Tarinat

Arkkitehtiparin poikkeuksellinen Ympyrätalo täyttää 50 vuotta – listasimme 12 Suomen erikoisinta rakennusta

Ympyrätalo valmistui Kansallis-Osake-Pankin toimistoksi 50 vuotta sitten. Lue, mitkä muut suomalaiset rakennukset herättävät huomiota erikoisen muotonsa vuoksi.

Arkkitehtipariskunta Kaija ja Heikki Siren suunnittelivat Helsingin Hakaniemeen Kansallis-Osake-Pankin ympyrän muotoisen toimitalon, joka valmistui vuonna 1968. Ympyrätalo lienee tunnetuin suomalaisen arkkitehtuurin erikoisen muotoisista rakennuksista.

Talon sylinterimäinen muoto kuvaa hyvin aikakauden ihanteita.

”60-luku oli murroskautta niin teknisesti kuin ajan hengen kannalta: vuosikymmen oli kokeilemisen aikaa. Valetut betonirungot mahdollistivat tuolloin kokeiluja, mutta kyllä 60-luvullakin erikoinen muoto tuli kalliimmaksi rakentaa kuin tavallinen, suorakulmainen rakennus”, filosofian tohtori, tutkimuspäällikkö Juhana Lahti Arkkitehtuurimuseosta sanoo.

Ympyrätalossa tila aukeaa ulospäin ja luonnonvalon suuntaan.

”Ajatus sopii 60-luvun ihanteisiin: koko rakennus avautuu yhdenvertaisesti ympäristöön ja valoon. Ilmansuunnat toki antavat valoa eri tavalla.”

Listamme erikoisista rakennuksista peräti viisi onkin rakennettu 60-luvulla.

Ympyrämuotoa näkee nykyään lähinnä urheiluareenoissa. Toimistotaloksi tehdyssä Ympyrätalossa työtiloista tuli väkisinkin viipalemaisia, ja tilojen kalustaminen perinteisillä kalusteilla on hankalaa. Siksi pyöreitä asuinkerrostaloja ei olekaan tehty.

Yllättävä ja rohkea wow-arkkitehtuuri on meille suomalaisille hieman vieras ajatus, sillä rakennussuunnittelumme on modernistista, mutta ei kovin kokeilevaa eikä ainakaan suureellista. Juhlikaamme siis tämä vuonna 50 vuotta täyttävää Ympyrätaloa suomalaisen wow-arkkitehtuurin lempeänä edustajana.

Bongaa myös 11 muuta erikoista rakennusta:

Futuro on moderni kuin lentävä lautanen

Pieni, vapaa-ajan kodiksi tarkoitettu Futuro on ehkä kansainvälisesti kaikkein tunnetuin erikoisen muotoinen rakennuksemme. Futuro sai alkunsa vuonna 1965, kun lääkäri Jaakko Hiidenkari antoi entiselle koulukaverilleen, arkkitehti Matti Suuroselle tehtäväksi suunnitella hiihtomajan.

Lennokkaissa kuvitelmissa maja piti voida siirtää vaikeakulkuiseenkin maastoon vaikka helikopterilla. Keveys ja siirreltävyys olivat 60-luvun uusia ideoita: modernissa ajassa ei oltaisi enää turpeeseen tai kivijalkaan sidottuja.

Talo tehtiin lujitemuovista ja sitä oli tarkoitus valmistaa suurina sarjoina. Mutta sitten iski öljykriisi 1970-luvun alussa, ja muovitalosta tuli huikean kallis.

Futuroa oli kuitenkin ehditty valmistaa kymmenittäin ja niitä on löytynyt niin Uudesta Seelannista, entisestä DDR:stä kuin Kaukasukselta – vaikka pömpelistä tuleekin tukahduttavan kuuma kesällä.

Futuroon voi tutustua Weegee näyttelykeskuksessa Espoossa, jossa on viihdemies Matti Kuuslan entinen vapaa-ajankoti kunnostettuna.

Hyvinkään kirkko on haukuttu ja hyväksytty

Betoniarkkitehdeistä kuuluisin, Aarno Ruusuvuori, on suunnitellut vuonna 1961 valmistuneen pyramidimaisen Hyvinkään kirkon, joka oli nuoren arkkitehdin läpimurtotyö.

Erikoinen rakennus näkyy Hyvinkään maisemassa kauaksi ja Pyhän kolminaisuuden kirkko on todellakin kolminaisuus: rakennuksen kaikki muodot ovat kolmioita. Sen alttaritauluna toimii ikkuna.

Modernia rakennusta arvosteltiin aikanaan kovasti ja sitä haukuttiin kodaksi ja teltaksi. Nyt kirkko on kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä.

Kampin kappeli hiljentää Helsingissä

Kampissa Narinkkatorin laidalla sijaitseva kappeli edustaa uuttaa kirkkorakentamisen suuntausta, pienimuotoista hiljentymisen tilaa. Kampin kappelissa ei järjestetä kirkollisia toimituksia, vaan ideana on, että keskellä kiireistä kaupunkia rauhaa kaipaavat voivat istahtaa kauniiseen tilaan hetkeksi etsimään yhtyettä itseensä ja omaan jumalaansa. Koska kirkkorakennuksia on jo tarpeeksi, paikoin liikaakin, kirkkorakentaminen ei ole enää monumentaalista.

Arkkitehti Mikko Summasen työ valmistui 2012. Kappeli on saanut The Chicago Athenaeum: International Architecture Awards For The Best New Global Design -palkinnon. Kappeli on uusin listamme erikoisista rakennuksista.

Hotelli Kalevala Kuhmossa nousee korkeuksiin

Kalevala-taruston Kokko-linnun muotoinen Hotelli Kalevala edustaa arkkitehtuurissaan Oulun koulukunnan tyyliä vuodelta 1989. Suojellun rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ilpo Väisänen.

Rakennuksen mittasuhteet kiinnittävät huomion: talo on korkea suhteessa muuhun kokoonsa ja on siksi hyvin näkyvä kohde.

Asuntomessutalo Kotilo kiertyy itsensä ympärille Espoossa

Kauklahden asuntomessuille vuonna 2006 valmistunut Kotilo herätti heti huomiota. Sen tunnisti jo kauas siperianlehtikuusesta tehdystä paanumaisesta ulkoverhoilusta ja kotilomaisesta, kiertyvästä muodosta.

Arkkitehti Olavi Koponen on sittemmin luopunut itselleen rakentamastaan talosta, jossa hän tavoitteli persoonallisten ratkaisujen lisäksi myös ekologisuutta. Talo on tullut tutuksi  sisustuslehdissä julkaistuista jutuista.

Kukkapuro-ateljee Kauniaisissa on tehdashallin korvike

Vuonna 1969 valmistunut ateljee oli aluksi taidegraafikko Irmeli Kukkapuron ja sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuron työtila ja koti. Sen suunnitteli kaksinkertainen tohtori Eero Paloheimo, joka on myös ympäristöaktivisti, vihreä poliitikko ja puurakentamisen professori. Ideana on ollut tehdä teollisuushallimainen, puhtaasti rakenteesta lähtevä rakennus, jossa kaareva betonikuori kantaa itse itsensä. Ratkaisu on hyvin poikkeuksellinen suomalaisessa rakennuskulttuurissa. Yrjö Kukkapuro arvelee rakennuksen vaikuttaneen olennaisesti hänen työhönsä sisustusarkkitehtina ja lukuisten tuolien suunnittelijana – kädenjäljestä tuli hyvin modernistinen. 200-neliöinen tila on ollut avoinna myös yleisölle.

Käärmetalo on luikerteleva vuokrakerrostalo

Käärmetalo Helsingin Käpylässä on saanut nimensä maaston mukaan mutkittelevasta muodostaan, joka perustuu kahteen erilaiseen porrashuoneyksikköön. Porrastiloja on vuoroteltu ja käännetty rakennuksessa eri asentoihin.

Porrashuoneiden vaihtelun ansiosta huoneet ovat kuitenkin suorakulmaisia. Arkkitehti Yrjö Lindegren haki näin varioinnin mahdollisuutta orastavaan sarjatuotantoon varsin varhain, sillä Käärmetalo valmistui vuonna 1952 juuri ennen Helsingin olympialaisia.

Luonnonmuotoja seuraava luikerteleva arava-vuokratalo on yksi arkkitehtuurimme hienoimpia esimerkkejä. Mäkelänkatu 86:ssa sijaitseva rakennus on nyt suuren peruskorjauksen alla. Talossa on 190 asuntoa ja päiväkoti Käpylinna.

Käärmetalo on listan vanhin erikoinen rakennus.

Lauritsalan kirkko kohoaa kohti valoa ja pyhyyttä

Vuonna 1969 rakennettu Lauritsalan kirkko tavoittelee taivaan korkeuksia, sen korkein huippu on 47 metriä korkea.

Erityisesti juuri kirkkoarkkitehtuuri on antanut mahdollisuuden erikoisille rakennuksille. Kun kirkossa tavoitellaan pyhyyttä, sali saa olla suuri, korkea ja avara ilman jakavia väliseiniä. Seurakunnat ovat lisäksi antaneet arkkitehtien taiteellisuuden kukkia hyvin vapaasti – sääli, että isot kirkot on nyt rakennettu.

Lauritsalan kolmiomaiseen pohjaan perustuvan kirkon suunnittelivat arkkitehtikilpailun voittajat Toivo Korhonen ja Jaakko Laapotti.

Tampereen pääkirjasto Metso on rockkukko

Arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä ovat hellineet erikoisia muotoja. Heidän rakastetuin työnsä lienee Tampereen pääkirjasto Metso, jonka pohjapiirros muistuttaa komeinta metsäkanalintuamme metsoa.

Rakennus valmistui 1986. Seuraavana vuonna valmistui Pietilöiden suunnittelema tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemessä, jossa lähes jokainen ovikin on erilainen. Pietilät vastustivat suoraviivaista suunnittelua, ja heidän monimuotoiset työnsä saivat arvostusta myös ulkomailla.

Pyhän Henrikin ekumeeninen kappeli Turussa avaa ovensa kaikille

Eri uskontokunnille tarkoitettu kappeli herätti heti valmistuttuaan suurta huomiota ja sen arkkitehti Matti Sanaksenaho sai kansainvälisen Barbara Cappochin -arkkitehtuuripalkinnon.

Vuonna 2005 vihityn kappelin muoto muistuttaa puista kalaa tai kumolleen käännettyä venettä. Taidekappeliksikin kutsutussa Pyhän Henrikin ekumeenisessa kappelissa järjestetään hengellisten tilaisuuksien lisäksi taidenäyttelyitä ja konsertteja.

Kappelista on tullut arkkitehtuurista kiinnostuneiden kävijöiden kestosuosikki.

 Terassitalo Helsingissä on asumisoikeustalo

Arkkitehti Reijo Jallinojan suunnittelema Terassitalo edustaa 1980-luvun postmodernia arkkitehtuuria vaikka valmistuikin 1994. Pikku Huopalahden kaupunginosan maamerkiksi muodostunut 15-kerroksinen talo on lähes jokaiseen asuntoon kuuluvine suurine terasseineen hyvin poikkeuksellinen, pyramidimainen asuinrakennus.

Jallinoja on suunnitellut myös Itä- ja Länsi-Pasilan kaupunginosat.