Helsingin salattu helmi – kirjakauppa kuin New Yorkissa
Oletko katsonut kaihoten elokuvia, joiden päähenkilöt piipahtavat suurkaupunkien viehkeissä kirjakaupoissa? Päästäkseen sellaiseen ei ole pakko matkata maailman metropoleihin, Helsingin Töölö riittää.
Tähän kirjakauppaan on mahdotonta hiipiä sisään suomalaisittain, tervehtimättä.
Kirjakauppias Ian Bourgeot, 54, seisoo Aalto-pöytänsä takana ulko-ovea vastapäätä ja puhuttelee joka ikistä sisääntulijaa englanniksi, ranskaksi tai espanjaksi. Welcome! Bonjour! Buenos días!
Sitten hän esittelee tulijoille muutamalla lauseella talon käytettyjen kirjojen tarjonnan ja kehottaa nauttimaan kupposen kahvia tai teetä kahden euron kohtuulliseen hintaan.
”Jos on keksejä, hedelmiä tai leivonnaisia, ne ovat ilmaisia, sillä asiakkaamme tuovat tänne syötävää jaettavaksi .”
Liikkeessä tuoksuu Tolu.
Kansainvälinen, kaksikerroksinen kirjakauppa Arkadia International Bookshop murskaa käsitykset nuhjuisesta käytettyjen kirjojen divarista. Täällä kävellään aitojen mattojen päällä, ja tuhannet käytetyt teokset on järjestetty säntillisesti. Tuolla ovat matkakirjat, täällä elokuvateokset, tuossa venäläinen nurkkaus.
”Tämä on suomalainen kirjakauppa. Vähintään puolet asiakkaistamme on suomalaisia”, kirjakaupan omistaja Ian Bourgeot korostaa.
Suomalaisessa kirjakaupassa kuuluu olla Alvar Aallon koivupöytiä ja Lundian tötterömäisiä Soihtu-jalkalamppuja. Sekä siistiä. Siksi kirjakaupassa imuroidaan ja luututaan Tolulla herkeämättä.
”Siisteys saa ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Ikään kuin he astuisivat olohuoneeseemme.”
Konsertteja ja julkkiksia
Ianin kirjakauppa ei ole pelkästään kirjakauppa. Se on omituinen cocktail, jossa kirjojen pläräämisen lisäksi pelataan biljardia, pidetään sunnuntaisin aamuhartauksia, kuunnellaan luuttukonserttia, keskustellaan meditaatiosta ja stressinhallinnasta ja perehdytään brasilialaiseen forró-tanssiin tai molekyylilääketieteeseen.
Levysoittimen klassinen musiikki vaihtuu live-esitykseksi, kun joku tulee kirjakauppaan verryttelemään pianonsoittotaitojaan. Kansainväliseen elämäntapaan oma piano sopii huonosti.
Arkadiassa voi törmätä kehen tahansa, kuten rauhannobelisti Martti Ahtisaareen. Tai turkkilaiseen arkkitehtiin. Päivi Lipponen viuhtoo usein ohi takinliepeet heiluen.
”Täällä käy välillä julkkiksia, ja minua pilkataan, kun en tunnista heitä. Jos tuntisin, olisin silti tiukkana, että kaikille sanotaan hello samalla tavalla.”
Erityisesti Ian Bourgeot iloitsee siitä, että teinit ovat löytäneet kirjakaupan.
”Nuorisolla ei ole varaa istuskella kalliissa kahviloissa. Tänne he voivat tulla, ja muut asiakkaat auttavat heitä tekemään läksyjä.”
Entä kirjakauppias itse? Mikä toi hänet olohuonemaisen kirjakaupan isännäksi Suomeen?
Huono liikeidea
Ian Bourgeot syntyi Lontoossa diplomaattiperheeseen. Äiti oli saksalais-guatemalalainen, isä ranskalainen. Elokuvan historiaa opiskellut Ian on asunut muun muassa Ranskassa, Meksikossa, Malesiassa ja Tunisiassa.
Suomeen hän muutti lähes 25 vuotta sitten ensimmäisen vaimonsa, taidehistorioitsijan kanssa vuonna 1993, kun ei saanut haluamaansa työtä Lontoosta.
Suomeen oli helppo tulla, sillä ihmiset tuntuivat luottavan maalaisjärkeen ja suhtautuivat asioihin rennosti. Lisäksi jopa pikkukaupungeissa ihmisillä oli hyllyssään kirjoja suomen lisäksi monilla kielillä.
”Tutustuin naisarkkitehtiin, jolla oli teoksia suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi ja italiaksi. Minusta hänen kirjahyllynsä oli todella vaikuttava. Hänestä se oli normaalia. En ole törmännyt tällaiseen missään muualla.”
Kirjakauppa sai alkunsa vuonna 2008, kun vaimo sairastui syöpään ja menehtyi. Piti keksiä uusi työ yhteisen kielikoulun sijaan.
”Vain hullu perustaa käytettyjen kirjojen kaupan 2000-luvulla, kun Akateeminen Kirjakauppakin on vaikeuksissa, paperikirjojen myynti vähenee ja kaikki vain näpyttelevät kännyköitään.”
Iania on sittemmin pyydetty pitämään kirjakauppaa moniin metropoleihin, jopa New Yorkiin. Tänä kesänä hän menee puhumaan kaupastaan Tokioon.
”Joskus pyynnöt houkuttavat, sillä olemassaolomme on taistelua.”
Työtä on loputtomasti ja kassavirta pieni. Mutta työstä saatava tyydytys on poikkeuksellisen suurta.
”Elämämme on monin tavoin ihanteellista.”
Häät kirjakaupassa
Ian aloitti käytettyjen kirjojen kaupan myymällä omaa laajaa kirjastoaan. Kului viikkoja, eikä yhtään asiakasta kuulunut. Tuore kirjakauppias, kolmen lapsen leskeksi jäänyt isä, huolestui toden teolla.
Kun naapurissa olleen kirjakaupan omistajatar kehotti Iania pitämään vaikka runoillan, Ian kieltäytyi jyrkästi: hän ei osaa järjestää tilaisuuksia.
Mutta sitten kauppaan astui mukava japanilainen viulisti ja miellyttävä suomalainen kosketinsoittaja. He eivät tunteneet toisiaan, mutta sanoivat, että he voivat soittaa ja järjestää kaiken. Lopulta Ian antoi periksi. Järjestettiin kaksi konserttia, jotka olivat menestyksiä.
”Valitettavasti ihmisiä oli niin paljon, että tungokselta he eivät nähneet kirjojani.”
Yhdeksän vuoden aikana kaupassa on pidetty 1 552 tilaisuutta. Esiintyjät löytyvät kaupan asiakkaista.
”Kiinnostavilla ihmisillä on kiinnostavaa annettavaa muille. Koko kauppa perustuu kontakteihin.”
Lähes joka ilta on jokin happening. Ianin ja hänen nykyisen vaimonsa Liisan häävastaanottokin pidettiin kirjakaupassa vuonna 2011.
Pari rakastui, kun venäjän kieltä ja kirjallisuutta opiskelleesta Liisasta tuli kaupan asiakas. Nyt heillä on kolmevuotias tytär, ja toinen lapsi syntyy kesäkuussa. Liisa työskentelee kaupassa, mutta tekee samalla väitöskirjaa venäläisestä filosofista Gustav Špetista.
Ei saa huutaa eikä lyödä
Sattumalta perustetun kaupan liikeidea on selkeä:
”Kirjakauppa on tarkoitettu kaikille, jotka rakastavat lukemista, musiikkia ja syvällisiä keskusteluja. Mutta myös kaikille muille! Pyrimme todella tarjoamaan jotakin kaikenlaisille tulijoille.”
Välillä keskustelut kuumenevat, toisinaan liikaakin.
”Minun roolini on estää ihmisiä huutamasta tai lyömästä toisiaan. Muutoin täällä saa tehdä ihan mitä tahansa, kunhan ei hajota kauppaa. Minun ei tarvitse olla samaa mieltä kuin esiintyjät, minun roolini on tehdä keskustelut mahdollisiksi”, Ian Bourgeot sanoo.
Yleensä periaatteesta ei tarvitse muistuttaa, sillä kirjakauppa tuntuu Ianin ja Liisan olohuoneelta, eikä toisten kotona ole tapana meuhkata.
Maailman kriisit tuntuvat pienessä puodissa. Jos Syyriasta lähtee pakolaisvirta, se näkyy pian kaupassa. Eniten tuntuvat kuitenkin oman politiikkamme tulokset. Viime kuukausina liikkessä on pyörinyt korkeasti koulutettuja nuoria, jotka yrittävät epätoivoisesti löytää työtä.
”Jotkut päätyvät meille TE-toimiston kautta työkokeilijoiksi.”
Ianille ei ole olennaista, mistä kävijät tulevat tai mitä he tekevät. Hän ei luokittele ihmisiä esimerkiksi pakolaisiksi.
”Kaikki ovat yksilöitä eivätkä edusta jotakin maata, tieteen suuntausta tai ideologiaa. Täällä voi ilmaista itseään vapaasti, ja rohkaisemme keskustelemaan eri mielipiteistä.”
Kuka on muukalainen?
Kun liittyy kirjakaupan sähköpostilistalle, saa tietoa tulevista tapahtumista. Mutta vain yhdestä kerrallaan.
”Olemme idealisteja ja uskomme, että on parasta, että jokainen tilaisuus saa huomion vain omana itsenään. Idealistisuus liittyy kaikkeen, mitä teemme – olemmehan kirjakauppa.”
Idealismi kiteytyy tiskillä olevaan pieneen tauluun, joka on ollut mukana alusta lähtien. Aluksi taulussa oleva sitaatti oli vain mietelause, ranskalaisen Goncourt-palkitun, juutalaistaustaisen kirjailijan Roger Ikorin ajatus.
Maailman muututtua pieni kyltti on kasvanut suuriin mittoihin.
Fais bon accueil aux étrangers, car toi aussi, tu seras étranger.
Kohtele hyvin muukalaisia, koska olet itsekin sellainen.
Kirjakauppiaan puoliso
Liisa Bourgeot on Ianin vaimo ja yhteistyökumppani. Hän paljastaa, että Ian osaa piirtää todella hyvin ja että Ianin piirrosnäyttely menee kesällä Tokioon. Näyttelyn yhteydessä esitellään myös kirjakauppaa.
”Tuokin japanilainen näyttelykontakti syntyi kirjakaupassa. Täällä tapahtuu mitä vain, kun tapaa oikeita tyyppejä. Vauvamme syntyy juuri ennen näyttelyä, joten en pääse mukaan.
Ian on hyvin visuaalinen. Hän näkee, miten kirjakaupan tilat järjestetään parhain päin, ja kotona hän siivoaa vaihtamalla huonekalujen paikkaa. Hän haluaa järjestää tilan niin, että on entistä helpompi olla ja ajatella.
Nykyään teen päivät väitöskirjaa yliopistolla, ja vaihdamme työvuoroja lennosta, jotta toinen ehtii hakea lapsen hoidosta. Emme enää voi olla kirjakaupassa yhdessä. Se on iso muutos.”
Mikä kirjakauppa?
Vuonna 2008 perustettu Arkadia International Bookshop (Nervanderinkatu 11) on käytettyjen ulkomaisten kirjojen kauppa. Se on kohtaamispaikka, jossa on lähes päivittäin musiikkiesitys, keskustelutilaisuus tai muu tapahtuma. Lisäksi kappeli, piano sekä biljardi- ja pöytäjalkapallopelit. Tiloja vuokrataan myös perhejuhliin.
Juttu julkaistu Kotiliedessä 10/2017.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista:
Kevään 2017 tietokirjat: poimi sivistävät ja viihdyttävät lukuvinkit
Kommentoi
Kommentoi juttua: Helsingin salattu helmi – kirjakauppa kuin New Yorkissa