Juhlat

Kellokeskiviikko, mystinen pupu ja suklaamunia rakastava tsaari – tiesitkö nämä 10 kiinnostavaa asiaa pääsiäisestä?

Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää pääsiäisen tavoista ja perinteistä ruoasta juhlan ajankohtaan ja nimeen. Virittäydy pääsiäistunnelmaan Kotilieden tietopaketin avulla!

Miksi pääsiäistä kutsutaan juuri pääsiäiseksi?

Teorioita on useita, mutta niistä varteenotettavin liittyy pääsiäistä edeltävään pitkään paastoon. Kun kevään suurin juhla koittaa, kristikunta pääsee pois paastonajasta ja pois synneistä.

Monissa muissa kielissä juhlaa kuvaava sana on muovattu heprean kielen ohi kulkemista kuvaavasta sanasta pesah. Kreikassa se on kääntynyt muotoon paskha ja arameassa pasha. Suomenkielessä sanan on ehkä pelätty kuulostavan liikaa paskalta.

Kristityt ovat ottaneet pääsiäiseensä mallia juutalaisuudesta, missä pääsiäistä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen juhlana.

Juutalaiset kutsuvat pesachiaan happamattoman leivän juhlaksi, mikä johtuu siitä, että lähtö Egyptistä oli sen verran nopea, etteivät leipätaikinat ehtineet käydä.

Pääsiäinen seilaa kalanterissa, miksi?

Pääsiäistä vietetään ensimmäisenä sunnuntaina kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun jälkeen. Pääsiäissunnuntai voi siis asettua välille 22.3–25.4.

Eri kirkkokunnat ovat aikanaan kiistelleet kiivaasti juhlan ajankohdasta, ja jonkinlaiseen kompromissiin päästiin nykyisen Turkin alueella Nikeassa vuonna 325 pidetyssä kirkolliskokouksessa. Siellä päätettiin määritellä ajankohta taivaankappaleiden avulla.

Pääsiäinen on kaikkein vanhin kristillinen juhla, sitä on vietetty jo 2000 vuotta, ensimmäiseltä sataluvulta lähtien. Juutalainen pesah on arviolta tuhat vuotta vanhempi.

Pitkäperjantai on helppo ymmärtää, mutta mistä tulee kiirastorstai? Mihin silloin on muka kiire?

Kristillisessä ajattelussa kiirastorstai on puhdistautumisen päivä, ja sanan kiiras arvellaan tulleen suomeen muinaisruotsin puhdistaa-sanasta. Raamatussa Jeesus pesi kiirastorstaina opetuslastensa jalat, ja ennen kristinuskoa vanha kansa ajoi kiirastorstaina pihapiiristä pois kiiraa, joka oli jonkinmoinen pelottava olio. Ajamishommiin tarvittiin ainakin tervaa, romua ja aseita.

Mihin viittaavat tikkutiistai, kellokeskiviikko ja lankalauantai?

Kansanviisaudet tietävät kertoa, että tikkutiistaina vuollut sytykkeet oli vuoltu onnellisten tähtien alla. Kellokeskiviikkona karja sai kaulaansa kellot, ja pääsi vihdoin ulos oltuaan navetassa koko pitkän talven. Lankalauantaina puolestaan palattiin pitkänperjantain jälkeen arkeen ja värjättiin juuri ennen pääsiäissunnuntaita langat, jotka piti ensin kuitenkin pestä.

Pääsiäisenä syödään sekä kananmunia että suklaamunia, mutta miten muna liittyy pääsiäiseen?

Muna on ollut monenlaisissa taruissa elämän syntymisen symboli, Kalevalassakin maailma on syntynyt sotkan munasta.

Kristinuskoon muna on sovitettu symboliksi Jeesuksen haudasta, ja kertoo siis ylösnoususta ja ikuisesta elämästä. Jeesuksen opetuslapsi Magdalan Maria kuvataan monissa ikoneissa kädessään punainen muna.

Ortodoksit viettävät ennen pääsiäistä 40 päivän paaston, joka päättyy siihen, että pääsiäislauantain ja sunnuntain välisenä yönä saa herkutella värjätyillä kananmunilla. Ajatus on sikäli luonteva, että kun paaston aikana munia ei saanut syödä, pääsiäisen jälkeen niitä oli paljon varastossa, kanat kun kuitenkin munivat joka päivä.

Maailman kuuluisimpia pääsiäismunia olivat Karl Fabergén Venäjän keisariperheelle tekemät koristeelliset munat, joissa oli sisällä yllätys. Tästä syystä kotoisissa suklaamunissakin lienee sisällä yllätys.

Jos olet joskus tarjonnut ulkomaalaiselle mämmiä, olet ehkä saanut selittää seikkaperäisesti, miksi me suomalaiset syömme sitä. Se onkin hyvä kysymys.

Uunissa paistettua, vedestä, ruismaltaista ja ruisjauhoista tehtyä puuroa on nautittu erityisesti Hämeessä ja lounaisessa Suomessa. Kirjallisuudessa se mainitaan ensi kerran 1700-luvulla, ja 1900-luvun aikana se levisi kaikkialle maahan.

Aluksi mämmiä syötiin pitkänäperjantaina, jolloin uunin lämmittäminen oli kiellettyä, mämmihän nautitaan kylmänä.

Nykyisin sitä nautiskellaan yli kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. Hurjimmat ostavat mämmiä pakastimeen ja herkuttelevat ympäri vuoden.

Mämmi on ehkä suomalainen ylpeys juuri siksi, että se on ulkonäkönsä vuoksi niin paljon tunteita herättävä herkku.

Fazerin umpisuklaisia Mignon-munia on syöty jo monessa sukupolvessa. Milloin ne tulivat markkinoille?

Ensimmäiset oikeisiin kananmunankuoriin tehtävät nougatmantelimunat tehtiin Helsingin tehtaalla jo 1896. Tekeminen on tarkkaa puuhaa, sillä täytteen pitäisi painaa tarkalleen 52 grammaa.

Venäjän keisarin Nikoilai II oli kuulemma sekä Faberge-munien että mignoneiden ystävä, joten niitä kuljetettiin Helsingistä pääsiäisenä Venäjän hoviin asti.

Munan ymmärtää, mutta mistä pupu on loikkinut pääsiäisperinteeseen?

Pohjois-Euroopassa, erityisesti Saksan tienoilla on tarujen mukaan vietetty kevään jumalattaren Ostaran juhlaa, jossa uhrattiin jäniksiä. Muitakin tarinoita on. Martti Lutherin kerrotaan halunneen tehdä pesäeroa katoliseen kirkkoon myös pääsiäisperinteessä, joten hänen vaikutuksestaan munia on 1600-luvulla ryhtynyt kätkemään puutarhaan jänis.

Yhdysvaltojen kautta saksalainen pääsiäisjänis levisi lopulta kaikkialle maailmaan. Tiesitkö, että pääsiäispupu eli Easter Bunny on joka vuosi kunniavieras Valkoisen talon munanpyörittysjuhlassa?

Miten virpomisperinne on syntynyt? Miksi juuri pienet noidat kiertävät ovelta ovelle koristeltujen pajunoksiensa kanssa?

Nykyinen palmusunnuntaina tapahtuva tapa on suloinen sekoitus itää ja länttä. Idästä Karjalasta on lähtöisin tapa, jossa virpojat kävivät siunaamassa talon, emännän, isännän, lapset, lehmät, lampaat, siat ja hevoset. Kodissa aikuiset virpoivat lapsen ja karjan, lapset puolestaan lähtivät kylille virpomaa naapurit ja sukulaiset. Virvontaloruissa oli valtava määrä säkeistöjä.

Lännestä nykyiseen kulttuuriin on napattu sen sijaan pääsiäisnoidat eli trullit, jotka olivat naisia, jotka kateuksissaan hyökkäsivät navettaan varastamaan karjaonnea.

Paju on ollut pohjolassa pyhä puu, ja koska pajussa on keväällä pulleat kissat, sillä on keksitty korvata palmunlehvät. Palmunlehviähän heiteltiin Jeesuksen eteen, kun hän palmusunnuntaina ratsasti viimeistä kertaa Jerusalemiin.

Lähde: Jatta Heinlahden, Kristiina Hemmingin ja Anneli Myllerin uunituore teos Iloista pääsiäistä, johon on koottu kattava paketti tietoa ja reseptejä kevään juhlasta. Kirjan on kustantanut Tammi.