vetäytynyt sisään. Hän kävi mammografiassa ja lähti heti sen jälkeen esiintymismatkalle Floridaan.

Reissun aikana tuli puhelu. Kuvassa oli havaittu epäselvyyttä. Vienon pitäisi ottaa yhteyttä heti, kun hän palaisi Suomeen. Vieno oli varma, että ­kyse oli syövästä.

Kotiin palattua uusia kuvia ei ­otettu, vaan leikkausaika varattiin saman tien. Oikea rinta poistettiin koko­naan, ja tilalle muotoiltiin uusi rinta vatsarasvasta.

Sitten seurasi yllätys.

Leikkauksen jälkeen kerrottiin, ­että rinnasta ei löytynyt syöpää. ­Kyseessä oli vaaraton kysta.

Vieno ei harmittele turhaa operaatiota. Tuohon aikaan oli tavallista, ­että epävarmat näytteet johtivat rintaleikkaukseen.

Raskaita vaiheita

Viime kuukaudet on eletty rankkaa elämänvaihetta, sitä Elinakaan ei levollisuudestaan huolimatta kiellä. Koko syksy piti olla kotona lähes eristyksissä. Hoidot veivät vastustuskyvyn niin heikoksi, että tavallista flunssaakin piti varoa. Välillä ei ollut voimia lähteä sohvaa pidemmälle.

Elina sai sytostaattihoitoja kolmen viikon välein, kaikkiaan kuusi kertaa.

”Kolmen viimeisen hoidon jälkeen olin niin heikossa kunnossa, etten päässyt kymmeneen päivään jalkeille.”

Kun olo taas parani, hän lähti itsekseen metsään.

”Metsässä olen ladannut uutta voimaa ja palautunut omaksi itsekseni.”

Vaihdevuosien rysäys

Jos syöpä ei ole levinnyt imusolmukkeisiin, hoidoksi riittävät yleensä leik­kaus ja sädehoito. Elinan kohdalla ehti hetken näyttää siltä, ettei sytostaattihoitoja tarvita.

Mutta vaikka imusolmukkeet olivat puhtaat, Elinan sairastama syöpä­tyyppi on tavallista rintasyöpää ärhäkämpi leviämään. Siksi sytostaatteja suositeltiin varmuuden vuoksi.

”Se oli vaikein hetki”, Elina sanoo.

Sairaudeksi varmistui vah­vasti hormoniperäinen HER2-positiivinen ­syöpä, joka reagoi estrogeeniin ja käyttää sitä ravintonaan. Ainoa keino pitää tällainen syöpä kokonaan poissa on hävittää kehosta kaikki estrogeeni­tuotanto.

Siitä seuraa vaihdevuosioireita, ­joita Elinalla ei ollut ilmennyt aiemmin lainkaan. Jostain syytä vaivoja ei kuitenkaan ole vielä tullut.

”Lääkäri ihmettelee tätä. Hänen mukaansa rysähdyksen vaihdevuosiin olisi pitänyt jo alkaa. Luulen, että olen saanut viivytettyä oireita säännöllisellä liikunnalla.

Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa Vieno Kekkonen ja hänen tyttärensä Elina Sauri kertovat suhteestaan ja siitä, miten Elinan sairastuminen rintasyöpään on vaikuttanut perheeseen. Voit lukea koko jutun Kotilieden numerosta 5/2019 tai Kotiliesi Digistä

Kommentoi

Kommentoi juttua: Vieno Kekkosen tytär Elina Sauri sairastui rintasyöpään: "Jos tämä on kuolemaksi, se ei haittaa, en pelkää kuolemaa"

Sinun täytyy kommentoidaksesi.