Kulttuuri

Miksi poikien pitäisi lukea ja mitä siitä seuraa, kun lukeminen vähenee? Kirjoittavat miehet Juha Hurme ja Arno Kotro vastaavat

Ketään ei voi pakottaa lukemaan, mutta jos kirja katoaa, katoaa paljon muutakin ihmisenä olemisesta. Nuorilla miesopettajilla on iso valta ja vastuu.

Pojat eivät enää lue. Miksi he eivät lue? Millä heidät saisi lukemaan vai pitäisikö edes saada? Mitä lukemattomuudesta seuraa? Mikä ihme poikia vaivaa?

Ja mitä väliä sillä tai millään toisaalta on?

Näillä syysflunssan lailla säännöllisesti julkisuuteen nousevilla kysymyksillä on viime päivinä taas ruokittu lukevan kansanosan ahdistusta.

Koska lukeminen on yksi parhaista asioista, joita ihmisen kaltaisen kädellinen nisäkäs voi tehdä, kysyimme kirjailija-ohjaaja Juha Hurmeelta ja kirjailija-opettaja Arno Kotrolta, mitä he ajattelevat. Miksi pojat eivät lue ja mitä tälle asialle voi tehdä?

Kotro on paitsi lukeva ja kirjoittava mies, myös ahkera yhteiskunnallinen keskustelija ja kolumnisti. Hän opettaa lukiolaisille psykologiaa, filosofiaa ja elämänkatsomustietoa, ja on julkaissut, herraisä, jopa runoja!

Kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurmeen uunituore teos Niemi julkaistiin syyskuun 26. päivänä. Se käsittelee, ei enempää eikä vähempää, maailmankaikkeuden kulttuurin historiaa. Sen kuvaus alkuräjähdyksestä ja Suomen synnystä pitäisi allekirjoittaneen täti-ihmisen mielestä pakottaa jokainen peruskoululainen lukemaan.

Arno Kotro: ”Nuorten miesopettajien pitäisi puhua lukemisen puolesta”

Arno Kotro suree sitä, että lukemisen väheneminen ja varsinkin poikien lukeminen on fakta, jota ei voi kiistää.

Lukeminen ei sinänsä kuitenkaan ole itseisarvo. Kun lukeminen vähenee, vähenee ihminen.

”Lukeminen parantaa keskittymiskykyä, rikastaa mielikuvitusta, sivistää, kasvattaa ymmärrystä ja opettaa eläytymään. Kaunokirjallisuus avaa kokonaisia uusia maailmoita, ja tietokirjoista hahmottaa kokonaisuuksia aivan toiseen tapaan kuin nettihaulla”, hän luettelee.

Kotron mielestä lukeminen vähenee, koska vanhemmat eivät näytä lukemisen mallia, kodeissa ei ole enää kirjahyllyjä, eikä ole kohta enää kouluissakaan. Moni koulu varta vasten pyrkii pääsemään kirjoista kokonaan eroon.

”Jos lapsena ei totu pitämään kirjaa kädessä, sitä on vaikea myöhemmin oppia. Ja tietysti some ja nettipelit ovat viime aikoina tehokkaasti syrjäyttäneet lukuharrastusta.”

Mikä ihme avuksi?

”Ei luovuta kirjoista kotona eikä koulussa”, vastaa Kotro.

MITEN SE TEHDÄÄN?

”Vanhempien ja opettajien kannattaa näyttää lukemisen mallia. Säilytetään koulukirjastot. Aina on hyvä, jos erityisesti nuoret miesopettajat puhuvat lukemisen puolesta ja näyttävät esimerkkiä: tulee viesti, että lukeminen on jätkillekin sopivaa hommaa.”

”Eikä pakoteta lukemaan liian vaikeita kirjoja heti kärkeen. Saa aloittaa siitä, mistä haluaa!”

Juha Hurme: ”Somessa vaeltaminen on tekstien kanssa touhuamista”

Maailmankaikkeuden historioitsija Juha Hurme näkee homman valoisemmin. Hänestä ongelmaa paisutellaan.

”Eivät  tietyn ikäiset pojat ole ikinä ihan hirveästi lukeneet. Sitäpaitsi somessa vaeltaminen on tekstien kanssa touhuamista: lukemista ja kirjoittamista. Ei ketään voi pakottaa lukemaan”, hän sanoo.

Maailma muuttuu. Hurme uskoo, että kulttuuri on siirtymässä pysyvästi visuaalisempaan suuntaan: tietotekniikan tarjoamiin uudenlaisiin pelitiloihin, vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon.

Lukuharrastuksesta on kuitenkin vielä eittämätöntä hyötyä nuorelle ihmisille. Hurme seisoo vakaasti niiden ajatusten takana, jotka kokosi päähänsä käydessään puhumassa lukemisen mielekkyydestä ysiluokkalaisille entisessä koulussaan pari vuotta sitten.

Silloin hän laati kymmenkohtaisen listan, jonka täti-ihminen lyhentää rujosti näin: Lukeminen on ilmaista hupia, jonka kautta pääsee matkalle kaikkiin ilman ja maailman suuntiin. Lukemalla oppii uutta, myös itsestään, ja kun itse muuttuu, koko maailma muuttuu moniarvoisempaan suuntaan. Lukeminen myös opettaa valtavan informaatiotulvan keskellä tervettä kriittisyyttä ja senkin, että ihmiset ovat perin kummallisia kaikkialla.

Arno Kotron peräänkuuluttamat miesopettajat voivat Aleksis Kiven päivänä tiistaina 10. lokakuuta lukea Juha Hurmeen alkuperäisen listan poikalapsille täältä.