Juhannus

Juhannuskokon polttaminen oli aiemmin Euroopasta periytynyt tapa viettää yhteistä kyläjuhlaa.

Tulen ympärille kokoonnuttiin hauskanpitoon paremmat vaatteet yllä. Keskiyön aikaan kokon sytytti kylän vanhin mies. Nuoriso lauloi ja tanssi tulen ympärillä. Lieskojen tehtävänä oli karkottaa noidat ja pahat henget.

Juhannuskokkoja sytytettiin Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun taas Länsi- ja Etelä-Suomessa roihusivat pääsiäis- ja helavalkeat. Nykyisin juhannuskokot palavat koko maassa.

Juhannusyönä nuoret neidot tekivät lemmentaikoja, koska halusivat nähdä tulevan sulhasensa tai sytyttää rakkauden liekin ihastuksessaan. Sulhasen katsomiseen oli useita eri tapoja. Jos kurkisti lähteeseen keskiyöllä, veden pinnalla saattoi nähdä sulhon kuvan.

Tulevan sulhasen sai selville myös unessa, jos juhannusyönä poimi yhdeksän erilaista kukkaa ja pani kimpun yöksi tyynyn alle ja oli puhumatta seuraavaan päivään asti.

Jo rakastuneidenkin tyttöjen kannatti taas kieriskellä mielitietyn viljapellossa, niin rakkaus syttyi viimeistään syksyllä, kun mies söi oman pellon viljasta tehtyjä antimia.

Liittyykö juhannuksen viettoosi kokko tai muita perinteitä? Kerro miten sinä vietät juhannusta.

Avainsanat

Keskustelu

Kirkko on yrittänyt omia itselleen kaikki juhlat, mutta juhannus sentään on säilynyt maallisena luontojuhlana.

Juhannus on alunperin kirkollinen juhla, sitä vietetään Johannes Kastajan muistoksi.

Kommentoi juttua: Juhannus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X