Kansalaisaloitteen voi tehdä kuka vain – lue tarinat kolmen aloitteen takaa
Päivi Arjansalo haluaa, että talviset tiet saadaan parempaan kuntoon, Paula Karjalainen vaatii kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden kumoamista ja Susanna Norja on odottanut jo muutaman vuoden, että seksuaalirikolliset saisivat ankarampia tuomiota.
Kansalaisaloite kaikille ilmaisesta toisen asteen koulutuksesta etenee nyt eduskuntaan. Se ei vielä tarkoita, että se käytännössä johtaa mihinkään. Päinvastoin, pahalta näyttää.
Eduskunnan on pakko käsitellä kansalaisaloite, jos se kerää puolen vuoden aikana vähintään 50 000 kannattajaa eli allekirjoitusta.
Jos tälle tuoreimmalle rajan saavuttaneelle kansalaisaloitteelle käy niin kuin lähestulkoon kaikille muillekin, eduskunta myllää asiaa aikansa, kunnes se toteaa, että aloite on hylätty.
Tilastot ovat kansalaisen kannalta karua luettavaa.
Kansalaisalotteita on voinut tehdä vuodesta 2012 lähtien. Vajaassa kuudessa vuodessa niitä onkin urakoitu yli 700. Aiheiden kirjo on valtava. Kansalaiset ovat vaatineet muun muassa
ankarampia rangaistuksia rikollisille, pakkoruotsin ja eläkeläisten raippaveron poistamista, sosiaaliturvaa yrittäjille ja mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa. Suuri osa aloitteista kerää tuhansia kannattajia, monet vain satoja.
Eduskunta käsittelee aloitteen, kun väestörekisterikeskus on ensin tarkistanut, että kannattajat ovat aitoja ihmisiä. Toistaiseksi eduskuntaan asti on edennyt 24 aloitetta, joista on hyväksytty kaksi. Kahdeksan aloitteen käsittely on kesken, ja peräti 16 on hylätty.
Näihin päättäjien on pakko tarttua
Kansa jaksaa silti paukuttaa aloitteita menemään. Niitä syntyy sellaista tahtia, että eduskunta pohtii jo 50 000 allekirjoituksen rajan nostamista.
Tänä vuonna 50 000 rajan on saavuttanut neljä aloitetta. Ilmaisen toisen asteen koulutuksen lisäksi vaaditaan
- työttömien aktiivimallin kumoamista
- kansanedustajien sopeutumiseläkkeen kumoamista sekä
- vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiden lausuntojen ”mielivaltaisuuden” kitkemistä.
”Olen saanut suoraa kiitosta muilta”
Mikä saa kansalaisen uskomaan, että aloitteen tekeminen yhä kannattaa?
Loviisalainen kuljetusyrittäjä Päivi Arjansalo on tehnyt yhdessä kollegansa kanssa kansalaisaloitteen siitä, että teiden talvikunnossapitoon saataisiin minimivaatimukset.
Nimiä on kerätty nyt puoli vuotta, ja puolet on 50 000 kannattajasta kasassa.
Arjasalo tarttui tietokoneen näppäimiin sen jälkeen, kun 32-vuotias ammattikuljettaja menehtyi kolarissa Tuusniemellä viime marraskuussa. Neljä päivää onnettomuuden jälkeen miehen perheeseen syntyi vauva.
”Ajan jatkuvasti Suomen ja Ruotsin väliä, ja olen huomannut, että Suomen puolella teiden talvikunnosapito on mennyt viime vuosina surkeaksi. On sattunut paljon ulosajoja ja muita onnettomuuksia, joissa tien kunto on ollut osasyyllinen”, Arjasalo perustelee.
Hän on sitä mieltä, että vaikka oma aloite ei muuttaisi lainsäädäntöä, jotain pitää yrittää.
”Siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä, jos jupisemme epäkohdista keskenämme Esson baarissa”, hän perustelee.
Aloite on jo nyt poikinut hänestä hyviä asioita.
”Määrärahaa tienpitoon on saatu lisää, Suomen kuljetus- ja logistiikkalan etujärjestö SKAL on lähtenyt mukaan kampanjoimaan, ja asiasta on ollut paljon juttuja alan lehdissä.
”Olen saanut myös suoraa kiitosta muilta tienkäyttäjiltä, niin ammattikuskeilta kuin työmatkalaisilta, pienten lasten vanhemmilta ja eläkeläisiltä.”
”Haluan että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti”
Lappeenrantalainen motelliyrittäjä Paula Karjalainen teki yhdessä toisen henkilön kanssa aloitteen kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamisesta.
Asia tuntuu sapettavan kansalaisia, sillä Karjalaisen aloite on jo toinen täsmälleen samasta asiasta tehty kansalaisaloite. Ensimmäinen on jo eduskunnan käsittelyssä.
Karjalainen yritti kertaalleen jo peruakin aloitteensa, mutta se ei ollut teknisesti mahdollista.
”Tein aloitteen siksi, että haluan kaikkia ihmisiä kohdeltavan oikeudenmukaisesti. Muita työttömiä kepitetään ja ahdistellaan. Työkyvyttömät eivät pääse eläkkeelle, mutta kansanedustajat ovat työkykyisiä ja saavat valita itselleen tällaisen eläkkeen”, Karjalainen paheksuu.
Hän äänestää edelleen vaaleissa, mutta ei oikein jaksa uskoa poliitikkojen kykyyn tehdä muutoksia.
”Lupaukset ovat suuria, mutta kun mitään ei tapahdu, selitys on aina se, ettei yksittäinen edustaja pysty vaikuttamaan”, hän sanoo.
”Tuntuu tietysti hassulta, että tässä kestää”
Kansalaisaloitteella saa purettua kiukkua, mutta nopeaa muutosta ei kannata odottaa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden osaston hallituksessa virisi vuonna 2014 idea tehdä aloite, jotta lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista annettaisiin nykyistä ankarempia tuomiota.
Susanna Norja, yksi aloitteen tekijöistä, on ollut kerran lakivaliokunnan kuultavana ja pitkin matkaa ahkerasti yhteydessä eduskuntaan.
Käsittelyä on Norjan käsityksen mukaan hidastanut oikeusministeriössä tekeillä ollut tutkimus, jossa on selvitetty kansalaisten oikeustajua. Näin siksi, että aloitetekstissä vaadittiin, että rangaistusten on vastattava yleistä oikeustajua.
”Tuntuu tietysti hassulta, että tällaisen asian käsittely kestää ja kestää, kun toisaalta alkoholilaki saatiin vietyä läpi hyvinkin nopeasti”, hän sanoo.
Hän on lähettänyt lakivaliokunnan jäsenille sähköpostia ja twitter-viestejä kansanedustajille. Vastauksissa on luvattu tarttua asiaan tämän kevään aikana.
Tiistaina oikeusministeri Antti Häkkänen yllättäen ilmoittikin, että oikeusministeriö harkitsee rangaistusten koventamista lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa.