Nostalgia

Arvo Ylpön syntymästä 130 vuotta: "Hän näki jo varhain lasten erityistarpeet"

Arkkiatri Arvo Ylpön syntymästä tulee 130 vuotta lokakuussa 2017. Suomalaisen neuvolajärjestelmän isä loi tiedemiehenä sekä Lastenlinnan ylilääkärinä uran, jonka kädenjäljet näkyvät yhä hyvinvointivaltiomme kivijalassa.

”Pystyäkseni auttamaan äitiäni tein jo lapsena päätökseni opiskella lasten omaksi lääkäriksi, jotta äitini ei tarvitsisi telefoonilla Pelkosen setää niin usein apuun kiirehtiä,” muistelee akaalaissyntyinen Arvo Ylppö teoksessa Arvo Ylpön vuosisata jo lapsena syntynyttä päätöstään hakeutua lääketieteen pariin.

Arkkiatri Arvo Ylppö oli lääkäri, opettaja ja tiedemies, jonka ansiosta lapsikuolleisuus saatiin jo hänen aikanaan laskemaan Suomessa maailman alhaisimpiin lukuihin.

Ylppöä pidetään suomalaisen neuvolajärjestelmän isänä, ja ensimmäiset neuvolat perustettiin jo 1920-luvulla. Mannerheimin Lastesuojeluliiton puheenjohtajana Ylppö toimi vuodet 1920–60.

Hän loi Suomeen myös äitiysneuvolaverkostoa, kunnes kunnat ottivat neuvolatoiminnasta vastuun vuonna 1949, jolloin jokaisessa kunnassa oli oltava oma äitiys- ja lastenneuvola. Sen jälkeen Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteet keskittyivät kodinhoitajien koulutukseen sekä terveiden elämäntapojen edistämiseen.

Lastenlääkäreiden oppi-isä ja keskosten puolesta puhuja

Työskennellessään lastentautien professorina Helsingin Yliopistossa vuosina (1925–57), Arvo Ylppö koulutti valtavan määrän lastenlääkäreitä, lastenhoitajia ja terveyssisaria. Samaan aikaan Ylppö työskenteli Helsingin yleisen sairaalan lastenosaston ylilääkärinä sekä vuonna 1917 perustetun Lastenlinnan ylilääkärinä, joka ideoi ja hankki varoja moniin suurisuuntaisiin terveyspoliittisiin hankkeisiin.

Ylppö julkaisi lastenlääketieteen alalta useita tutkimuksia. Hänen ansiostaan esimerkiksi keskosuutta ryhdyttiin tutkimaan ja keskosten hoitoa kehittämään positiviisin tuloksin.

”Lastenlääkärinä hänen toimintansa oli suorastaan maailmankuulua. Hän näki jo varhain lasten erikoistarpeet. Tiedemiehenä hän vei lastentautioppia suuresti eteenpäin. Hän on vakuuttanut monia eri teitä. Hyvin paljossa siinä, mitä Mannerheimin Lastensuoleluliitto on tehnyt, on Ylppö ollut aloitteentekijänä ja ideologina,” kuivailee Kotiliedessä 19/1987 jo eläkkeellä ollut professori Ilkka Väänänen, joka katsoi olleensa tuolloin ”Arvo Ylpön oppilas tavalla tai toisella aina tähän päivään asti”.

Kotiliesi julkaisi Ylpön ohjeita jo ensi numeroissaan vuonna 1923

Kotilieteen Arvo Ylppö kirjoitti jo 1920-luvulla. Tässä otteita hänen kirjoituksestaan Kotiliedestä 3/1923, jossa Ylppö antoi esimerkkejä useasti esiintyvistä häiriöistä lasten ruokinnassa.

”Häiriöiden syyt ovat usein ulkonaisia, usein ymärtämättömyydestä johtuvia ja joiden poistaminen on, asian oikean laidan tietäen, helppoa ja samalla saamme usein myöskin rauhan kotiin palaamaan.”

Lastenlääkärillä oli selkeä näkemys, mistä lasten vatsavaivat ja ruokahaluttomuus johtuivat.

”Jos lapselle yhtämittaa tuputetaan ruokaa suuhun, ei se voi koskaan tuntea oikeata nälän tunnetta. Sen ruuansulatusnesteet eivät ajan pitkään jaksa erittyä kyllin runsain määrin, ja huolimatta vanhempien pakotuksesta lapsi syö kunkin aterian aikana yhä vähemmän.

Kuta enemmän vanhemmat koettavat sille ruokaa tupata, sitä itsepintaisemmin lapsi panee vastaan.

Lapsi näet ei tällaisissa tilanteissa useinkaan tunne sääliä vanhempiaan kohtaan. Vanhempien surut ja huolet antavat lapselle selkänojan sen pannessa vastaan, kun sitä yritetään syöttää.

Useasti ei tällaisesta piinallisesta, vanhempien ja lasten hermovoimaa kuluttavasta tilanteesta selvitä muuten, kuin eristämällä lapsi vanhemmista. Tällöin saamme ihmeeksemme nähdä, miten vieraassa ympäristössä, missä lasta ei erikoisemmalla tavalla pakoteta syömään, sen ruokahalu vähitellen palautuu ja se alkaa taasen lihoa ja voimistua,” Arvo Ylppö valisti lukijoitaan vuonna 1923.

Lähteet: Kotiliesi 3/1923 ja  19/1987 sekä Inkeri Numminen: Arvo Ylpön vuosisata (WSOY)