Juhlat

Joulu Ranskassa – hyvän ruoan juhlaa

Ranskalaista joulua vietetään kuukauden ajan. Joulu alkaa 6.12. ja päättyy loppiaiseen.

Ranskalaiset juhlivat joulua hieman eri tavoin eri puolilla maata. Tapojen moninaisuudesta huolimatta joulu on edelleen ranskalaisille perhejuhla, joka kokoaa koko perheen saman katon alle. Myös uskonnollisuus on ranskalaisten joulunviettotavoissa yhä vahvasti näkyvissä, vaikka sen merkitys onkin hieman laskenut viime vuosina.

Varsinkin itä- ja pohjoisranskalaisten joulunaika alkaa 6. joulukuuta Pyhän Nikolauksen päivänä. Katolilaiseen perinteeseen kuuluu kiinteästi myös keskiyönmessu 24. joulukuuta. Messun jälkeisen aterian jälkeen ranskalaiset jättävät usein kynttilän, takkatulen tai valon palamaan sekä joskus ruokaa ja juomaa pöydälle Neitsyt Marian käynnin varalta.

Osa ranskalaisista avaa lahjansa jo jouluaattoiltana puolen yön aikoihin, osa vasta 25. päivän aamuna. Perinteisesti lapset jättävät kenkänsä takan eteen, ja Joulupukki, le Père Noël, tuo lahjat siihen talon asukkaiden nukkuessa. Pukki voi jättää lahjat vaihtoehtoisesti myös joulukuusen juurelle.

Joulupöydässä syödään usein kalkkunaa

Ranskalaiset pöydät notkuvat jouluna ihanista herkkuista. Perinteinen myöhäinen jouluateria, le Réveillon, syödään vasta joulumessun jälkeen. Ranskalaiseen tapaan herkuttelua jatketaan myös joulupäivänä.

Kinkun sijaan ranskalaista joulupöytää koristaa useimmiten kalkkuna. Muita ranskalaisten jouluruokia ovat esimerkiksi hanhi, hanhenmaksa, kastanjat ja muut pähkinät, sekä osterit ja muut merenelävät. Hyvä viini ja mahdollisesti myös samppanja kuuluvat joulupöytään koko maassa.

Hyvin suosittu perinteinen ranskalainen makea jouluherkku on jouluhalko, la bûche de Noël. Jouluhalko oli alun perin hedelmäpuusta hakattu halko, jota poltettiin jouluna takassa. Nykyinen jälkiruokana nautittava halko valmistetaan usein suklaasta. Muodoltaan se muistuttaa edelleen puista esikuvaansa.

Seimi on suosittu joulukoriste

Ranskalaisten kotien joulukoristeista suosituimpia ovat erilaiset jouluseimet eli seimiasetelmat. Niissä on kuvattuna vastasyntynyt Jeesus seimessään ja muita tapahtumaan liittyviä ihmisiä, eläimiä ja esineitä.

Joulukuusiakin kodeissa näkee, tosin harvemmin kuin seimiä. Suosituin on aito joulukuusi, mutta tekokuusien suosio on kasvanut erityisesti kaupungeissa. Jotkut puolestaan ripustavat ovenpieleensä mistelinoksan onnea tuomaan.

Ranskalaiset eivät perinteisesti lähetä toisilleen joulukortteja. He toivottavat postitse kuitenkin hyvää uutta vuotta niin sukulaisilleen, ystävilleen kuin tuttavilleen.

Joulu Ranskassa päättyy loppiaiseen

Ranskassa ei vietetä tapaninpäivää. Sen sijaan tammikuun 6. päivänä tai joillakin alueilla tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina vietettävä loppiainen on ranskalaisille tärkeä juhla, joka päättää joulunajan. Silloin ranskalaiset syövät itämaan tietäjille omistettua kuninkaiden kakkua, la galette des rois.  Herkullinen, pyöreä torttu tehdään voitaikinasta ja täytetään marsipaanilla.

Kakun sisälle piilotetaan pieni, usein posliinista tehty hahmo. Esineen löytäjä kruunataan illan kuninkaaksi paperikruunulla. Useimmiten kuningas saa myös valita itselleen kuningattaren, joka saa myös päähänsä oman kruununsa.

Artikkelia on päivitetty 15.12.2021

Lue myös: Bouillabaisse – ranskalainen kala-äyriäiskeitto on täydellinen tarjottava arkeen ja juhlaan

Lue myös Anna.fi: Huippuravintolan omistaja Nicolas Thieulon järkyttyi suomalaisesta ruoasta: ”Ei Ranskassa syöty koulussa Puolasta tuotua perunaa”