Tarinat

Nollahukka eli zero waste -ilmiö yleistyy – Otson roskat mahtuvat lasipurkkiin!

Otso Sillanaukee, 24, päätti pari vuotta sitten luopua muovipusseista, pullojuomista ja takeaway-kahvikupeista. Nyt Otson kahden kuukauden roskat mahtuvat pieneen lasipurkkiin.

Kirjailija, yrittäjä Otso Sillanaukee innostui nollahukka- eli zero waste -ajattelusta kysyttyään itseltään neljä kysymystä:

• Onko hetkellinen mukavuudentunne ja helppous oikeasti ympäristön tuhoamisen arvoista?
• Miksi ostamme viikottain halvalla uusia vaatteita, joiden tiedämme hajoavan nopeasti käytössä?
• Miksi arjen täytyy tuntua niin hektiseltä, että ”joudumme” turvautumaan nopeisiin, usein ympäristölle haitallisiin ratkaisuihin?
• Miksi mainostajat sanovat, että me olemme aivan hukassa elämän suhteen ellemme osta juuri heidän tuotteitaan.

Nykyään Otso Sillanaukee tuottaa minimaalisen määrän jätettä. Me kysyimme häneltä, kuinka nollahukka-toiminta onnistuu.

Miksi ja milloin innostuit nollahukka-ajatuksesta ?

”Opin jo pienenä lajittelemaan jätteet pieteetillä. Omille muutettuani järjestelin keittiöni niin, että kahdeksan roska-astiaa mahtuivat muutamaan neliöön. Ympäristötietoisena luulin tekeväni osani lajittelemalla jätteet parhaani mukaan. Shoppailin kuitenkin pikamuotiliikkeissä, tilailin sisustustavaroita verkkokaupoista, ostin takeaway-kahvin kerran päivässä ja suurkulutin mediaa sekä roikuin sosiaalisessa mediassa aamusta yömyöhään.

Vuoden 2015 lopussa luin uutisista, että muoviroskien lajittelu aloitetaan Helsingissä. Olin silloin jo tietoinen monista merien jäteongelmista, mutta en tiennyt, miten voisin itse siihen  vaikuttaa. Lähdin vain kuumeisesti pohtimaan, että minne pieneen keittiööni saisin tungettua yhdeksännen jäteastian muovinkierrätykselle. Sitten törmäsin YouTubessa videoon, jossa Bea Johnson esitteli perheensä zero waste -elämän. Jokin siinä koukutti minut. Katsoin ihmeissäni, kuinka amerikkalainen nelihenkinen perhe tuotti vuodessa pienen lasipurkillisen kaatopaikkajätettä, samalla vilkuillen omia kahdeksaa lähes täyttä jäteastiaa jotka keittiötäni koristivat.

Katsoin ihmeissäni, kuinka nelihenkinen perhe tuotti vuodessa pienen lasipurkillisen kaatopaikkajätettä.

Silloin ajattelin, että miksi kierrättäisin enemmän, kun voisin tuottaa vähemmän jätettä. Silloin päätin luopua muovipusseista, pullojuomista ja takeaway-kahvikupeista. Reilut kaksi vuotta myöhemmin olin päässyt tilanteeseen, jossa roskapurkin käyttöön otto tuntui luontevalta seuraavalta askeleelta. En ole tänä vuonna vienyt vielä kertaakaan kierrätettäviä jätteitä pois. Kaikki tämän vuoden aikana tuottamani jätteet (kierrätettävät ja ei kierrätettävät) mahtuvat keittiöni jätelaatikkoon.”

Uusi kirjasi Zero Waste – jäähyväiset jätteille ilmestyy 26. huhtikuuta. Mitä haluat kirjallasi sanoa?

”Kirjani on hyvin käytännönläheinen opas, jonka vinkit auttavat saavuttamaan kestävämmän ja yksinkertaisemman elämäntyylin jätteiden vähentämiseen keskittymällä. Kirjani opastaa käytännönläheisesti saavuttamaan kestävämmän ja yksinkertaisemman elämäntyylin. Me kaikki pystymme kestävämpään elämäntyyliin, eikä se vaadi suuria muutoksia, ei elintasosta luopumista, vaan ainoastaan uudenlaista asennetta elämän eri aihepiireihin. Kestävämpi elämäntyyli muodostuu pienistä arkisista teoista. Mikään asia ei ole liian pieni, etteikö siitä tarvitsisi välittää. Haluan kannustaa kaikkia ymmärtämään, että meidän tarvitsee vain yrittää tehdä parhaamme joka päivä kaikkien valintojen osalta. 68 % kaikista ympäristöpäästöistä voidaan yhdistää meidän yksilöiden kulutusvalintoihin. Kaikilla teoillamme on siis väliä. Loppujen lopuksi kyseessä on asennemuutos: Meidän tulee alkaa välittää enemmän itsestämme, muista ja luonnosta. ”

Mistä sinä aloitit?

”Aloitin kieltäytymällä muovipusseista, muovipulloista ja takeaway-kupeista. Sitten aloin vähitellen korvata loppuun kuluneita tuotteita kestävämmillä ja luonnollisemmilla vaihtoehdoilla. Lopulta aloin miettiä suurempia asioita, kuten kodin lämmitystä ja veden kulutusta. Sitten aloin vähitellen korvata loppuunkuluneita tuotteita kestävämmillä ja luonnollisilla vaihtoehdoilla. Lopulta aloin miettiä suurempia asioita, kuten kodin lämmitystä ja vedenkulutusta ja muuttaa niihin liittyvää käyttäytymistäni. Aina kannattaa aloittaa siitä, mikä tuntuu helpolta. Kun muutoksesta on tullut normaali osa arkea, voi hyvin mielin siirtyä seuraavan ongelman kimppuun. Kyseessä ei ole trendikäs dieetti vaan koko elämän kattava muutos. Ole siis armollinen itsellesi, muutos vie oman aikansa.”

”Lue lisää: Näin vähennät jätteen määrää

Artikkeli on julkaistu Kotiliedessä 8/18