Tarinat

Kouluruokailu on aina jakanut mielipiteet – tarjoaako se mielestäsi ruokakulttuuria vai kumiperunoita?

Suomessa on tarjottu maksutonta kouluruokaa vuodesta 1948 asti – ensimmäisenä maana maailmassa. Nyt kouluateriaan on oikeutettu 900 000 ruokailijaa: jokainen suomalainen esi- ja peruskoululainen sekä toisen asteen opiskelijat.

Laki maksuttoman kouluruoan tarjoamisesta koululaisille säädettiin vuonna 1943, mutta siihen sallittiin viiden vuoden siirtymäaika. Kouluruokaa ryhdyttiin tarjoamaan vuonna 1948 kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille. Jotta tämä oli mahdollista, koulun työajan ulkopuolella oppilaat velvoitettiin tekemään kohtuulliseksi katsottava määrä työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi. Kansakoulun opettaja valvoi tätä toimintaa.

Vuonna 1977 kaikissa kunnissa siirryttiin peruskouluun ja laki takasi ruokailumahdollisuuden kaikille peruskouluikäisille.

Lukiolaisille valtion tukema ateria vuodesta 1988 alkaen

Vuonna 1987 kouluhallituksen ylitarkastaja Annikki Jäntti korosti Kotilieden jutussa, miten kouluruokailu on osa kasvatusta ja opetusta. Tuolloin kouluhallitus korosti erityisesti, miten tärkeitä elämän oppitunteja ruokahetket ovat.

”Peruskoululainen syö kouluaikanaan 1710 kouluateriaa. Vuoden 1988 alusta myös kaikki lukiolaiset ovat saaneet maksuttoman, valtion tukeman aterian. Kouluruokaan käytetään enemmän rahaa kuin mihinkään oppiaineeseen koulussa. Viime vuonna 1986 ateria maksoi keskimäärin 8,50 markkaa,” Jäntti kertoo jutussa.

Vuonna 1987 uuden koululain mukana valtaa ja vastuuta siirtyi kuntiin ja kouluihin. Lain mukaan joka koulun oli kehitettävä myös kouluruokailua. Kouluhallitus julkaisi käsikirjaksi Kouluruokailuoppaan, jonka sisältö korosti, että kouluruokailun tehtävä on muutakin kuin tankkausta.

Hyvinvointia ja virkistävä levähdystauko

Kolmekymmentä vuotta sitten ruokailijoita oli 655 000. Nyt kouluaterioilla on syöjiä noin 900 000 päivittäin. Tänä päivänä Opetushallitus linjaa ruokailun olennaiseksi osaksi lapsen hyvinvointia ja kasvua.

Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria. Tapa- ja juhlakulttuuria kouluissa tuodaan tutuiksi erilaisten juhla- ja teemapäivien myötä.

Ruokailu nähdään myös henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä. Se on kasvatuksellinen työväline, mutta myös virkistävä levähdystauko kiireisessä arjessa oikein järjestettynä.

Kouluruoan hintaerot vaihtelevat

Kouluruokailun kustannukset vaihtelevat nykyään paljon eri puolilla maata. Opetushallituksen vuoden 2015 raportin mukaan kouluruokailun hintan lasketaan aterian raaka-aineiden ohella myös valmistuskulut, henkilöstö- ja kuljetuskuluja.  Keskimäärin kouluruokailu maksaa 2,76 euroa päivässä oppilasta kohden opetushallituksen laskelmien mukaan.

Toimittaja Inga Aaltosen tekstistä lainatut kohdat on julkaistu Kotiliedessä 18/1987.