Juhlat

Virpominen on pääsiäisen perinne – ota talteen ohjeet virpojalle ja virvottavalle

Pienet noidiksi pukeutuneet virpojat kiertävät taas ovillamme tulevana palmusunnuntaina!

Virpominen on vanha itäsuomalainen, ortodoksisuuteen liittyvä palmusunnuntaiperinne. Virpoja heiluttaa pajunoksia virvottavalle ja lausuu virvontalorun. Virpoja ojentaa sitten vitsansa ja saa palkakseen makeisia tai rahaa. Kokosimme ohjeet niin virpojalle kuin virvottavallekin, jotta palmusunnuntai sujuu jouhevasti.

Lue myös: Milloin on palmusunnuntai, miksi silloin virvotaan? Lue tärkeimmät tiedot palmusunnuntaista!

Virpominen sai alkunsa perinteiden yhteentörmäyksestä

Virvontaperinne ei liity sinällään millään tavoin noidaksi pukeutumiseen. Trulliksi eli noidaksi pukeutuminen on ollut täysin erillinen, länsisuomalainen perinne. Ruotsista rantautuneen perinteen mukaan noidat kiertelevät ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä.

Kun Karjalan siirtoväestö asutettiin muualle Suomeen, virpomistapa levisi heidän mukanaan. Pian itä- ja länsisuomalaiset tavat alkoivat sekoittua keskenään yhdeksi perinteeksi: noidiksi, jotka kiertelevät virpoen ovelta ovelle.

Virpoja, panosta kunnolla!

Virpominen onnistuu, kun nämä neljä asiaa on hallussa:

1. Yksi väsynyt sulka oksassa ei riitä

Ele on ehkä tärkein, mutta vastaanottaja arvostaa pajunoksaa, johon on käytetty vaivaa. Vitsan voi askarrella yhdessä vanhempien tai kavereiden kanssa. Näyttävä oksa syntyy helposti ja vähillä tarvikkeilla, joten ei ole mitään syytä mennä siitä, missä aita on matalin.

Kun kierretään porukassa, hyviin tapoihin kuuluu, että jokainen virpoja antaa virvottavalle oman oksansa – antaahan virvottavakin kaikille palkan. Ei siis kannata olla kitsas ja yrittää tarjota vain yhtä oksaa koko porukalta.

Virpojan kannattaa panostaa ulkoasuunsa. Nykyään moni pukeutuu noidaksi, mutta halloweenilla on myös ollut vaikutusta virpomiseen, joten kaduilla saattaa näkyä pieniä hirviöitä munajahdissa. Asun voi valita virpojan omien mieltymysten mukaan.

Lue myös: Ei enää näpertelyä! Tällä tekniikalla koristelet virpomisvitsat minuuteissa

2. Varmista selustasi ja kysy, onko virpominen toivottua

Joissain perheissä on tapana, että lapset virpovat vain sukulaisten ja tuttujen luona. Tämä onkin hyvä tapa, sillä näin varmistetaan, että virvottava ottaa virpojan vastaan hyvillä mielin.

Mikäli alueellasi on tapana kiertää virpomassa kaikissa lähikodeissa, on hyvä muistaa muutama ohjenuora: Soita kelloa vain kerran. Voi olla, että asukas ei ole varautunut virpojiin tai käynnissä on vaikkapa vauvan nukutus, jolloin toistuva ovikellon soiminen aiheuttaa haittaa.

Jos ovi avataan, muista vielä varmistaa, että virpominen on toivottua. Tämä onnistuu yksinkertaisesti kysymällä, saako virpoa. Jos vastaus on ei, toivotetaan hyvää pääsiäistä ja jatketaan seuraavaan taloon, jos kyllä, lausutaan opeteltu loru.

3. Opettele pääsiäiseen sopiva virpomisloru

Lorut vaihtelevat jonkin verran alueittain. Näitä voi kokeilla tai keksiä kokonaan omia:

Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, vitsa sulle, palkka mulle – annatko munan vai kanan?

tai

Virvon varvon vitsasilla, tuorehilla tervehillä, vanhat virvon viisahiksi, nuoret ylen notkehiksi, iloisiksi kaikki muut, kilteiksi pienet piimäsuut.

Lue myös: Virvon varvon ja niin edelleen… Etkö muista, miten loru menee? Katso sanat 

4. Kiitä palkasta, vaikka se olisikin pettymys

Ennen palkaksi annettiin esimerkiksi kananmunia tai jopa viinaryyppy. Lisäksi palkan sai kerätä vasta viikon kuluttua palmusunnuntaista.

Nykyään palkan saa heti loruamisen jälkeen ja tapana on antaa pieniä suklaamunia, karkkia tai muutama kolikko. Sopivan palkan määrittely on virvottavan käsissä, joten vaikka saaliiseen pettyisikin, siitä kiitetään ja jatketaan seuraavaan paikkaan.

Virvottava, näin varustaudut palmusunnuntaina!

Myös virvottavalla on tärkeä rooli siinä, että virpominen on kaikille miellyttävä kokemus. Muista nämä asiat, jos ovelle tulee virpojia:

1. Avaa ovi vain, jos virpojat ovat tervetulleita

Ei ole mikään pakko avata ovea, jos virpojat eivät ole mieluisa yllätys. Onkin ehkä parempi olla vain avaamatta ovea kuin kieltäytyä virpomisesta.

Jos virpojat ovat tervetulleita kotiisi, voit vaikka kiinnittää ulko-oveen lapun, joka viestii talon olevan noitaystävällinen.

2. Älä kritisoi saamaasi vitsaa

Pieni virpoja on toivottavasti käyttänyt aikaa ja vaivaa vitsojen koristeluun. Ole siis iloinen jokaisesta saamastasi oksasta äläkä yritä vaihtaa vitsaa toiseen paremman toivossa. Vaatimattomampikin oksa näyttää kauniilta maljakossa.

Lue myös Seura.fi: Tässä ovat pääsiäisen ankeimmat vitsat – virpojat tehtailevat jopa 200 oksaa

3. Varaa palkaksi nameja tai kolikoita

Sinä päätät, mikä on sopiva palkka, mutta suklaa, karkit ja raha ovat yleensä kovin toivottuja. Voit valmistautua virpojien käyntiin esimerkiksi varaamalla ulko-oven läheisyyteen kulhon, josta voit helposti ja nopeasti jakaa palkkaa virpojille.

Lue myös: Pääsiäismunat 2022 testissä: Maistoimme 8 suosikkiherkkujen inspiroimaa töhnämunaa – voittajaksi kiilasi keksihyllystä tuttu maku

Mitä sinä annat virpojille palkaksi? Onko mielestäsi parempi antaa karkkia kuin rahaa?

Kommentoi

Kommentoi juttua: Virpominen on pääsiäisen perinne – ota talteen ohjeet virpojalle ja virvottavalle

Suklaamuna palkaksi

Kun omat lapset kävivät virpomassa, pidimme erillään noitaperinteen ja karjalaisen virpomisperinteen, jossa toivotetaan terveyttä ja siunausta. Virpomisoksa kuvaa palmunoksaa, jolla tervehdittiin Jeesusta. Noidat kuuluvat muualle. En näe merkitystä perinteellä, joka hukkaa sisältönsä.

Noitaäiti ja noitalapsi

Perinteet muuttuvat: minulle ja lapsilleni virpovat noidat ovat ainoa, jonka me tunnemme. Olen kuullut tästä ”oikeasta” virpomisperinteestä vasta aikuisena. Karjalaisia ei suvussamme ole. Kukin tavallaan, meistä virpovat noidat ovat ihan hieno perinne!

Pääsiäsiloa

Lapsenlapset kavereineen käyvät palmusunnuntaina meillä virpomassa, palkaksi he saavat suklaapupuja ja munia. Kun olin lapsi, kävimme taloissa virpomassa tavallisten pajunoksien ,palmujen, kanssa. En muista saimmeko mitään palkaksi.Täällä Kaakkoissuomessa oli tapana pääsiäisaattoiltana käydä soittelemassa lehmänkelloja talojen pihoilla.Se harmitti vähän jos kukaan talonväestä ei kuullut soitteluamme. Joku saattoi suuttuakin mokomasta metelinpidosta.

tiitu

Pajunoksilla toimitettu virpominen, Ennen pajunoksat siunattiin.Lapset virpoivat kummeja ja mummeja. Karjalsis mummuille oli terveyden toivottaminen hyvin tärkeä asia.

Litsikää sit keitettyjä! :)

Virpominen on minulle varsinais-suomalaisena kovin vieras perinne, karjalaisiakaan ei ole sukuun tullut. Karjalaissyntyinen ala-asteen opettajani kyllä joskus teetti piirustustunnilla virpo-oksia kotiin vietäväksi, mutta tuntui jotenkin hassulta alkaa ”piiskaamaan” niillä ketään suklaamunien toivossa kun tiesi niitä joka tapauksessa olevan pääsiäisenä luvassa. Itäsuomalaisille tämä on varmasti tärkeämpi juttu kuten pashakin. Onhan pasha hyvää, mutta mämmialueen ihmiselle mämmi on sit kuitenkin se pääsiäisen ykkösherkku.
Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille, virpoen ja ilman!

jänö

Itse olen Itä-Suomesta ja ortodoksinen ja kävin lapsena virpomassa, noidaksi pukeutuneena.En pidä sitä pahana, vaan se antaa pienen säväyksen virpomiseen. Lapsena oli kiva pukeutua noidaksi.
Virpomispalkaksi, annan suklaamunia, koska ne minusta kuuluu pääsiäiseen.

ei enää kivaa

on se ihan mukava perinne kun tulee pienet lapset virpomaan,ei enää sitten kun minunkin oven taakse tulee yläaste ikäiset virpomaan he tulevat jo rahan toivossa,eikä makeisten takia.

Ritva Uusitalo

Luin kiinnostuneena pääsiäisviikon vinkkejä, mitä kunakin päivänä kehotetaan tekemään. Yllätyin surullisesti! Kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäispäivät!! Onko Kotiliesi unohtanut , miksi pääsiäisviikkoa vietetään? Koko Eurooppa ja koko kristikunta, maallistunutkin saati sitten sydämen kristityt hiljentyvät hiljaisen viikon aikana seuraamann Jeesuksen ristintietä. Koko suomalainen elämä kulttuuria ja vuosirytmiäkin ajatellen ottaa huomioon nämä kristilliset juhlapyhät ja niiden syvän sanoman. Voisiko lehti tulevaisuudessa olla ajan tasalla, kansastamme ja varmaan lukijakunnasta sama määrä kuuluu kristillisiin kirkkoihin n. 90%. Ei pääsiäinen ole merkityksetön.

Samaa mieltä edellisen kanssa

Kotiliesi näyttää olevan kaupunkilaisten ruokalehti ja edustaa pinnallisempia arvoja, kuin se haluaisi ääneen sanoa.

Anja- mummo

Lapsena Karjalassa oli yleensä pääsiäisenä hyvät hankiaiset ja potkurilla hurautettiin kummeja ja muita läheisiä virpomaan. Loru oli samantapainen kuin edellä, mutta virvottava toivotti tulemaan pääsiäisenä palkkoja hakemaan.Appelsiini tai joku muu pieni lahja se tavallisesti oli.
Älkää nyt vanhemmat ihmiset liikaa viekö lasten iloja, sillä kouluissakin on poistettu kirjoista tarkat kärsimysviikon kuvaukset,joita ainakin omien lasteni kouluaikoina luettiin.
.Itse odotan ilolla taloyhtiön lapsia, jotka ovat pienestä asti käyneet virpomassa.
Olen ollut nuoruudessa polttamassa ”pääsiäisvalkioita” Pohjanmaalla ja eläkeläisenä viettämässä kreikkalaista katolista pääsiäistä hiljaisuuksineen ja hautalampaan paistoineen.Nyt vanhana ei jaksa muuta kuin toivoa, että lapset tulisivat luoksemme.Mieleinen lahja on ollut edellisvuoden virpomiskuva.Siinä on nähnyt kasvun ihmeen.Mielestäni ystävyys ja lasten ymmärtäminen on tärkeämpää kuin ristintien ainainen julistaminen.Jokaiselle sitä omaa ristintietä kyllä aikuisena siunaantuu..

Pikku virpojien äiti

Kiitos kauniista ajatuksista, Anja-mummo. Hienoa, että on tällaisia ”ymmärryksen julistajia”. Kaunista pääsiäistä sinulle!

eläkeläisnaikkonen

Virpomisperinne aivan kiva juttu.
Kun itse olin lapsi täällä Etlä – Pohjanmaalla ei ollut virpomosperinnettä. Polttetiin vain kokkoja, pääsiäisnoidistakin kuulin puhuttavan, mutta en koskaan nähnyt niitä.Tänne Etlä -Pohjanmaalle virpomisperinne on tullut karjalaisten mukana, karjalaiset ovat muutenkin rikastuttaneet meidän kuttuuria, ainakin täällä Länsi- Suomessa, heidän mukanaan on esim.tullut monia uusia maukkaita ruokia. Kiittos siitä karjalaisille.
On ihanaa kun lapset tulevat virpomaan, näin syntyy kontakti eri ikäiseten ihmisten välille, syntyy sitä yhteisöllisyyttä.
Minulle kävi näin. Viime pääsiäisenä tuli eräs isä , ei niin läheinen tuttava, lastensa kanssa meille virpomaan. Lapsilla oli hauskat vaatteet ja he lukivat mukavat lorut. Tuli oikein hyvä mieli
. Kun tuli sitten ystävänpäivä vein tälle virpojalle ystävänpäivälahjaksi sukat ja lapaset ja perheen uudelle vauvalle kudoin villahaalarin. Nuori , kiireinen äiti ja myös lapsi olivat moisesta asiasta erittäin kiitollsia ja iloisia . Itsellenikin tuli hyvä mieli kun voin tuottaa iloa ja ehkäpä olla myös hieman avuksi tälle nuorelle perheelle.
Nyt annankin vinkin esim. eläkeläisille, jotka valittavat yksinäisyyttä ja tekemisen puutetta, kudoppa virpojallesi ystävänpäivälahjaksi sukat tai lapaset ja vie ne lapselle kotiin tai pyydä häntä hakemaan ne luotasi.
Taas sait hyvän mielen, uuden tuttavan, jopa ystävän, voit nimittäin tarvita häntä tulevaisuudessa. Näin vahna perinne synnyttää uusia.Ei misään nimessä lopeteta virpomisperinnettä

Ps. Ritva Uusitalolle . Kotiliesi ei voi olla vain luterilaisen, kristillisen perinteen vaalia, vaan sen on nykyaikan anettava jokaiselle jotakin, Suomessa kun on nykyisin monia eri kansallisuuksia ja Kotilieden on vastattava heidänkin tarpeisiinsa ja Kotiliesi tekee sen todella loistavasti. KOTILIESI on tosi hyvä lehti

Virpomaan omissa vaatteissa,kiitos!

Mukavaa, että tähän on asiallisiakin kommentteja.Minut virpoi lapsena naapurin karjalalais-mummo ja toivotti sitä Siunausta ja kertoi sitten vielä ihmeellisiä asioita siitä Jeesuksesta.Tuo siunaus on vieläkin mielessä ja ahdistun joka pääsiäisen alla, kun kaikenlaisia noitia on liikkeellä, muka virpomassa.Heidän tekonsa on noitumista. Siunaus on arvokas asia, eikä leikin tai pilanteon kohde.Miettikää vanhemmat, kun lähetätte lapsenne noitumisreissuilleen.Mikä on opetus, mikä tarkoitus moisella?Jos taas ei halua mitään kristittyjen perinteitä noudattaa, niin sitten noidat liikkeelle Lankalauantaina, se on jo saduissa määritelty noitien päiväksi, kun Jeesus on silloin poissa pelistä haudassaan.Pohjanmaalla Trullit ovat liikkeellä ihan oikeana päivänä.Miksi pitää perinteet sotkea, kun oikeaa tietoakin on.

Oi aikoja, oi tapoja

Miten voin lähettää lapseni virpomaan omana itsenään, vaikka kuinka kauniisti koristellun pajunoksan kanssa, jos saapuvaksi odotetaan naamiaisasuun pukeutunutta lasta. Lapset kyllä tietävät, että noita se kuuluu olla ja miltä noita näyttää??Tarkoituksellahan virpomislorusta on jätetty loppu pois:Jumala sinua siunatkoon.Eikö nykyvirpojille sopisi paremmin taikasauva käteen?

Tolkkua tapoihin!

Kiitos lehtori Marianne Kantoselle jutusta: Virpominen-ortodoksi.net
Siinä oli asia kerralla selvitetty. Jospa jotenkin jaksettais pitää yllä ainakin seurakunnissa tietoutta, että NOIDAT EIVÄT KÄY VIRPOMASSA. Se ei ole perinne eikä mikään, vaan ajattelemattomien vanhempien aikaansaannosta. Virpokaa, tehkää kauniin oksat sitä varten, virpojat pyhävaatteet päälle ja siunaus kuuluvasti esiin. Ihanaa, silloin avaan oneni minäkin, nyt piilottelen verhojen takana, kun en jaksa käännyttää oveltani jätesäkkipukuisia hurimuksia.

Trullit eivät tuo onnea

Olen asunut koko ikäni (lähes 27 vuotta) Pohjois-Karjalassa. Minulle opetettiin jo lapsena, että noidat eivät kuulu virpomiseen, vaikka olisinkin halunnut joskus pukeutua. Isompana olin tyytäväinen, että vanhempani näkivät vaivan siirtää perinne minulle oikeana.

Itse kävin parikymppiseksi asti virpomassa naapurin ”mummon”, koska tiesin hänen arvostavan seuraa ja kauniita vitsoja, jotka hän laittoi säästöön isoon maljakkoon. Palkaksi sain yleensä appelsiinin tai omenan, joka riitti minulle mainiosti, sillä se ei ollut tärkeintä vierailussa.

Virpojien vanhemmille antaisin ohjeeksi, että rajoittaisivat virpomisen tuttuihin, jotka ovat osanneet varautua siihen tai ainakin pitäisi selittää, että virpomisen pääasia on ilon tuominen eikä palkka. Itse olen kohdannut lapsia, jotka kiertävät koko lähitienoon parilla paperin palalla koristelluiden oksien kanssa, joita ei välttämättä edes anneta virvottavalle. Aluksi ei kysytä lupaa virpomiseen (vaikka oven avaaja olisi itsekin vielä lapsi) ja palkka pitäisi antaa kaikille.

Lapset ymmärtävät kyllä

Hyvä kannanotto tuo edellinen. Lähettäkää tosiaan lapsenne vain tuttujen ihmisten luo. Niinhän se alunalkaen on ollutkin, että kotiväki, isovanhemmat ja kummit virvotaan ja mahdollisesti joku mukava naapurin mummo, jolta lapset saavat itselleen hyvän mielen. ”Saalis” ei tosiaan ole jutun juoni. Itseäni puhutteli, kun kuulin virpomisen alkuperästä, että Jeesus oli ensimmäinen virvottava, silloin kun lapset häntä tervehtivät palmunoksilla Jerusalemiin tultaessa.

Ei kaikkea voi hyväksyä

Se on niin, että RAHA tässäkin ratkaisee. Miettikää vain mikä tulonlähde tämä taas on kauppiaille. Ilman trullivouhotusta ei myytäisi yhtään noita-asua, eikä sellaista määrää karkkeja ja suklaamunia. Nuo uskovaisten juhlat ja jutut ei oikein ”myy”, joten pitää keksiä jotain, joka menee kaupaksi. Ja lapsillahan pitää aina olla hauskaa ja vauhti päällä, viis jostain pitkäperjantaista.

Opeta lapselle tapoja-minkälaisia?

Oletteko miettineet, mistäköhän mahtaa johtua, että kaikki noita-jutut ja naamiaistouhut sijoittuvat juuri Kristittyjen suurimpien juhlien kohdalle? Pyhäinpäivänä Halloveeni-kummitukset, jouluna pukit ja tontut, pääsiäisenä noidat ja trullit.Vaikka kaikilla on kaupallinen merkityksensä,niin päätarkoitus lienee rienata toisten pyhiä asioita. Islamin-uskoiset olisivat jo nostaneet pyhän sodan, mutta meillä kirkko piilottelee nurkan takana, toivoen, että menisi pian ohi tämäkin juhla, vaikka seuraavana vuonna se taatusti on edessä taas ja entistä hurjempana.

Trulli

Antakee perunoita!

AJC

Edellä oli kysymys:
”Oletteko miettineet, mistäköhän mahtaa johtua, että kaikki noita-jutut ja naamiaistouhut sijoittuvat juuri Kristittyjen suurimpien juhlien kohdalle? Pyhäinpäivänä Halloveeni-kummitukset, jouluna pukit ja tontut, pääsiäisenä noidat ja trullit.Vaikka kaikilla on kaupallinen merkityksensä,niin päätarkoitus lienee rienata toisten pyhiä asioita.”
Olisiko kuitenkin vaikkapa niin, että näiden pukki-, tonttu-, trulli-, yms. vahojen kulttuurien ”pakanajuhlien” tilalle on kristinuskon laajentumisten aikoihin nimetty aina jokin toinen uusi kristillinen juhlapyhä, niin että kyseiset ”pakanalliset” tavat saataisiin vähitellen katoamaan kansojen muisteista?

Mariatar

Näin siinä valitettavasti on päässyt käymään. Nykyäänhän kai jo aika laajasti tunnustetaan, että Jeesuksen syntymällä ja joululla ajankohtana ei ollut mitään tekemistä keskenään. Kyseisenä ajankohtana on vietetty maasta riippuen mm. Saturnalia tai Yulea joilla ei ole mitään tekemistä kristillisten juhlien kanssa. Monet ”jouluiset” perinteemmekin ovat lähtöisin näistä juhlista. Kristityt vain ottivat itselleen sopivimmat käyttöön ja sijoittivat juhlansa samoille tienoille. Oli helpompaa korvata juhla uudella ”sopivalla” kuin kieltää kansaa juhlimasta pakanallisia juhlia.

Jos haluaisi olla ilkeä niin voisi tietysti väittää, että kristilliset juhlat ovat alkuperäisten juhlien rienaamista, mutta tähän en halua mennä. Maassamme on kohtalaisen pitkä kristillinen historia, mutta kristittyjen olisi hyvä välillä muistaa, että aina tämä ei ole ollut kristillinen maa. Aivan kuin kristilliset perinteet sekoittuivat pakanallisiin, nyt näihin jo silloin sekoittuneisiin perinteisiin tulee nykymaailmasta muutoksia. Kyse on aivan samasta asiasta, ja tätä on tapahtunut maailman sivu.

telson

On sanomattakin selvää, että Rooman katolinen kirkko halusi Kristuksen syntymäjuhlan siksi joulukuun 25 päiväksi, että voisivat jatkaa Tammuksen juhlaa sekä Saturnaalia juhlaa. Rooman katolinen kirkko ei ole Jumalan seurakunta, vaan valheellinen porttokirkko. Rooman katolinen kirkko toi pakanuuden niiden kristittyjen keskuuteen, jotka pitivät Rooman katolista kirkkoa oikeana seurakuntana. Tällä tavoin Rooman katolinen kirkko sai eksytettyä uskovia omaksumaan pakanallisia perinteitä. Ikävä kyllä Rooman katolisen kirkon pakanalliset perinteet ovat tärkeässä osassa myös protestanttien keskuudessa sekä ns. vapailla suunnilla. Babyloniassa siis vietettiin juhlaa joulukuun 25 päivä. Babyloniassa joulukuun 25 päivä oli talvipäivänseisauksen ja auringonjumalan Tammuksen syntymäpäivä. Babylonian sana ”yule” tarkoittaa lasta. Joulukuun 25 päivää kutsuttiin yule päiväksi myös pakanallisten anglosaksien parissa. Anglosaksit olivat Brittiensaarilla asuvia asukkaita, jotka puhuivat germaanisia kieliä. Myös skandinaviassa oli yule-juhla, joka oli joulukuun 25 päivä se oli myös talvipäivänseisauksen päivä. Tammusta kutsuttiin Babyloniassa myös nimillä Baal-berith sekä kuusipuun herra. Egyptiläiset sekä persialaiset juhlivat jumalansa syntymäpäivää joulukuun 25 päivänä. Lapsi aurinko jumalaa tarkoittavat monet eri nimet kuten Mithra, Horus, Isvara, Bacchus, Iacchus, Adonis, Attis jne. Lapsi aurinko jumalan palvonnan alkuperä on Babyloniassa, jossa Tammus on tämä lapsi. Eli ”jumalallisen” lapsen syntymäjuhlan vieton juuret joulukuun 25 päivä ovat Babyloniassa, josta se myös levisi muualle maailmaan. Joulukuun 25. päivä oli Roomassa juhlapäivä, sillä myös sinne oli tullut Tammuksen juhla joulukuun 25. päivänä. Tammuksen juhlaan Babyloniassa kuului havupuu, joka koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. Babylonialaiset palvoivat aurinkoa, siksi he koristelivat kuusen ”aurinkopalloilla”. Samoin joulukuun 25 päivään kuului sikauhri.

Historiallinen fakta on, että vuonna 354 Rooman piispa Julius määräsi Jeesuksen Kristuksen viralliseksi syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivä. Joulua ja Jeesuksen syntymäjuhlaa ei siis ole ollut olemassa ennen vuotta 354 jKr. Jeesus ei määrännyt joulun viettoa, eikä sitä että Hänen syntymäjuhlaansa tulisi juhlia juuri 25 joulukuuta. Alkuseurakunta ei viettänyt joulua ja Kristuksen syntymäjuhlaa 25 päivä joulukuuta. Jeesus ei asettanut ollenkaan syntymäjuhlansa viettämistä millekään erikoiselle päivälle, eikä Hän edes asettanut syntymäjuhlaansa vietettäväksi kerran vuodessa. Uskovina meillä on oikeus muistella sitä vaikka joka päivä, mutta Jeesus ei asettanut sitä kerran vuodessa vietettäväksi juhlaksi.

Vuonna 394 alkoi jokapäiväinen messu Rooman katolisessa kirkossa. 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä vietettiin Rooman katolisessa kirkossa messua Kristukselle, jossa pappi siunasi leivän ja viinin, jolloin ne katolisen kirkon väärän opetuksen mukaan ”muuttuivat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi”. Tästä Kristuksen messusta Mass of Christ (Christmas), joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. ja siitä alettiin käyttää nimitystä Kristus messu (Mass of Christ). Christmas (joulu) sai nimensä katolisen kirkon harhaoppisesta messusta, joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä.

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jeesuksensyntyma.html

Pääsiäisakka – 2010

Toivotan kaikille virpojille tsemppiä tulevaksi palmusunnuntaiksi.

vielä virpomisesta

Kun olin lapsi, perheeni asui Torniojokilaaksossa. Pukeuduimme naapurin lasten kanssa pääsiäisämmiksi. Tämä tapahtui aina lankalauantaina, iltapäivällä lähdimme liikkeelle käyden lähitaloissa. Emme lausuneet mitään loruja, toivotimme hyvää pääsiäistä ja saimme yleensä suklaata, piparia ja mehua palkaksi.
Virpomista emme tunteneet. Virpominen kuuluu karjalaiseen, varsinkin ortodoksiseen perinteeseen. Virpomisella, joka tapahtuu Palmusunnuntain aamuna muistellaan Jeesuksen matkaa kansan tervehtiessä Häntä palmunoksilla. Lapset virpovat vanhemmat, isovanhemmat ja kummit, aina siis läheisiä ja tuttuja henkilöitä. Virpopalkka saadaan pääsiäisaamuna!

Nämä kaksi erilaista perinnettä ovat ajanmyötä sekoittuneet. Vanhemmat eivät itsekään tiedä mihin perinteet perustuvat ja sallivat lasten pukeutua noidiksi. Noidat olivat liikkeellä, kun Jeesus oli haudassa. Pitkänäperjantaina kirkko muistelee Jeesuksen ristinkuolemaa. Lankalauantaina ovat noidat liikkeellä.

Nykyisin näyttää ”puurot ja vellit” menneen liikaa sekaisin, mutta trullit eivät tottavie virponeet! Toivoisin vanhempien opettavan lapsiaan oikein tässä kohtaa.

Eeku

Eipä nyt murehdita turhia. Kaikkina aikoina perinteet ovat sekoittuneet, ja nimenomaan meillä Suomessa itäinen ja läntinen perinne kohtaavat toisensa. Lapset rakastavat pukeutumisleikkejä, joten nautitaan kevään tulosta yhdessä ”pikkunoitien” kanssa. Heillä ei ole mitään tekemistä noituuden kanssa.

mummun opit mielessä

Luettuani kaikki edellä olevat kommentit, tulin siihen tulokseen, että mummun usein toistamalle lauseelle on taas käyttöä. ”kukin tulee uskollaan autuaaksi”. Miten kristityt ovat saaneet oikeuden väheksyä kaikkien muiden mielipiteitä. Vaikka virpomisen historiallinen perinne olisikin erilainen, se ei totisesti oikeuta punaposkisten pikkunoitien syyttelyyn. Oman näkemyksensä toki voi kertoa ystävällisessä hengessä, mutta ei syyttävästi. Eikös se Jeesus sanonut myös jotain tähän tapaan. ”Minkä teette yhdelle näistä pienimmistä, sen te teette minulle.”

mummun opit mielessä

Luettuani kaikki edellä olevat kommentit, tulin siihen tulokseen, että mummun usein toistamalle lauseelle on taas käyttöä. ”kukin tulee uskollaan autuaaksi”. Miten kristityt ovat saaneet oikeuden väheksyä kaikkien muiden mielipiteitä. Vaikka virpomisen historiallinen perinne olisikin erilainen, se ei totisesti oikeuta punaposkisten pikkunoitien syyttelyyn. Oman näkemyksensä toki voi kertoa ystävällisessä hengessä, mutta ei syyttävästi. Eikös se Jeesus sanonut myös jotain tähän tapaan. ”Minkä teette yhdelle näistä pienimmistä, sen te teette minulle.”

kerkai

”Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks Jumala sinua siunatkoon.”Se on minun loruni pikku virpojille.

Jansku

Ei jaksa enää tähän noita-virpoja-asiaan kantaa ottaa… Meillä virvotaan vielä, kuten jo pitkään kun vanhin lapsi on jo abi. No – hän ei enää virvo mutta auttaa pikkusiskoa. Ei pueta noitavaatteita päälle, se ei hommaan kuulu vaikka tänä vuonna kuulemma pitäisi pukeutua tipuksi. Huokaus. No – olisiko Jeesus pahastunut jos joku lapsi olisi heilutellut pajunoksaa tipuksi pukeutuneena? Paha sanoa, eri aika oli silloin. Noidaksi pukeutuneena – tjaa…

Pisamia maalataan naamaan ja otetaan pannu mukaan kun virvotaan – nykyään palkan saa samantien eikä vasta pääsiäisenä. Eletään ajassa mutta ei paholaisia ja Jeesusta sekoiteta, sen ymmärtää virpojakin. Moni virpoja ei tiedä miksi virvotaan – vain karkin takia, sanovat. Ei moni vanhempikaan tiedä. Moni viettää joulua joulupukin takia, pääsiäistä pääsiäistruokien ja koristeiden takia. Juhannus ja vappu taas ovat ryyppyjuhlia.

Ajat muuttuvat! Ei kaikki ennenkään olleet uskonnosta kiinostuneita, niinkuin ei nytkään.

Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko – tai suuri viikko. Sama asia, eri nimi luterialisilla ja ortodokseilla. Siihen voi syventyä ja sukeltaa – se tekee niin hyvä sielulle – ainakin jos niin haluaa.

Noitaihminen

Perinteet ovat hieno asia, mutta jäykkyys ja asenteellisuus uusien perinteiden muodostumista vastaan on minusta ahdasmielisyyttä.

Itse kävin lapsena noidaksi pukeutuneena virpomassa lankalauantaisin, mutta koska ajankohtaa kummeksuttiin aina kovasti niin nyt omat lapseni olen jo parina vuonna lähettänyt matkaan palmusunnuntaina. Se, että pikkunoitia tai velhoja tai pupuja tai mitä hyvänsä on liikkeellä on minusta vain söpöä ja kaunista ja vanhemmathan voivat itse päättää kuinka paljon siinä markkinahumua ympärillä pyöritetään. Tapa on kuitenkin mielestäni kaunis nimenomaan ajatuksena, että lapset pääsevät huiskimaan vähän oudompienkin naapureiden ovelle, hyvällä asialla. Eikä se palkka mikään iso tarvitse olla. Lapset ovat riemuissaan kaikesta mitä saavat. Vaikka vanhoja korujakin voi laittaa menemään jos ei itse tarvi tai jotain muuta itselle tarpeetonta. Lapsille ne ovat aarteita.

Lasten mieli on luova ja se, että vanhemmat alkaisivat ryppyotsaisesti pakottamaan jälkikasvua johonkin kaavaan aiheuttaa vain sen, että vähän isompana sitten se luovuus puretaan vähemmän luvallisilla tavoilla.

Niille, jotka haluavat vanhoista perinteistä pitää kiinni löytyy aikuisten järjestämiä pääsiäisenviettoja, hartauksia jne. Yhteisö ja yhteenkuulumisen tunne on minusta kaikenlaisissa juhlapyhissä ja niiden vietoissa kuitenkin se tärkein juttu. Se, että voidaan lähestyä lähimmäisiä. Lapset ovat meidän ihmisten rikkaus kaikkine mausteineen. Nauttikaamme heistä.

Mikään ei tietenkään estä lapsille opettamasta niitä vanhojakin perinteitä…

Oikeat perinteet

toivottavat pitkää ikää ja terveyttä. Lapsista voi ja pitää nauttia, mutta aikuisina olemme vastuussa siitä, mitä heille opetamme. Sitä ei saa unohtaa.
Olen erittäin mielissäni ortodoksikirkon kannanottoon, etteivät noidat kuulu pääsiäisen viettoon. Samalla olisin toivonut luterilaiselta kirkoltakin näkemystä asiasta, vaan hiljaa ovat.

Onkohan vanhemmilta kokonaan unohtunut pääsiäisen merkitys?
Jeesuksen, Vapahtajamme ristille naulitseminen ja ylös nouseminen kolmen päivän päästä on ilon aihe, kunhan vain uskomme sen vapauttavan voiman.
Noituus taas tahtoo pahaa naamioitumalla hyvän lähetiksi. Jos hyväksymme pikkunoidat, hyväksymme noituuden. Aika vakavaa on ohjata lapsia pahuuden maailmaan. Lapset ovat viattomia, mutta miten kauan?

Anja-mummolle

Oman ristin kanssa kulkeminen on hiukan eri asia, kuin Jeesuksen ristintie.
Jeesus toi jokaiselle, joka uskoo, mahdollisuuden taivaan iloon pääsemiseen. Se on kokonaan iloinen asia!
Se tie on kaita, joka vie perille. Se on Jeesuksen seuraamisen tie.

Maalliset murheemme ja koetukset johtuvat usein omista teoistamme. Usein teemme väärin tahtomattakin. Anteeksiantamus on Jeesuksen veressä. Isä meidän rukous on kaiken kattava, kun ajatuksella sen lukee. On myös annettava anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Lapset ovat Herran lahja ja heistä iloitsemme. Ilman noituutta.
Siunattua pääsiäisen aikaa!

voi taivas

Iloitkaamme lapsista myös roolileikkijöinä. Siis myös noitina, tonttuina, keijukaisina jne.

Anja-mummo

Voisiko palstan pitäjä poistaa parin vuoden takaisia viestejä. sillä ensimmäiset ovat vuodelta 2008.
Tänäkin vuonna odottavat munat pieniä virpojia, vaikka kyllähän he vuosien saatossa kasvavat.
Luin eilen uskonlahkoista ja jotenkin tuli mieleeni tuo kartanolaisuus, josta on juuri kirjakin kirjoitettu.Pelastakaa edes lapset tuollaiselta julmuudelta, jonka tiukkapipoiset uskovaiset saavat maailmassa aikaan.
” En taivasta ma tahdo, en yötä Gehennan”, runoili Aleksis Kivikin aikoinaan.
Gehennasta en tiedä, mutta tuollaiseen seuraan en tosiaan kaipaa.

StinaR

Tätä virpomiskeskustelua seuranneena, tulee vain mieleen, että eikö järkevintä olisi jos joku (valtiollisella tasolla) määrittelisi tarkan yleisen virpomispäivän!? Koska itse en haluaisi luopua lasten trulli- ja akkaperinteestä. Jos ortodokseja loukkaa palmusunnuntaina tämän kaltainen toiminta, niin pienten lasten äitinä minulle on aivan sama minä päivänä virvottaisiin trulleina ja akkoina. Nyt sitä tuppaa menemään sinä päivänä kun muutkin menevät.. ja koska ihmiset varautuvat…

Eikö sitä jossain päin olevaa pääsiäislauantaita voisi virallisesti nimetä virpomislauantaiksi kalentereihin… ja pistää siitä vielä tv-kampanjaa perään… saataisiin tämäkin riitely loppumaan, sillä mitä nyt on tapahtumassa, on se, että ihmiset ovat epävarmoja ja hämillään, ja kumpikin perinne, niin kristillinen kuin pakanallinen perinne syövät toisiaan, ja loppujen lopuksi kumpikin hiipuu pois tai ainakin haalistuuu…

Virpovat mustat noidat ja velhot, sekä kaikenmaailman spidermanit ärsyttää ja huolella.. Halloween on sitten aivan totaalisen eri asia! Pääsiäiseen kuuluu hyväntahtoiset, iloiset ja värikkäät trullit ja pikkuakat, ei mustat peruukit!

sinii55

Heissuli vei! On ihanaa kun pikkunoidat tulevat ovelle ja yrittävät muistaa virpomis sanat ja mitä väliä sillä muistavatko sanoja. Me aikuisena voimme auttaa jututtamalla heitä ja helpottaa sitä jännitystä joka suurimmalla osalla on, ei varmaan kaikilla, mitä me teemmekään niille ujoille jotka ovat pitkän mietinnän jälkeen uskaltautuneet lähteä leikkiin ja me aikuiset rutistamme lyttyyn typerällä käytöksellä, ei se palkka tarvi olla mikään suuri eikä mielestäni edes rahaa, vaikka se olisi pipari ja hyvä kohtelu, hymy ja kiitos käynnistä. Kotona voitas kyllä lapsia neuvoa, ettei se raha ja palkka ole tärkein, vaan ilon vienti ja hyvän pääsiäisen toivotus vaikkei palkkaa saakkaan. Hyvää pääsiäistä kaikille!!

virpojien äiti

Mielestäni virpomis-asuksi käy pupu- tai tipupukukin. Siitä ei ole kukaan koskaan pettynyt vaikka noitaa olisi ovelleen odottanutkin. Vaikka naamiaisleikki ei palmusunnuntain sanomaan mitenkään liitykään, niin tipuasuista virpojaa ei ainakaan asunsa puolesta noituuteen voi liittää. Meillä virvotaan keitä ehditään tuttua tai tuntematonta,lupa tietysti kysytään. Oksamme käyvät läpi tarkan laatukontrollin meidän vanhempien toimesta: lisää koristeita kehotetaan lapsiamme liimaamaan jos vähäkoristeisella oksalla ovat menossa virpomaan, pitäähän sitä virvottavalle antaa kaunis oksa maljakossa ihailtavaksi hyvää mieltä tuomaan. Kiittää on kohteliasta ja Hyvää Pääsiäistä toivottaa, vaikka usein ne meidän pikku virpojat ne unohtaa vaikka kotona kovasti harjoitellaan. Tuolta ortodoksien nettisivuilta löytyi hyviä virpomaloruja, taidanpa lukea ne lapsille jos niitäkin innostuisivat käyttämään sen lyhykäisen ja tavanomaisen virvontalorun lisänä tai korvikkeena.

kirva

Mielestäni virpominen ei ole kerjäämistä vaan lasten hauskan pitoa.Lapset lähtevät ylensä virpoamaan hauskan pidon vuoksi eivätkä makeisten ja rahan vuoksi. Mielestäni lapsille kanataa antaa mielummin rahaa kuin makeisia minä annan jokaiselle virpojalle aina 5euroa vaikka palkkani ei ole kummoinen. Virpomisessa on hauskinta kun voi tehdä toisten mielen hyväksi.

seitikki

Ymmärrän kyllä, että taajama-alueella voi näitä virpojia olla riesaksikin asti ovelta ovelle kiertämässä ja moni voi siksi pitää palmusunnuntaina ovensa siksi lukittuna.
Mutta noin muuten olen sitä mieltä, että virpovista lapsista ei ole mitään haittaa. Ennen vanhaan kiersivät aikuiset miehetkin nuuttipukkeina, mekastivat nurkissa ja kerjäsivät taloista ryyppyjä…. Eiköhän tuo virpominen kuitenkin ole sen rinnalla aivan rauhallista ja mukavaa toimintaa. Samaten kuin jos lapset käyvät nuuttipukkeina.
Nykyään taitaa olla tuo Halloween-villitys olla viemässä perinteisiä nuuttipukkejamme ja virpojiamme (noitina tai tavallisina ihmisinä) kuin pässiä narusta. Minusta se on ikävää. Amerikkalaistyylinen trick-or-treat tyylinen ovelta ovelle kiertely on härskimpää ja suorasukaisempaa kerjuuta kuin virpominen. Virpoja sentään yrittää loihtia hyvää onnea ja muuuta mukavaa, mutta nämä hällöviinit vaan uhkailevat kepposilla ellei namia tai rahaa heru!

Luterilainen ja savolainen

StinaR: Yleinen virpomispäivä on jo. Se on palmusunnuntai Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi ja virpovitsat ovat palmunlehvien vertauskuvia. Tämä juuri on ortodoksinen/itäsuomalainen perinne, eikä siihen ole kuulunut noidaksi pukeutuminen tai tuntemattomien ovilla rahan perässä kulkeminen. Tästä on puhuttu niin paljon, että luulisi olevan yleisesti tiedossa ainakin kristityissä perheissä. Minulle asia on ollut päivänselvä lapsesta lähtien.

Minun puolestani länsisuomalaiset saavat pitää oman trulliperinteensä, kunhan eivät sotke siihen karjalaisia tapoja. Joten kulkekoot noita-akat lankalauantaina, jolloin pahojen voimien sanotaan olevan liikkeellä. Silloin vain ei ole tarkoitus virpoa. Jos näitä ei osaa erottaa (ja kunnioittaa toisten perinteitä), niin älkööt myöskään ihmetelkö, etteivät kaikki pidä kerjäävistä noidista.

virpoja joka ei tiedä miksi pukeutua

en tiedä miksi pukeutua normaali noita? en ehkä tahtois niin normii!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! ps. oon lapsi

13.11.2011 klo11:56

Mun mummo sano että ku se oli pieni se halus nukkuu sen isosiskojen vieressä ja oli ollu juhannusaatto ni trulli paha noita trulli oli käyny navetassa leikkaamassa yhetä Söpöltä muistaakseni Söpöltä nahkaa pois.Sitten mummo oli nähny pahhaa unta trullista ja että se oli vieny tai siis kun mummon siskojen nimet on Pirkko ja Ellu ni Pirkko oli vanhempi kun mummo ja Ellu ni mummo näki unta että trulli vie Pirkon ja mummon äiti ja täti oli heränny ku mummo oli sanonu sen ääneen ni ne oli heränny siihen ja kävi katto massa ovelta että oliko ulkona liikennettä ni se trulli oli just lähteny navetasta.Ja sit kunne oli menny aamulla lypsylle ni ne huomas että Söpöltä oli leikattu nahkaa siitä vuoti verta

AlEkSi

pääsiäinen on ilon ja taivaaseen pääsemisen aikaa. Joten hymyä huuleen, koska alkaa pääsiäisloma.

Noituuden vastustaja

Virpominen pitäisi ehdottomasti kieltää. Mitä se muuta on kuin kejäämistä. En ole vuosikausiin päästänyt ketään kotiini. Kun sitten lähistöllä asuu pedofiili, en ainakaan omia lapsiani päästäisi kiertelemään.

ei kiitos

Taas saa pitää oven visusti kiinni ettei vahingossa avaa virpojille.Kerjää ovien takana.Ei vois vähempää kiinostaa.

pääsiäis pupu

kansa kun lapset kävi virpomassa he puki vat äitin pupuksi

Auttakaa

Virvotaaks 24.3.

tohtori

Kaikkia perinteitä ei tule noudattaa…ainakaan pakanallisia. Ennen luultiin pajunoksissa olevan voimaa jnee…sieltä setuli ortodoksiseen kirkkoon ja nyt näin meillä vielä noidat mukana. ts kirkkon on hiipinyt taikauskoaihan alusta lähtien. Virpomista ei pitäis opettaa lapsille ollenkaan.
Jumalan/Herran siunauksen toivotus ilman oksia riittää.

Pakana-Sanna

Meille muille kristillisyys voi olla jopa vastenmielistä.
Ei kaikki suomalaiset halua muistaa alistajien uskontoa hyvällä

Vastaa käyttäjälle AlEkSiPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.