Nostalgia

Lucian päivä – valoisan juhlan taustalla on synkkä tarina

Lucian päivä on perinteinen juhla, jota vietetään 13. joulukuuta. Lucia-perinne on tullut Suomeen Ruotsista, ja edelleen päivää juhlitaan erityisesti Suomen ruotsinkielisillä alueilla.

13. joulukuuta juhlittava Lucian päivä aloittaa perinteisesti suomenruotsalaisten joulunodotuksen. Lucian päivän näkyvin perinne on vuosittainen Lucian kruunaus kynttiläkranssilla Helsingin Tuomiokirkossa.

Perinteisesti vastakruunattu Lucia kiertää kruunauksen jälkeen kaupungilla kulkueena tonttuineen ja hevosajureineen. Kadunvarsilla kulkuetta seurannut yleisö siirtyy juhlan jälkeen lähikahviloihin ja koteihin jatkamaan Lucian päivän viettoa. Joulun alla Lucia käy laulamassa vanhuksille ja lapsille sairaaloissa ja päiväkodeissa. Myös päiväkodit ja koulut valitsevat oman pikku-Luciansa.

Lucian päivä 2020: Juhlat koronavirusrajoitusten puitteissa

Vuonna 2020 joulunajan juhlissa noudatetaan koronarajoituksia. 3. adventtisunnuntaina opetusministeri Li Andersson kruunaa vuoden 2020 Lucia-neidon Helsingin tuomiokirkossa. Tilaisuudessa esiintyvät myös Lucia-kuoro ja poikakuoro Cantores Minores.

Uusi Lucia kruunataan Tuomiokirkossa klo 17, jonka jälkeen hänet nähdään Tuomiokirkon portailla. Epidemiarajoitusten takia tilaisuus ei ole avoinna yleisölle. Myös perinteinen Lucia-kulkue ja markkinat Senaatintorilla on peruutettu.

Lucian kruunaus lähetetään kuitenkin suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Kruunausta ja juhlaa voi siis seurata verkon välityksellä.

Lucian päivän historia – valon juhlan surullinen tausta

Lucian päivä on saapunut pohjolaan alkujaan Italiasta, mafian kotisaarelta Sisiliasta. Päivä on Santa Lucian eli Pyhän Lucian muistopäivä. Pyhimyslegendan mukaan Pyhä Lucia surmattiin kammottavalla tavalla uskonvainoissa Sisilian Syrakusassa 304 jKr.

Legenda kertoo, että Lucia oli kuvankaunis aatelisperheen tytär, joka kieltäytyi vanhempiensa järjestämästä avioliitosta, koska hän oli omistautunut Kristuksen seuraajaksi. Päättäväinen Lucia antoi pakit vanhempiensa valitsemalle sulhaselle ja lahjoitti myötäjäisiin varatut varat Syrakusan köyhille. Sulhanen raivostui ja kosti ilmiantamalla Lucian keisarin sotureille aikana, jolloin kristittyjä pidettiin Rooman valtakunnassa keisarin vihollisina ja heitä teloitettiin säälimättä.

Sotilaat vangitsivat Lucian, ja hänet häväistiin määräämällä hänet pakkotyöhön bordelliin. Lucia kuitenkin jähmettyi niin liikkumattomaksi, että edes tuhat miestä ei saanut häntä liikahtamaan. Kun Lucia puhui häntä pahoinpiteleville miehille Jumalan rakkaudesta, nämä viilsivät häneltä kurkun auki. Sekään ei kuitenkaan estänyt Luciaa puhumasta.

Raivostunut komentaja käski sotilaidensa kaivaa Lucialta silmät päästä. Sotilaat tottelivat, mutta Lucian tyhjiin silmäkuoppiin kasvoi uudet silmät. Lopulta sotilaat tappoivat Lucian.

Keskiajalla Santa Luciasta eli Pyhästä Valottaresta tuli sokeiden ja silmäsairaiden suojeluspyhimys, valon tuoja. Muistopäivää vietettiin keskitalven juhlan aikaan. Lucia kuvataan kirkkotaiteessa usein kantamassa silmiään hopealautasella.

Suomeen Lucia-perinne tuli Ruotsista. Todennäköisesti ensimmäistä juhlaa vietettiin Turun ruotsalaisessa naislyseossa vuonna 1898. Helsingissä ensimmäinen Lucia-kulkue järjestettiin jo vuosikymmeniä sitten vuonna 1930.

Suomenkieliseenkin joululauluperinteeseen kuuluva Santa Lucia on alun perin napolilaisten kalastajien venelaulu.

Muita Lucian päivän perinteitä

Lucian päivänä herkutellaan perinteisesti Lucia-pullilla. Valon juhlasta keskellä hämärintä aikaa vuodesta voi juhlistaa myös sytyttämällä kotiin kynttilöitä ja nautiskelemalla lämmintä juomaa.

Lähteet: Helsingin kaupunki, Kirkko ja kaupunki